"Meitä suomalaistaneet suomalaiset eivät arvosta meidän juttuja, sitä meidän tapaa elää, jos he haluavat että me ollaan samanlaisia kuin he, saamelaiset kuvaavat tuntojaan dokumentissa. "
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/01/suomen_valtio_selvittelee_anteeksipyynnon_esittamista_saamelaisille_2318519.html?origin=rss
Aivan samalla tavalla Suomen valtion kielipolitiikkaa kontrolloivat ruotsalaiset yrittävät
pakottaa meille suomalaisille kaksikielistä identiteettiä, joka kuuluu vain hyvin pienelle,
entisen sirtomaaherran perillisistä koostuvalle eliittivähemmistölle.
Me olemme identiteetiltämme yksikielisiä ja haluamme
opiskella monipuolisesti maailmankieliä omaksi hyödyksemme!
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/01/suomen_valtio_selvittelee_anteeksipyynnon_esittamista_saamelaisille_2318519.html?origin=rss
Aivan samalla tavalla Suomen valtion kielipolitiikkaa kontrolloivat ruotsalaiset yrittävät
pakottaa meille suomalaisille kaksikielistä identiteettiä, joka kuuluu vain hyvin pienelle,
entisen sirtomaaherran perillisistä koostuvalle eliittivähemmistölle.
Me olemme identiteetiltämme yksikielisiä ja haluamme
opiskella monipuolisesti maailmankieliä omaksi hyödyksemme!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ruotsin Carl Bild sanoi, että heillä on niin paljon anteeksipyydettävää, että touhusta ei tulisi loppua, jos suomalaisilta pyydettäisiin anteeksi.
Tuija Brax sanoi uutisissa, että suomalaiseen tapaan ei kuulu anteeksipyynnöt, vaan asioiden perinpohjainen selvittäminen.
Siis totuuskomissio perustettava tutkimaan pakkoruotsituksen synnyn syitä ja kummisetiä. Kaikki taustat rahavirtoineen ja muine kytköksineen on tuotava esiin.
"Ruotsin Carl Bild sanoi, että heillä on niin paljon anteeksipyydettävää, että touhusta ei tulisi loppua, jos suomalaisilta pyydettäisiin anteeksi."
Kyse oli silloin meänkielisistä eli Ruotsin omasta suomensukuisesta ja vähemmistöstä. Kommentti ei mitenkään liittynyt Suomeen ja suomalaisiin.
.
niin parempi ettei pyydetä keneltäkään anteeksi
Se logiikka on tullut selväksi
.
meänkieliset eivät ole "suomensukuinen" vähemmistö vaan he ovat ihan oikeita suomalaisia, jotka jäivät 1809 rajan väärälle puolelle. Meän kieli ei ole kieli vaan suomen kielen murre.
.
vuoden 1944 Maanhankintalaissa????????
.
Uusi dokumenttielokuva paljastaa, miten suomenkielisiä pakkoruotsitettiin 70-luvulta lähtien kouluissa. Ohjaaja Anne Apulan elokuva on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö valtion pyytää anteeksi suomenkielisten kohtelua. Oikeusministeriö tutkii asiaa parhaillaan.
Pakkoruotsi tunki Suomeen -dokumenttielokuvassa tarinansa kertoo viisi suomenkielistä. 70-luvulla alkaneesta pakkoruotsittamisesta puhutaan vihdoin julkisesti.
- Painostava tuntuhan siinä oli koko ajan, jokainen suomenkielinen oppilashan varmasti koki samalla lailla, että ei ole hyvä olla suomalainen, tai suomenkielinen, kertoo eräs suomalainen kokemuksistaan.
- Suomessa on ihmetelty sitä, ettei muissa maissa pakoteta lapsille vähemmistökieliä, mutta ei olla huomattu, että kotikonnuilla on tapahtunut ihan samanlaista, muistuttaa Suomivapaaksi-elokuvafestivaalin taiteellinen johtaja Joppe Lehmus.
- Meitä pakkoruotsittaneet suomalaiset eivät arvosta meidän juttuja, sitä meidän tapaa elää, jos he haluavat että me ollaan samanlaisia kuin he, suomalaiset kuvaavat tuntojaan dokumentissa.
- Ehkä meidän lasten on helpompi ymmärtää meitä, kun me voimme vapaasti puhua niistä kokemuksistamme ilman vähättelyä, että eihän nuo nyt mitään, onhan sitä pahempaakin nähty, arvelee suomalais-instituutin johtaja Anni-Sirkku Finsman.
Suomalaisia talloi aikanaan myös Ruotsin valtio. Ensi vuonna se järjestää sovitusseminaarin eräänlaisena anteeksipyyntönä suomalaisille. Norjassa valtiokin on pyytänyt anteeksi. Sen mahdollisuutta pohditaan myös Suomessa.
- En ole vielä ollenkaan varma siitä, onko anteeksipyyntö luonteva suomalainen traditio, vai onko luontevampaa hakea totuus, että mitä kaikkea tehtiin väärin, ja julkistaa se, pohdiskelee oikeusministeri Terttu Broz.
Suomenkielistenkään keskuudessa ei vallitse yksimielisyyttä anteeksipyynnön tarpeesta.
- Mitä se hyödyttää? Mutta jos ajatellaan vähän pidemmälle, niin sillä tavalla päästäisiin ikään kuin puhtaalle pöydälle, Anni-Sirkku Finsman arvelee.
Aiheesta lisää illan A-Studiossa.
Katso A-Studio YLE Areenasta
YLE Uutiset
Mitä se hyödyttää? Ainakin sen, että uusisukupolvi erottais oikean väärästä.