Miksi mä menin rakastumaan siihen naiseeen silloin joskus aikojen alussa? Taas ei meinaa pysyä poissa mielestäni hän.. Ei ollut tarina romeosta ja juliasta.. Kaikki meni ihan vituiksi!
En kykene suhteeseen!
1mvaa
20581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Miksi sitten tulit, pompoti, pompoti luokseni?:)
minäkään en saa mielestäni pois koskaan sitä ensirakkautta. Kai se oli rakkautta, koska en kykene vieläkään unohtamaan... Se päättyi liian nopeasti ennen kuin kunnolla oli edes alkanut, ihan paskasti, vielä pahemmaksi sen tekee se, että kaikki oli syytäni. En anna itselleni anteeksi että pakenin....
sua nyt,kerrankin näen että nainen myöntää olevansa väärässä.
Et varmaankaan ole hän...
Olin joo väärässä...Olin myös peloissani...vieläkin olen.
ole hän..enpä tiedä onko pelännyt jotain..hiljaisuuteen vetäytyi.
Mutta jos olisitkin hän... tahtoisin vain sun tietävän että mikään ei ollut sun syy. Se että lähdin johtui ihan omista ongelmista...Toivoisin että jatkaisit elämääsi, aloittaisit suhteen jonkun kanssa joka siihen pystyy. minä en pystynyt.
sopisi häneen,mutta mitä ne sitten oli?
hiljaa olen..leikkikaluksi en ala..olen vain hiljaa.
sellaista ahdistusta ja ujoutta, häpeää itsestä ja tunteista ja se koko tilanne ahdisti liikaa...
olen nähnyt hänestä niin paljon unia... joskus hän on ollut minulle vihainen, joskus itkenyt, joskus kävellyt perässäni...joskus myös minä olen seurannut häntä. sitten unet loppuivat joksikin aikaa. nyt pari yötä sitten näin hänestä niin todentuntuisen unen. :(
että löytäisin naisen,joka haluaa sellaisen suhteen kuin mä.Vaikka et olis hän,siitä huolimatta olen ymmärtänyt hänet ja jatkan elämääni ilman häntä.
voisi sopia häneen,mutta mä näin asian sillai että hän halus muuta,sille en mitään voi,enkä varmaan koskaan tule tietämään oikeaa syytä,varmaan oli ahdistunut ja sairauksia.En tiedä.
Jatka elämääsi ja yritä unohtaa mennyt. Löydät jonkun johon tunnet jotain suurempaa.
jotkut ihmiset eivät vain tunne ansaitsevansa rakkautta, ja minä olen yksi heistä. se ei tietenkään oikeuttanut sitä mun käytöstäni, mutta siitä se johtui minun tapauksessani.
ilman häntä,ei hän minua tarvinut.En nyt kuitenkaan ihan usko että oisit hän,mutta jatkan matkaani.
En ole hän, ymmärsin sen yhdestä asiasta mitä sanoit. Mutta jatka matkaa, minä yritän jatkaa omaani. On tämä elämä sitten vaikeaa, kaikki on, ja mikään ei ole helppoa. varsinkaan oikein ja todellisten tunteitten mukaan toimiminen, se vaatii rohkeutta
ole hän.Sattui myös sellaisia juttuja,että mä näin ne ongelmana.Puhuttiin joskus kahden että meidän suhde toimii makkarissa,siellä oli tunteet,mut muuten meni loppu vähän paskasti.
joo et ole hän...emme päässeet edes suudelmaan. :(
kaikki loppui sähköpostin hiljaisuuteen,mut se joka vaikenee,sitä ei paljon kannattaisi kaipailla,jäi vain vähän huonot muistot.Varmaan molemmin puoleiset.
Mielessä olet vielä. Kyllä me vielä ehditään suudella...
mikset muka pysty suhteeseen?
Olenko minä pyytänyt jotain?