Eli olen itse juuri aloittanut lukion ja olen huomannut ihmisten jakautumisen vain vahvistuneen. Teinipissisblondit pyörivät yhdessä, ovat olevinaan niin mukavia kaikille, ja heitä naurattavat paskalla huumorillaan niin "ihanat" lätkäpelaajat. Takatukka ja nuuska huulessa. Vittu. Sitten on niitten lätkäpelaajien kaverit, hännystelijöitä jotka luulevat olevansa niin jotain kun nätit tytöt nauravat jutuille. Ja tämä koko porukka on viikonloppuisin aina ympäri lääniä eri bileissä, juomassa itsensä tyhmäksi.
Toinen ryhmä on ns. "polttajat". Eli ne jotka kuuntelevat yleensä vähän raskaampaa musiikkia, polttavat tupakkaa ja aina joku niiden kavereista joutui laitokseen tai jotain sellaista. Alemmilla koulutasoilla olivat ehkä hiljaisia mutta tupakan astuttua kuvaan, ovat muuttuneet vain "suosittuja" kavereita hamuaviksi pelleiksi. Polttajat ja ylempänä mainittu teiniryhmä usein omaavat joitain yhteisiä ystäviä ja tämä tietenkin yhdistää heitä.
Itse olen vähän väliinputoaja: osa kavereista ovat teinien mukaan ns. nevareita eli neverheard koska kukaan "kova" äijä ei tunne ja ole kavereita heidän kanssaan. Heidän maineensa kulkee heidän edellään nykyään maailman turhimman keksinnön, Facebookin kautta. Heidän on vaikea saada uusia kavereita koska joku on jo ehtinyt ilmoittaa että henkilö on luuseri ja kaikki nauravat hänelle ja kavereilleen ja tämä on yksi asia joka on minusta ainakin omassa sukupolvessani pielessä.
Jotkut kavereistani kuuluvat polttajiin. Kaikki oman feimin lisääminen ja "suosittujen" ihmisten tunteminen on nyt tärkeintä heidän elämässään, ja itse en ole oikein sopinut porukkaan koska en polta tai käytä nuuskaa.
Ja yksi hyvä kaverini, jota en oikein tunne enää, on nyt osa teinilätkäpelaaja piiriä. Ei katso päin käytävällä ja aina vetäytyy "suosittujen seuraan, juo viikonloppuisin ja muutenkin hylkää vanhoja kavereitaan tämän vuoksi.
Itse en näe kuuluvani mihinkään näistä ryhmistä ja luulen tulevani olemaan juuri yksi niistä tyypeistä joka ei saa kahta lausetta enempää matrikkeliin ja joka istuu yksin hytissään abiristeilyllä...hh...
Haluan tosissani kuulla muiden kokemuksia asiasta
Toinen ryhmä on ns. "polttajat". Eli ne jotka kuuntelevat yleensä vähän raskaampaa musiikkia, polttavat tupakkaa ja aina joku niiden kavereista joutui laitokseen tai jotain sellaista. Alemmilla koulutasoilla olivat ehkä hiljaisia mutta tupakan astuttua kuvaan, ovat muuttuneet vain "suosittuja" kavereita hamuaviksi pelleiksi. Polttajat ja ylempänä mainittu teiniryhmä usein omaavat joitain yhteisiä ystäviä ja tämä tietenkin yhdistää heitä.
Itse olen vähän väliinputoaja: osa kavereista ovat teinien mukaan ns. nevareita eli neverheard koska kukaan "kova" äijä ei tunne ja ole kavereita heidän kanssaan. Heidän maineensa kulkee heidän edellään nykyään maailman turhimman keksinnön, Facebookin kautta. Heidän on vaikea saada uusia kavereita koska joku on jo ehtinyt ilmoittaa että henkilö on luuseri ja kaikki nauravat hänelle ja kavereilleen ja tämä on yksi asia joka on minusta ainakin omassa sukupolvessani pielessä.
Jotkut kavereistani kuuluvat polttajiin. Kaikki oman feimin lisääminen ja "suosittujen" ihmisten tunteminen on nyt tärkeintä heidän elämässään, ja itse en ole oikein sopinut porukkaan koska en polta tai käytä nuuskaa.
Ja yksi hyvä kaverini, jota en oikein tunne enää, on nyt osa teinilätkäpelaaja piiriä. Ei katso päin käytävällä ja aina vetäytyy "suosittujen seuraan, juo viikonloppuisin ja muutenkin hylkää vanhoja kavereitaan tämän vuoksi.
Itse en näe kuuluvani mihinkään näistä ryhmistä ja luulen tulevani olemaan juuri yksi niistä tyypeistä joka ei saa kahta lausetta enempää matrikkeliin ja joka istuu yksin hytissään abiristeilyllä...hh...
Haluan tosissani kuulla muiden kokemuksia asiasta
Vastaukset 9
Vanhimmat
Näinhän se on. Lähes kaikki on jakautunut näihin ryhmiin, joten "keskiluokkaisella" ei ole juuri mahdollisuutta saada kavereita.
En tiennyt että lukion puolella sama meinkinki jatkuu kuin yläasteella. Siirryttyäni yläkoulusta amikseen tuommoset piirileikit loppuivat aika seinään ja kaikki ovat omana itsenään. Yläkoulussa olin itsekin aika väliinputooja. Ensin olin vähän kaikkien kaveri, eli siis mulla oli kavereita vähän joka piiristä, mutta koska en halunnut olla vahvasti kenenkään puolella, niin lopulta ei ollut oikein ketään ja sain jonkun oudon leiman.
Sinuna hakeutuisin niiden "nevareiden" seuraan, tuon kirjoituksen perusteella ainakin. Eipä kai tuosta asetelmasta eroonkaan pääse ennen valmistumista.
Miks teet noin ison haloon jostain polttamisesta? Mitä se on sulta pois jos kaverisi polttaa? Mulle tulee tosta sun jutusta mieleen joku ylä-aste, jossa pitää polttaa päässäkseen johonki porukkaan. Meet vaan rohkeesti niitten "huonotapaisten hulttiokavereiden" seuraan ja tutustut uusiin ihmisiin. :) Mäkään en polta mut melkein puolet kavereista kyllä ja ihan sama mulle.
Sit noi hokipojat. Ei ne kaikki välttämättä oo mitään kusipäitä mitä itse oon paremmin tutustunu. Ihan mukavia heppuja mut kyllä sekaan mahtuu täysiä mulkkujakin kuten mihin tahansa porukoihin.
Sit viel tämmöne: joka paikasta löytyy kusipäitä, nokkapystyssä kulkevia mulkkuja ja paskanpuhujia. Sille ei voi mitään. Antaa niiden olla.
Ei polttamisessa ole mitään vikaa, se on jokaisen oma valinta, mutta tuntuu että ihmiset jotka polttavat saavat siitä yhtenäisyyden tunteen ja siinä porukassa on aina pari kusipäätä jotka ottavat nämä muut mukaansa.
Hokipojat ovat ainakin täällä meidän lukiossa kyllä niin polleena ettei voisi uskoa että ovat normaalisti tuollaisia vaan kaikki varmaan vain esitttävät jotain muuta
hohoh.. jopa meidän luokassa on eri ryhmät.
jalkapallon pelaajat joiden kavereita kaikki haluaa olla.
normaalit tyypit :D
tytöt jotka meikkaa joka päivä ja on muutenkin aika pissimäisiä.
vähän tylsät pojat, jotka puhuu pleikkapeleistä yms.
"me", eli mun ja kavereideni porukka.
ja me ollaan vasta 5-luokalla... O___0
En tiedä onko pahaa yleistämistä jos väittää näiden "ryhmäjakojen" olevan ainoastaan isojen lukioiden ongelma. Pienissä lukioissa (ryhmä koko alle 20 tai parhaimmillaan alle 10) ei pysty muodostumaan ns. ryhmittymää.
En tiedä minkälainen luokkahenki isoissa lukioissa on, mutta meillä ainakin oli omassa ryhmässä mukava ja rento meininki. Tosin suurin osa kyllä tunsi toisensa jo yläasteelta, mutta olimme kaikki erilaisia. Joukkoon mahtuu huippu-urheilijoita, älykköjä, pissiksiä, pellejä ja normaaleja hissukoita ja kaikki ovat keskenään eikä kukaan ole toista suositumpi.
Olen itse lukion ensimmäisellä Suomen mittakaavaan todella isossa lukiossa, enkä kyllä omien kokemusten pohjalta voi yhtään tukea aloitusviestiä. Totta kai mukaan mahtuu ihan kaikenlaisia opiskelijoita, mutta mitään porukoita ei kyllä ole syntynyt. Tietenkin nyt näin isossa lukiossa kaveriporukoita on, mutta ei voi sanoa, että on vaikka lätkänpelaajat ja pissikset vaan kaveriporukoissa on varmasti väkeä ihan jokaisesta "luokasta".
Koulussamme on myös luokattomaksi lukioksi melko tiiviit kotiryhmät, joiden välillä on todellakin ryhmähenki. Kun nämä kotiryhmät ovat jaettu satunnaisesti, tietyssä ryhmässä voi olla aivan ketä tahansa pissiksistä ja hevareista lätkänpelaajiin ja nörtteihin. Eikä tämä suinkaan vähennä mitään yhteenkuuluvuutta.
En tiedä olenko sitten jollain tapaa harvinaisessa lukiossa, mutta kyllä melkeinpä omaan korvaan jopa vähän kummalliselta kuulostaa. Olen siis itse tyttö ja ehdottomasti juurikin sellainen vhän taka-alalle jäävä väliinputoaja, mutta kyllä minulla ihan kaikenlaisia kavereita riittää. Senkun menee juttelemaan jollekulle, niin siinähän sitä kaveriporukkaa ympärilleen muodostaa. Tärkeimpiähän persoonat ovat eikä se, voiko heitä määritellä jonkin tietyn ryhmän jäseneksi.
Käyn yhtä Suomen suurimmista lukioista, mutta en ole mitään erityistä ryhmäjakoa täällä huomannut. Itse liikun monien erilaisten ihmisten kanssa, joskus puhuen politiikasta ja fysiikasta, toiste taas täysin outoa keskustelua, jossa ei ole mitään järkeä.
samaa mieltä ,mut ite oon amiksessa ja täällä pääsee jengiin jos on hoppari ja polttaa tupakkaa ja juo viinaa