pois, en halua olla suomenkielisten kanssa missään tekemisessä enää koskaan. Siksi minäkin muutan kauas täältä
Olen seuranu fennojen kirjoituksia, ja muutan
en halua olla suome
10248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Meitä on täällä maailmalla jo monta, ei tule asua lähelläkään natsimaita kuten Suomi ja Unkari
Tässä olisikin hyvä gallupin aihe ruotsinkielisille:
"Aiotko muuttaa Suomesta, jos Suomi muutetaan virallisesti yksikieliseksi
Ruotsin ja Ahvenanmaan mallin mukaisesti ?"
Uumajan soutufarssi
(Jääkärimarssin sanoihin mukaeltuna)
Pyhä soutumme on, yhä voittamaton,
meil' armoa ei, kotimaata.
Koko onnemme venhomme varassa on,
ei voimamme heltyä saata.
Soutuhuutomme loiskuten merelle soi,
mi katkovi aaltojansa.
ei ennen voimamme uupua voi,
kuin soudettu on Ruotsin ranta.
Kun painuvi säät taas meren, maan,
me soutajat uskoimme yhä.
Oli rinnassa työ, tuhat tuskaa,
vaan yks' aatos ylpeä, yhä:
Me soudamme kostona karkurin,
soma on soudun kohtalot koittaa.
Latu uusi nyt Suomesta lähtevä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa
Korsnäs, Närpiö, Vaasan rannat ja maa,
yks' suuri on Suomen ranta.
Sen laakeutta ei edes hurrit saa
pois Pohjolan taivaan alta.
Kun veneen airoja soutajain
käsivarret jäntevät kantaa,
yli pauhujen merien hyisien
päin nousevan Ruotsin rantaa.
Katsottiinkohan Uumajassa oliko rakot kämmen- vai selkäpuolella! ;-)
Antiikin historiankirjoittajat - mm. Sallustius - kertovat miten taistelun jälkeen käytiin kääntelemässä ruumiit sen toteamiseksi olivatko miekaniskut rinta- vai selkäpuolella. Voi sitä halveksunnan määrää, jos joku osoittautui selkänsä kääntäneeksi pakenijaksi. Kunnian mies kohtasi kuolonsa pelotta ja pakenematta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sallustius
Gaius Sallustius Crispus (86-34 eaa.) oli roomalainen historiankirjoittaja. Hän oli Julius Caesarin kannattaja, ja kirjoitti teoksia Catilinan salaliitosta ja Jugurthan sodasta.
"natsimaa" niin kauan kuin RKP-niminen härski surujen etujärjestö saa tahtonsa läpi kielipoliittisissa asioissa, jotka koskevat pääasiassa suomenkielistä enemmistöä esim. koulujen pakkoruotsi.
Pieni natsien eliittipiirikin sai aikoinaan 80 miljoonaisen kulttuurikansan toteuttamaan yhden maailmanhistorian pahimmista joukkomurhista lietsomalla juutalaisiin ja muihin vähemmistöihin kohdistuvaa vihaa.RKP puolestaan lietsoo vihaa suomenkielistä enemmistöä kohtaan esim. puolueen henkisen perustajaisän Freudenthalin pseudotieteelliset rotuteoriat suomalaisten rodullisesta alempiarvoisuudesta.
RKP ei ole vielä 2000-luvullakaan myöntänyt omia menneisyyden kömmähdyksiään vaan jakaa edelleen härskisti mm. Freudenthal-mitalia ruotsin kielisten etuoikeuksia edistäneille usein täysin suomenkielisille poliitikoille, vaikka tietävät ihan varmasti minkä ideologian mies Freudenthal oikeasti oli
Mitalin jakaminen on toki vain symbolinen teko, mutta silti äärimmäiseen törkeää suomenkielistä enemmistöä ajatellen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
Heikki Klemetin kirjoittama ja säveltämää Vilppulan urhojen muistolle vähän muunnettuna: "Maasta pois vaikka menköhön henki, jo soutaneet on niin isäntä kuin renki."
Etulinjan eessä on valppaana kansa,
mi aina on vaatinut vapauttansa...
Vannoivat näin pojat "urheat" siellä:
Maasta pois vaikka menköhön henki,
jo soutaneet on niin isäntä kuin renki.
Kunnia soutaa on vapauden tiellä,
Tää Ihantala on murtumaton.
Se Ihantala on koetettu taakse jättää:
painettu on päin ihanaa länttä,
kaikki, mi jaksoi airoja käyttää,
ja pidetään vasta, nyt sekä aina,
kurjuuden ies meitä koskaan ei paina.
Taistossa juosten sen tahdomme näyttää.
Tää vala on murtumaton.
Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan.
Heikki Klemetin kirjoittama ja säveltämä Vilppulan urhojen muistolle sai ensiesityksensä vasta vapaussodan jälkeisillä Lapuan päivillä 14. heinäkuuta 1918, mutta koska se on tunnetuimpia vapaussodasta tehtyjä marsseja, puoltaa se paikkaansa tässä yhteydessä.
Kytösavun aukeilla mailla on kansa
mi aina on vaalinut vapauttansa.
Vannoivat näin pojat urheat siellä:
Orjuus pois, taikka menköön henki,
niinkuin mennyt on isienkin,
kunnia kuolla on vapauden tiellä.
Tää vala on murtumaton.
Se vala on koetettu puhtaana pitää:
painettu on päin inhaa itää,
kaikki, mi jaksoi kalpaa käyttää,
ja pidetään vasta, nyt sekä aina,
orjuuden ies meitä koskaan ei paina.
Taistossa kuollen sen tahdomme näyttää.
Tää vala on murtumaton.
Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Utsjoki, Häme, koko Karjalan puoli,
tuntevat mikä on Ilkan suku,
Laurilan työ, sekä Vilppulan vaihe,
lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kaunein luku.
Sankarit vaan, niin käy kuolemaan.
Pitäisikö tuo ottaa uhkauksena vai oikein lupauksena...
lähtee, täällä ei viihdy kukaan, saatanan hurrivihanatsivaltiossa
Toivon teitä lisää, ainakin, jos olette pakkoruotsittajia. Pakkoruotsittaminen on rikos minun mielestäni.
Jätte kiva kun olet seuranut suomenkielisten kirjoituksia.
Voidaan vaikka kerätä kolehti että rahat riittää mennä riittävän kauas!
HEI HOMO VOLTTEJA MATKALLAS!