Heih! Mietin josko tätä kautta kasaan 2011 jakautuvista nuorista äidistä, joiden kanssa vaihtaa kuulumiset, odotuksen ja lapsiarjen ilot, sekä surut. Samalla voitaisiin löytää uusia kavereita, sillä kokemuksesta tiedän usein raskausaikana eri elämänvaiheessa elävien kavereiden jäävän. Jos aloitetaan täällä tutustuminen ja sit keksitään vaikka oma porukansisäinen sivusto? Ikärajoja ei ole, kaikki siis rohkeasti mukaan juttuihin :)
Itse olen 20-vuotias tamperelainen ja pikkuihmeen laskettuaika 23.6.2011. Viikot nyt siis tasan 19, liikket alkaa hiljakseen tuntumaan sillointällöin, masu on vielä tosi mini. Painoa tullut sellainen 6kg, kun jatkuvasti on hirveän hyvä ruokahalu :D Pillereitä söin, kun raskauduin enkä oikein vieläkään oo tottunut tähän ajatukseen, mutta varma kuitenkin, että lapsesta tulee ajallaan hurjan rakas
Itse olen 20-vuotias tamperelainen ja pikkuihmeen laskettuaika 23.6.2011. Viikot nyt siis tasan 19, liikket alkaa hiljakseen tuntumaan sillointällöin, masu on vielä tosi mini. Painoa tullut sellainen 6kg, kun jatkuvasti on hirveän hyvä ruokahalu :D Pillereitä söin, kun raskauduin enkä oikein vieläkään oo tottunut tähän ajatukseen, mutta varma kuitenkin, että lapsesta tulee ajallaan hurjan rakas
Vastaukset 24
Vanhimmat
Hienostipa alotin viestini.. :D Korjaan siis: "Mietin josko tätä kautta saataisiin kasaan porukka 2011 jakautuvista nuorista äideistä, --"
Heips. Itse olen 17- vuotias kemiläinen ja LA on jo ihan käsillä, 13.2.2011. Masu ei itsellä todellakaan ole mikään mini enään, luonnollisestikkaan. Paino jojoilee ylös ja alas, neuvolassa valittelevat ettei tehe kovin hyvää itselleni. Vauva on hirmuisan rakas ja odotellaan tulevan isukin kanssa todella innolla, kaikki tarvikkeet hommattu useita kuukausia sitten ja sukulaisilta kavereilta tietysti tullut hirveästi tsemppailuja.
Isukki vähän kyllä hermoilee, että miten vauvaa pitää hoitaa ja uskaltaako siihen koskea, meneekö rikki, jne. Mutta itselle homma on hieman selvempi, olenhan kasvanut viisilapsisessa perheessä ja toiseksi vanhin olen ja minusta seuraava on 7-vuotias, eli hyvin me varmastikkin pärjäillään Pittusen kanssa:)
Odotusaika on mennyt vähän niin ja näin, marraskuussa jäin koulusta sairaslomalle, vauva meinasi syntyä etuajassa, oli jo kohdunkaula lyhkääntyny, jonka takia laittoivat lepohoitoon. Tämä "välikohtauksen" jälkeen kaikki mennyt suht. hyvin ja varmasti nämä viimeisetkin viikot sujuvat hyvin.
Vauva alkaa jo olemaan iso, 25. pvä oli synnytystapa-arvio ja vauva painoi 3000 g ja lääkäri kehuskeli, että on kuulemma hyvä synnytysvartalo. Supistelut ovat jo järkyttävän kivuliaita, meinaa ihan itku tulla. Öisinkään en pysty nukkumaan laisinkaan, vaellan ympäri kämppää ja torkun välillä sohvalla, sängyllä, nojatuolissa ja jopa keittiönpöydän ääressä. Nämä viimeiset viikot ovat olleet suoraansanottuna hirveitä, joka paikkaa koskee ja asentoa ei löydy ja itkua pukkaa kun ei voi nukkua ja kaikki tuntuu olevan huonosti.
Mutta kohtapas Pittunen jo tulee ilahduttamaan meidän arkea ja pääsee valvottamaan isukkiakin, jos isi nyt hyviltä unenlahjoiltaan öisiä kitinöitä edes huomaa:))
cindix, tää tuntuu varmaan hölmöltä, itsehän sä kroppasi tunnet tietysti parhaiten, mutta mulle tuli vähän huolestunut olo tuosta sun supistelu kuvauksesta. ettei vaan olisi synnytys alkamassa näillä hetkillä? itselläni alkoi supistukset n.2-3 vuorokautta ennen synnytystä, yhden yön kärvistelin kotona niiden kanssa ja seuraavana yönä sitten lähdettiin sairaalaan. kivuliaat supistuksethan avaavat kohtua, joten jos niitä hirveästi tulee, niin kannattaa käydä näytillä.
mä en tietysti tiedä kuinka sun raskaus on edennyt, miten on ollut ennakoivia supistuksia ja mitä lääkärit on sanoneet jne. mulle itselleni se sairaalaan lähtö vaan oli kauheaa arvuuttelua, en tiennyt mikä oli normaalia supistelua ja mikä synnytystä ennakoivaa, ( ei ollut säännöllistä niin kuin periaatteessa pitäisi ) mutta hyvä kun sitten epävarmuudesta huolimatta mentiin.
Joo mie itekkin mietin melkeimpä joka yö että pitäiskö nyt varmuudeks lähtiä synnärille, kun pääseehän sieltä aina takasin jossei ole mtn viel tapahtunu, mut minul oli nyt 25. pvä synnytystapa-arvio ja siellä ainakin oli vielä kaikki normaalisti (kohdunsuu kiinni jne.)
Mutta yritän tässä seurailla tilannetta ja pakkohan sinne on lähteä sitten jos siltä rupiaa tuntumaan:)
Voi, tsemppiä synnytykseen! Itsekin molemmissa raskauksissa olin sairaalassa ja lapset keskosia tuon kohdunsuun heikkouden vuoksi. Mut sulla jo niin hyvät viikot ettei huolta tuollaisista :)
Kiitos hirmuisasti!:)
Vähän meinaa jo jännittää.. Turhauttavaa kun öisin tuntuu monesti että pitäis lähteä ja sit kun valmistautuu että kohta pakko lähteä niin sit tunne ja supistukset meneekin ohi.. Mutta kylläpäs vauva sitten aikanaan tulee:)
Jooo toi on varmaa tosi inhottavaa! Monet on valitelleet samasta ja kiitän vaan onneani et mullon ollu niin selvät lähtemiset.. Ja ko ne supistukset voi olla ihan tosissaa pahimmasta päästä nii ei voi tosiaa tietää koska ne käynnistää vai loppuuko tyyliin heti ku pääsee sairaalaan. Onko teil pitkä matka synnärille?
Meillä tänään rakenneultra, viikot tasan 20. Kaikki muuten ok, mut istukka liian alhaalla, joten uus ultra 6-8 viikon päästä. Ja poikalupaus, iha kuten arvasinkin :)
No synnärille ei sinänsä ole pitkä matka, tai no miten sen ottaa, oiskohan kolme-neljä kilsaa.. Ongelmana vaan meinaa olla tuo auto puoli, meidän auto ollu korjatteella jo usiamman kuukauden ja vielä ei ole takas kuulunu. Eli ei viitti ihan joka kerta kun supistelee niin lähteä synnärille, ennen kuin on aivan varma asiasta.
Vanhempani kyllä sanoivat että voi soittaa ihan milloin vain jos siltä tuntuu että pitää lähteä, mutta en silti viitsi joka kerta pyytää kyytiä synnärille..
Moi! Täällä olisi toisen lapsen yksinhuoltaja/odottaja äiti. 20v... :) Mitä teille kuuluu?
Moikka! Täällä kuuluu hyvää. Pahoinvoinnit ja väsymys on ohi, nyt pystyy tosissaa nauttii raskaudesta ja keskittyyn normielämään poikien kanssa, kun ei oo jatkuvasti heikko olo. Minkä ikäinen sun eka lapsi on, tyttö vai poika, koska toisen laskettu ja miten on elämä ja raskaus sujunut?
Cindix: joko on jakauduttu? ;)
Moro! Mie oon 20-vuotias,odotan ensimmäistä lastani ja laskettu olis 15.3. Alkaa olla jo hieman "tuskaa" tämän masun kanssa liikuskelu ja joka ilta selkä kipuja.. Yöllä saa heräillä vessaan ja asennon vaihtoon,kun on huono olla.. Mieheni vielä kaikenlisäksi ei ole oikein innoissaan uudesta tulokkaasta(tai ei ainakaan sitä näytä). Hän on samanikäinen kuin minäkin,entinen "opettajien kauhu" kouluaikoinaan. Raskaus on muuten sujunut tosi hyvin. Itse olen pieni kokoinen nappula,ja vauvan tämän hetkinen paino arvio on 2.8kg. Sanoivat ultrassa/lääkärin tarkastuksessa,että on "hentoinen" olento tulossa,muttei kovin paljon isompaa mahdu pienikokoisesta odottajasta tulemaankaan.. Synnytys vaan pelottaa,öisin olen herännyt painajaisiin,jossa synnytän lapsen kuolleena.. :/ Olen alkanut miettimään,olisikohan vielä liian myöhäistä,jos leikkauksella ottasivat sittenkin.. Alan todella pelätä synnytystä.. Mutta tässä vähän omia kuulumisia ja mukava että tälläisen olet aukaissut kahdenäiti20.. :)
Voi kurjaa, kannattaa tosissaan ottaa puheeksi neuvolassa nuo pelkosi! Leikkauksessa on aina enemmän riskejä sekä lapselle että äidille, mutta ymmärrän tunteesi. Itselläkin oli tosi paha synnytyspelko ennen esikoista enkä vieläkään uskalla ajatella synnytystä, vaikka kolmas tulossa.. Onneksi nuorena synnytyskin on usein helppo ;) Esikoisen synnytys käynnistettiin ja kesti 6h9min, tosi helppo tapaus. Kuten myös toisen syntymä, joka kesti 2h 50min. Todella hyvä fiilis jäi molemmista, kaikki meni hienosti enkä tarvinnut ollenkaan kivunlievityksiä. Ehkä tää rohkaisee edes vähän :)
Heipsan!:)
Onkos täälä menoa enään ollenkaan?(Kirjoitan joka tapauksessa)
Minulla on LA 2.9,mutta kovasti jo odottelen,että maha näkyisi jo :)
Olen 20 vuotias ja asun Tampereelta n.50 km metsään päin.. :D
Kovasti kaipailisin kanssa saman ikäisiä ja tulevia äitejä tai jo "valmiita" äitejä ystäviksi kenen kanssa voi jakaa tämä ihana kokemus.
Itselläni on kauhea pahoinvointi vielä päällä,täytyy toivoo,että edes puolen välin jälkeen helpottaisi.
Olen nyt raskausviikoilla 16.
Täälä onkin jo ihan tuoreita mammoja,kirjotuksien perusteella.
Ilmoittakaahan nyt tänne,että miten teillä on mennyt ja tuntemuksia uudesta tulokkaasta?=)
Moi!
Tein just raskaustestin ja positiivista näytti :) olen juuri 18v täyttänyt ja elän vielä kaukosuhteessa rakkaani kanssa (-90). Poikaystäväni otti tiedon ihan innolla vastaan, ja suunnitellaan kovaa vauhtia yhteen muuttoa. lähihoitajanopinnot jää kyllä kesken, mutta toki niitä voi jatkaa sen jälkeen :) Tietenkin mitä tahansa voi vielä tapahtua. Mutta en ainakaan ota tätä niin sanotusti pahalla. Olen joka tapauksessa haluamassa lapseni nuorena. ehtiihän sitä vanhempanakin opiskella. Olemme tosin seurustelleet vasta puoli vuotta. Mutta mies tuntuu niin oikealta! Tutustuimme netissä ja siitä se lähti. En pysty kuvittelemaan ketään muuta rinnalleni. Olemme puhuneet paljon yhteisestä tulevaisuudesta :) nyt se tulee ehkä vähän vain nopeammin kuin kuviteltiin. Toivottovasti kaikki menee hyvin. Milloin te menitte käymään ensikertaa raskaaksi tulon jälkeen lääkäriin? En haluaisi heti kertoa äidilleni, vaan vasta neuvola käynnin jälkeen.
heippadei ! :)
täytän pian 16 ja olen raskaana . aluksi mietin että tekisin abortin , mutta olen liian lapsirakas. tiedän toki että olen suuren vastuun edessä . rakastan kaikkia lapsia ( olen 9 henkisestä perheestä vanhin ) . äitini otti asian yllättävän hyvin ja aikoi tukea minua parhaansa mukaan . Olen seurustellut tulevan lapsen isän kanssa pian kaksi vuotta ja meillä menee tosi hyvin :) kesällä ois tarkotus muuttaa yhteen .. tsemiä kaikille teille !!:-)
Olen 19 v. tuleva äiti pk-seudulta. Pikkusen la on 23.6. Maha alkaa olla jo aika iso. Innolla odotellaan!
Tervetuloa uusillekin :) Pitäisiköhän keksiä jokin muu paikka, jossa keskustella privaatisti, ideoita?
Nuppunen83: Itse kävin ekasta ja tokasta heti lääkärissä, ko siellä varmistin raskauden ja sitten vasta soitin neuvolaan kerroin äidilleni. Kolmannesta raskaudesta kerroin vasta, kun 12 viikkoa oli täynnä, ihan siksi etten olisi jaksanut sitä sääliä mitä olisin saanut osakseni jos jotain olisi käynyt.. Pari ystävää koki keskenmenot ennen tätä kolmatta raskauttani ja pelkäsin, ettei voisi mennä niin että mulla kaikki putkeen, ko muilla huonoa onnea :/ Onneksi kaikki mennyt hyvin, viikot nyt 28 3
kiitoksia :) joo onhan siitä. käytiinkin äitin kanssa jo ettimässä vaatetta ja vaunuja vaikka raskaus alkuvaiheessa onkin :)
Kaverilla on vauva, se on 16 vuotta :) sen vauvan kanssa viettäny aikaa ja tosi paljo sitä hoidellu :>
Onnea vaan kaikille odottajille
Onnea kaikille odottajille ! :) Täällä nuori, helmikuussa 19 vuotta täyttänyt ja helmikuussa jakautunut tuore mamma. :)
Itse YH, asun vanhempieni luona, opinnot jäivät loppu suoralla hieman kesken, mutta valmistun syksyllä.
Olin suunnittelut lapsia tekeväni vasta vanhempana, lähemmäs kolmikymppisenä, tai yli, mutta sitten kävi näin, mutta ei harmita. :)
Raskaus tuli minulle täysin yllätyksenä. Sain tietää olevani raskaana, vasta rv 30-33. Oli melkoinen shokki, mutta kaikki parhain päin jo! :)
Minulla oli LA 13. helmikuuta, mutta käynnistettiin sitten vasta 28. helmikuuta. Terve ja pitkä tyttö vaaveli tuli, hätäsektion kautta. :) Olin asiakaspalvelu työssä vielä 29. tammikuuta ja koulun penkilläkin istuin vielä 4. helmikuuta.
Vointeja odottajille, toivotaan kaiken menevän hienosti ! :)
heippa kaikille:) olipa kiva lukea kaikkien kirjotuksia! itse olen heinäkuussa 17 ja laskettu aika 3.10. Neula kammoinen olen joten pelolla ja innolla kaikkea odotan ja en millään mlttaisi odottaa pikkusen saamista:)
perheeni tosi ei vielä tiedä mitään sillä yritän vieläkin miettiä miten saan kerrottua sillä vanhempani ovat omalla tavallansa hyvin ankaria poikiin ja muihin niihin liittyviin asioihin tullessa joten huutia on tulossa mutta toisaalta äitini on aina sanonut että jos niin käy niin se kyllä auttaa.. olen vain aina ollut niin enkelimäinen kun olen nuorin 3 lapsesta ja ainoa tyttö joten uutinen tulee olemaan heille shokki.. uskoisin näin.. :)
Mä oon 16 v, ja laskettu aika on (nettilaskurin mukaan) 13.1.2012 ja en oo viel ollu ekassa ultrassa... OISPA SE JO!!
täällä kirjoittelee juuri plussanut 19-vuotias , raskausviikkoja takana n.5 1.
Laskettuaika laskurien mukaan joskus 17.1.2012.
Oireet on ruvennu pikkuhiljaa hiipimään tännekkin, turvotusta iltaisin tosi paljon, ja muutenkaa normi farkut ei mahdu kiinni. Säikähdin jo että olen lihonut, mutta menkkojen poisjäännistä 6 päivää päätin testata apteekin first singal testillä, siitä selvä plussa jo illalla, seuraavaksi kokeiluun otettiin joku k-marketin oma testi ja koko ajan on vaan plussa vahvistunu. Vessassa ramppailu on alkanut ja tuntuu kuin mahassa olisi pallo.
Harmittaa vähän että kesäks ois töitä omalta alalta, ja mahdollisesti koko ensi vuosikin. Onneks työ on sellasta pääasiallista ohjaamista vaan, olen siis ammatiltani ratsastuksenohjaaja. :>
Miten pitkään olette ajatelleet jatkavanne omia harrastuksia
Mitä muutoksia teidän elämässä nyt tapahtuu
Heii! En oo pitkään aikaan käynyt kirjottelemassa. Tänään viikot tasan 36! Alkaa jo odottaa, et milloinmilloin, ko nuo vanhemmat on keskosia ja tästäkin lääkäri arvioi, ettei pysyisi täysiaikaiseksi masussa. Nyt onneksi jo selvillä vesillä :)
Moomin92: Itse haaveilen ratsastuksenohjaajan ammatista! Oon ihan pikkulikasta (3-vuotiaasta) saakka harrastanut ratsastusta ja omistan muutaman hevosenkin. Itse oon talleillut ihan loppuun saakka edelliset raskaudet, mut nyt jouduin lopettamaan 20viikolla ratsastamisen keskosuhan vuoksi. Kuitenkin tavallisessa raskaudessa voi ratsastella ja talleilla, tehdä tallitöitäkin, ihan loppuun saakka :) Käyn edelleen toki tallilla ajamassa hevosia, pitämässä tunteja kavereille, juoksuttamassa yms, mutten vaan ridaile. Lisäksi tanssin, harrastan aktiivisesti koirien kanssa ja touhuan vanhempien poikien kanssa päivät pitkät ihan normaalisti. Kannattaa talleilla ja hevostella nyt ko vielä voit, sit jos vauva onkin vaativampi, niin vaikeuttaa. Toivon tosissani, et tää kolmaskin oisi niin helppo tapaus, et pääsisi ottamaan mukaan talleille!