Erinomaista että asia etenee. Tämä on todellista vastuunkatoa alueen kaupungeilta ja eritoten aloitteentekijältä Jämijärveltä. Hyvähenkinen tilaisuus kaiken kaikkiaan Jämillä. Uusi kunta mahdollistaa aikanaan palvelutason säilymisen ja edistämisen huoltosuhteen heiketessä ilman ylimääräisiä veronkorotuksia (vrt Kankaanpää korotti juuri maksuja ja veroja). Uusi kunta tarkoittaa, että otamme hallinnan kohtalostamme omiin käsiin kuin että mennään Porin tai Treen narussa. Tosin Tre on kuntaliiton mukaan ainoa todellinen kasvukeskus lähialueella. Kannattaa käydä kuntaliiitos.fi sivulla katsomassa asian edistymistä ja syitä hankkeeseen.
Uusi kaupunki
Kyrö
431209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Useat kuntaliitokset ovat kaatuneet kiistelyyn vaakunasta ja nimestä. Tässä uudessa kunnassa on hyvät edellytykset tässäkin suhteessa. Parkanon ja Kankaanpään vaakunat ovat melkein samanlaiset männyt. Lisätään vain Jämijärven pääskyt kuvaan. Yhteinen historia ja kuuluminen n. 100 vuotta sitten samaan emäpitäjään tarkoittaa, että voidaan välttää nimiongelma ottamalla käyttöön entinen emäpitäjän nimi Kyrö. Se on sopivan lyhyt tehokkuutta vaativaan nykyaikaan. Päätoimittaja Karppisen aikoinaan esittämä työnimi Kyrönkangas on myös harkinnan arvoinen. Sastamala ja Akaa ovat myös päätyneet entisiin pitäjänimiin, sillä uudet kokonaisuudet tarvitsevat yhdistäviä ja rakentavia tekijöitä, jotta päästään yhteisen työn alkuun.
Jos tällä saadaan ikaalisten tie kuntoon niin kannatan ehdottomasti. Ajelen usein Treelle töihin ja harmittaa. Pienillä kunnostuksilla saa välin lyhymmäksi ja nopeampikulkuseksi. 3-tie sen sijaa alkaa jo olla kunnon highway. Taitavat Porin suunnassa miettiä vain 2 ja 8 tietä.
Kyröjoki josta nimi juontaa on kyllä maantieteellisesti sen verran kaukana että naurettava nimi kaiken kaikkiaan, kyllä sen jotenkin tarvitsisi olla "maantieteellisesti totta". Miksei samantien laiteta Helsingin maalaiskunta?
Nimen alkuperä ja se mitä se tarkoittaa on paikallishistoriikin mukaan hämärän peitossa. 1600-luvun kartoissa kartoissa karvianjoki oli nimellä kyrönjoki.
On epäilty että Kyrö -sana tarkoittaa rantatörmää, josta on muodostunut pitäjän nimi tarkottaen Kankaanpäätä, Ikaalista, Parkanoa ja Hämeenkyröä sekä pieniä kuntia näitten vieressä.
Punkalaitumen siirtyminen 2005 Pirkanmaalle ei ole aiheuttanut ongelmia. Mitään erityistä etua heille ei tässä lyhyessä ajassa ole koitunut mutta ei myöskään heikennyksiäkään. Suuri plussa on ollut parempi yhteistyö Pirkanmaan liiton sisällä.
www.kylpylakaupunki.fi
siinä olisi valmis kaupunki .
osaamista löytyy joka alalle ja joka suuntaan......
Myönteistä että keskustellaan. Ikoohlisista ei vain ole kuulunu mitee. ;-)
Päätoimittaja Karppinen ehdotti mitä se muka tietää kankaanpään historiasta?
Minä pyyhin kankaanpään seudulla takalistoani.
Ei oikein natsaa tämä muutosinnokkuus. On vähän kuin odoteltaisiin joulupukkia ja ekstralahjoja, joita ei ole eikä tule. Mielestäni yhteistyö Honkajoen ja Jämijärven kanssa on tärkeämpää kuin Parkanon. Eipä tuosta Siikaisten yhdistymisestä Kankaanpäähänkään mitään tullut, eikä Lavian, jos eivät onnistuneet Helsinki ja Vantaakaan. Ja tuskin nuo Tampereen paikallisbussitkaan näille nurkille eksyvät, jos liitos Tampereen alueeseen tulee.
P.S nimiehdotuksista sen verran, että kaikki ä ja ö-kirjaimet pitäisi nimestä olla pois, jos halutaan englanniksi aluetta markkinoida
Identiteeti on kumma asia.. Kronologisesti selostaen aluksi oli kolme heimoaluetta ja asutus laajeni pikkuhiljaa. Kankaanpää on Sastamalais-Kyröläisen hämäläisen asutuksen tulos. Pomarkussa nämä väestöt sekoittuivat jo Varsinais-Suomesta tulleeseen asutukseen. Ruotsin hallinto keksi 1440-luvulla jakaa suuret heimomaakunnat yhdeksi uudeksi yksiköksi ottaen osan Hämeestä ja osan varsinais-Suomesta antaen nimeksi Satakunta. Nyt hämäläinen osa muinaisesta Satakunnasta on Pirkanmaata kun uusi kunta siirtyy Pirkanmaalle.
1800-luvun lopun romanttisen aikakauden maakuntalaulut eivät perustu todellisuuteen vaan kansallisen itsenäisyysaatteen nousuun, jota piti korottaa tieteen ja taiteen keinoin. Tosi-asiat eivät kansallisromanttisella aikakaudella rajoittaneet laulun kirjoittajia vrt. "yksi kansa tyynnä kyntää" Tätä oppia sitten paukutettiin ulkoluvulla suurille ikäluokille..
Tämä on tosi hyvä juttu! Itse opiskelin Tampereella kuten moni paikallinen. Vain valitettavan harva pystyy palaamaan kotikaupunkiin vaan useimpien tie vie pääkaupunkiseudulle tai sitten jäävät Treelle. Tampereen väkiluku kasvaa 2000-3000 asukkaalla vuosittain ja on nyt 213 000 luokkaa. Myös seutukunta kasvaa. Esim. Pirkkalassa oli -96 saman verran asukkaita kuin Kpäässä 13 000. Nyt taitaa olla Pirkkalassa yli 20 000 reippaasti. Kpäässa on sen sijaan ollut hienoista vähentymistä. Nyt voidaan Pirkanmaan kautta saada tuo Suodenniemen ja Ikaalisten tiet paremmiksi ja kiinni kasvusta. Poriin meillä on niin hyvä tie kuin vain voidaan saada mutta Treen kasvukeskusalueeseen vie kimurantit kinttupolut.
Porilaiset ja kuntaliitosalueen ulkopuolelta tulevat eivät suo uutta kuntaa mutta Kankaanpäälle ja Jämijärvelle tämä on suuri mahdollisuus. Tämä on näkynyt kirjoittelusta seudun sivuilla.. Mitähän se Kakekin puuhaa kun puhuu niin vastaan. Elättääkö vielä toivetta ehdokkuudesta eduskuntavaaleissa ja varmistelee ääniä laajemmalti. Kuntaliitos on tärkeä kaikille osanottajille ja eritoten sen ulkopuolella oleville pienille kunnille, joitten tulevaisuus varmistetaan samalla. Nyt kaupunki nosti veroja ja taksoja kun talous sukelsi mutta uudessa kunnassa talous ei ole näin herkkä pienille suhdannevaihteluille, joten ei tarvitse aina olla heti kuntalaisten kukkaroilla. Väestön ikääntymisen myötä tämä tulee käymään konkreettiseksi kaikille kunnille. Tutkimuksissä on todettu mm että Ruotsin kuntarakenteen muutos 1970-luvulla on itse asiassa onllut yksi tekijä jonka vuoksi maa on aina palutunut lamoista huomattavasti paremmin kuin Suomi.
Kuhan piretään huali, ettei olla Porin sylissä ja osa Poria.
Seudun uutisista "Kankaanpään ja sen naapurien yhteiselo on keskinäistä kyräilyä, sitä sävyttää epäluulo ja kotiinpäin vetäminen. Kuntien talouskatsaus närkästytti selvästi joidenkin Posa-jäsenkuntien päättäjiä. Raportin mukaan Jämijärvi, Siikainen ja Honkajoki ovat taloutensa kanssa niin ahtaalla, ettei niillä ole kykyä eikä kapasiteettia peruspalvelujen järjestämiseen omin toimin ilman huomattavia veronkorotuksia." Seutukunnan kannalta ainoa vaihtoehto on uusi kunta ja muita tulijoita uuteen kuntaan ei ole kuin Parkano, Jämijärvi ja Kankaanpää. En ainakaan minä ole valmis maksamaan enemmän veroja vain sen vuoksi, että honkajokelaiset ja porilaiset kirjoittaa Seutuun ettei uutta kuntaa saa perustaa.
jylläävät Pirkanmaalla. Ei kovin moni tavallinen tien tallaaja ymmärräkään, minkä riesan itselleen saa hankkimalla sairaalabakteerin. Sellainen henkilö on elinikäinen kantaja. Merkintä pöpöstä seuraa sinua läpi koko elämän. Pirkanmaalla tosin asiat hoidetaan toisin ja sen vuoksi siellä löytyy viikossa enemmän tartuntoja kuin Satakunnassa kuukaudessa.
Mutta sinne vaan, Tampereelle. Itsekin siellä opiskelleena näen sen hienona kaupunkina, mutta eikö siltikin olisi hieno perustaa uusi iso kunta tänne Pohjois-Satakuntaan ja laittaa kampoihin Porille ja Raumalle. Jos me olemme jo nyt kaukana Satakunnan hallintokeskuksesta, niin vielä kauempana olemme Pirkanmaan hallintokeskuksesta...
Meinaakko, että nyt täälläkin tulee tiet kuntoon, kun Tampereen seutukunta kasvaa kasvamistaan? Ei Tamperetta tulevaisuudessa kiinnosta nämä syrjäkylät yhtään enempää kuin aiemminkaan, vaikka minkämoisia liitoksia tehtäisiin...
Pirkanmaan liitossa on tie Niinisalo-Ikaalinen jo asialistalla mutta Satakuntaliitto jauhaa vain Pori-Rauma liikenneyhteyksiä ( 2 tie, 8 tie, lentoyhteys Hkiin). Ero on melkoinen kun ajatellaan että tuo tie on kuitenkin suurelta osin Satakunnan puolella. Pirkanmaan liitossa Jämijärvi ja Kankaanpää voivat ajaa asian ylemmäksi etusijajärjestyksessä mutta ei koskaan Satakuntaliitossa. Punkalaituimen kokemukseen 2005 lähtien on luottaminen, yhteistyö on parempaa Pirkanmaan liitossa. Tampere on vain niin iso ja elinvoimanen 2000 asukkaan vuosittaisella kasvullaan, ettei sen tarvitse kuristaa kasvua maakunnasta mutta en väitä että Tre on erityisen kiinnostunut sivuseuduista. Tämä näkyy Kpäässä esim keskiasteen koulutuksessa, joka on siirretty Poriin. Toisaalta Pirkanmaalle 1990 siirtynyt Ikaalinen on säilyttänyt koulutuspaikkansa vaikka on puolet pienempi paikkakunta. Nykyinen linja ei tuo mitään uutta sillä onhan meillä Poriin huipputie mutta toisella suuntautumisella voidaan saada ihan uusia näkymiä entisistä luopumatta. Kpäällä ja Jämijärvellä on suuri tilaisuus ottaa omaehtoisesti oma kohtalo käsiin.
Luoteis-Pirkanmaalla (Parkano, Ikaalinen, Kihniö, Sastamala) on työttömyysaste 9,7 % ja nykyisessä tynkä Pohjois-Satakunnassa 11,8%. Eroa on Luoteis-Pirkanmaan hyväksi 2,1%. Luvut ovat lukuja mutta osoittavat jotakin. Puhumattakaan inhimillisistä näkökohdista. Jokainen henkilö joka saadaan työelämään aiheuttaa elämänlaadun parantumista ja pahoinvoinnin aiheuttamien sivukustannusten vähennystä.
Tietääkseni uusi kunta liittyy Pirkanmaan sairanhoitopiiriin mutta kuntalaiset, voivat mennä myös halutessaan Poriin. Tästä on ollut neuvotteluja kummankin srhp:n kanssa, eikä vastahankaisuutta ole ollut. Itse olen ollut potilaana kummassakin sairaanhoitopiirissä ja saanut erinomaista hoitoa. Menköön tässä kohtaa terveiset ja kiitokset Kpääläiselle Treella työskentelevälle erikoislääkärille. Porin kohdalla tilanne on vain niin että kun piiri on pieni asukasluvultaan niin todennäköisesti se tullaan liittämään osaksi Varsinais-Suomen srhp:iä osana valtion hallinnon tehostamisohjelmaa. Aikataulu on vain avoin. Porissa leikkaustiheys on niin pieni joissakin erikoisaloilla, että se voi aiheuttaa omia ongelmia. Treella leikkaustiheys on suuri, mistä koituu etuja lääkärien ammattitaidolle mutta myös mahdollisuus helpommin saada esim. bakteeriongelmia. Toisaalta asiantuntemus ongelmien hoidossa on yliopistosairaalassa on toista luokkaa. Uusi erikois-sairaanhoitolaki, joka astuu voimaan 2014 sen sijaan jo antaa potilaalle oikeuden valita kumpaan sairaalaan menevät Poriin tai Treelle, joten Kpääläisillä ei ole huolta ellei lisääntyvää valinnan mahdollisuutta voi pitää sellaisena.
"Jos me olemme jo nyt kaukana Satakunnan hallintokeskuksesta, niin vielä kauempana olemme Pirkanmaan hallintokeskuksesta..." Näin kirjoitti edellinen mutta kun on jo tiedossa, että Satakunnan keskeinen hallinto siirtyy Turun alaisuuteen niin valintamme kohde onkin Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.
kuntaliitos.fi sivulla on enemmän tietoa suunnitelmasta uudeksi kunnaksi. Luvut ainakin osoittavat sen, että mennään parempaan suuntaan..
Tuollaiset heimo yms. klaaniajattelut pitäisi siirtää romukoppaan. Ei sellaisilla asioilla ole nykypäivänä minkäänlaista taloudellista merkitystä. Kuntoliitos on ajateltava sitten, että se on määräävä tekijä mistä saisimme eniten hyötyä ja vauhtia talouskasvuun. Kaikki muu on toissijaista.
Ei kukaan ajattele, että kansallistunteesta olla terveellä tavalla ylpeä suomalaisuudestaan on mitää taloudellista hyötyä mutta ei se ole mikään hyödytön asia. Siihen rakentuu kansallisvaltio. Samoin paikallistasolla tietty kotiseudun arvostaminen ja juurien tietäminen ovat LÄHTÖKOHTA, josta ponnistetaan. Ei tietty mikään jokapäiväisen keskustelun aihe mutta yhteinen arvopohja. Pohjois-Satakunnan ja Pirkanmaan yhteinen historia, kulttuuri, leveä hämäläismurre ja -perinteet ovat nimenomaan tätä. Taloudelliset ja hyötynäkökohdat puhuvat myös uuden kunnan perustamisen puolesta. Näen nämä kaksi perustetta pikemminkin toisiaan tukevina perusteina perustaa uusi kaupunki.
Korjaus edelliseen Pohjois-Satakunnan työttömyysaste on korkeampi 12,1%.
"Leveä hämäläismurre" Mikä siitä leveää tekee? Mielestäni se on vain nopeatempoista töksäyttelyä, mutta jos pidät sitä leveänä, niin ole hyvä vaan! :D
"uskon tekeillä olevan selvityksen päämäärään. En sano tätä suurta kotiseuturakkautta tuntevana porilaisena tai satakuntalaisena, vaan alue- ja väestötutkijan roolissa: Pohjois-Satakunta tarvitsee ehdottomasti vahvan keskuksen tai keskuksia, joissa realisoituvat alueen vahvuudet. Alue tarvitsee ehkä enemmän kuin koskaan vahvan, ehyen ja toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun. Ideaalitilanne olisi kolmen verkostokaupungin muodostama kokonaisuus (Kankaanpää, Parkano ja Ikaalinen)." Totuuden sanoja Porilaiselta tutkijalta Seudussa. Satakunta maakuntana liukenee Varsinais-Suomeen, joten selvitysvaiheessa hyväksytty sopimus Parkanon kanssa on järkevä: maakuntasuuntautuminen menee Parkanon tahdon mukaan ja Kankaanpää saa keskushallinnon. Sairaanhoitopiirin Tampereen yliopistosairaanhoitopiirin tai Satakunnan sairaanhoitopirin väliltä välitsee kuntalainen oman tahdon mukaan ilmoittamalla asian lääkärilleen. Hyvä tämäkin. Valinnanvara kasvaa. Kuten tutkija kertoi ja kuntaliiton asiantuntijat ennen häntä 20-30 000 asukkaan kaupungilla on paras mahdollisuus järjestää palvelut optimaalisesti: järkevästi, tehokkaasta ja laadukkaasti.
Hupsista! Koska Satakunta on alkanut liukenemaan/alkaa liukenemaan Varsinais-suomeen?? En minä vain ole huomannut mitään...
Siinä liukenimista....SK 24 aluetutkija Timo Aro: "…jos on uskominen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) aluekehitysjohtaja Veijo Kavoniukseen. Hänen jyrähdykset maamme aluerakenteesta vuonna 2020 eivät jätä paljon tilaa jossittelulle.
Kun tulevaisuutta luotaa maamme ylin aluekehitysasioista vastaava viranomainen, ei voi kai muuta kuin uskoa.
Varsinaisia lahtausteesejä kaikki tyynni.
Aluksi. Maakuntien määrä aiotaan heijata yhdeksään nykyisestä 19:sta. Maali on vuodessa 2020.
Uusien maakuntien rajojen on tarkoitus noudattaa ”täyden palvelun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) rajoja”. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että meitä lähin täyden palvelun ELY löytyy kaikkien suureksi yllätykseksi Turusta.
Samassa rytäkässä poistunee kymmenen nykyistä maakuntaliittoa. Satakuntaliiton osalta se tarkoittanee yhdistymistä, sulautumista, liittämistä tms. Varsinais-Suomen liittoon. Tai kääntäen Varsinais-Suomen liiton yhdistymistä Satakuntaliittoon.
Taikasanoja ovat ’mittakaavaedut’ ja ’keskittäminen’.
Maakuntaliitot ovat vain maakuntaliittoja nimestä riippumatta. Tavallisen ihmisen tai yrityksen kannalta hallinnon järjestämiseen liittyvien viranomaistehtävien hoito lienee luokassa EVVK.
..Kavoniuksen perustelut ovat pääosin loogisia ja ymmärrettäviä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) muovaa ja pakkaa kuntarakennetta askel askeleelta suuremmiksi yksiköiksi. Uudistuksen (?) myötä kuntien määrä laskee väistämättä nykyisestä 342 kunnasta lukuun x, joka voi olla 200 kuntaa, 150 kuntaa tai 100 kuntaa.
Kun kuntamäärä laskee, yhä useampi maakunta koostuu yhdestä, kahdesta tai kolmesta suurkunnasta. Kehitys vie kohti yhtenäisiä toiminnallisia kokonaisuuksia riippumatta siitä, kutsutaanko niitä kaupunkiseuduiksi, seutukunniksi, työssäkäyntialueiksi tai yhteistoiminta-alueiden kaltaisiksi sanahirviöiksi.
Kaikilla ei ole varaa Eurajoen tavoin linnoittautua itsenäisyyden taakse. Mikäs on pullistellessa, kun syvimmän taantumankin aikana kunnan tilitetyt kunnallisverot nousevat huimat 40 %. Oikea todellisuus on kuitenkin sitä, että yhä uusia lavioita pulpahtaa pintaa lähivuosina.
Oli niin tai näin, lahtauksen yhtenä lopputuloksena vanha Turun ja Porin lääni näkee uudelleen päivänvalon.
Maakuntapari Satakunta-Varsinais-Suomi olisi noin 700 000 asukkaan ja 50 000 yrityksen kokonaisuus. Numeroiden valossa kyse ei ole ihan pöllöstä ideasta, jos ja kun tulevaisuutta tehdään tasavertaisina kumppaneina. Toisin sanoen arvon turkulaiset: enemmän nöyryyttä, vähemmän arroganssia! "
Pori vain taitaa haluta taata itselleen hyvät neuvotteluasemat ajaakseen omaa etuaan kun edellä mainittu toteutuu.. Kankaanpään osalta on tehtävä ratkaisut oman edun pohjalta..
En minä ainakaan ole valmis maksamaan tyhjästä. Kuntauudistus on ok. Palvelut on ainoat jotka merkkaa.
On vales väittää, että kuntaliitoksen jälkeen erikoissairaanhoitopalvelut saa vain Treelta. Uusi erikoissairaanhoitolaki, joka astuu voimaan pian antaa kuntalaiselle oikeuden valita hoitava erikoissairaanhoidon yksikkö (Pori tai Tre) ilmoittamalla asiasta lähetteen kirjoittavalle terveyskeskuksen lääkärille. Kätevää eikö vain? Valinnanvapaus on hyvästä. Potilas voi aina valita parhaana pitämänsä tai muuten suosimansa erikoissairaanhoidon hoitoyksikön. Uusi terveydenhuoltolaki antaa myös mahdollisuuden valita hoitava terveyskeskus kerran vuodessa, ilmoittamalla asiasta asianomaiseen yksikköön. Valitun terveyskeskuksen ei tarvitse olla asuinkunnassa. Tämä tuo myönteisen miltei kilpailutilanteen terveydenhoitoon. Huonosti asiansa hoitavat yksiköt menettävät asiakkaita sekä tuloja ja hyvin hoitavat palkitaan. Kuntalaiset ovat uudistuksen voittajia...
Vaalirahakohu koski nimenomaan kuntia, joissa oli yksi päällepäsmäri, joka pysty hoitamaan mieleisen kaavoituksen vaalirahoja antaville.. Isommassa yksikössä tämäkin puoli on parempi kun asioita ei voida peitellä niin hyvin..
Kuntien yhteenliittäminen on nimenomaan demokratian voitto. Asialliset syyt pääsevät isompaan osaan päätöksen perusteissa..
Lavian kunnanjohtaja heitti nauhakaupunki yhteistoiminta-alue ajatuksen.. Hyvä lisä tuon kuntaliitoksen ohella. Kaupungeilla on suurin vetovastuu..
Vaatii ison joukon taakseen tuollainen yhte-alue. Yksimielisyyden saaminen noin isoon joukkoon on vaikeaa.. Ihmetyttää kun muun paikkakuntalaiset on miehittänyt seudun kuntaliitos-keskustelun.. Parkanoa maalataan maailmanlopun paikaksi, ei edes tahdo jaksaa lukea loppuun. Taitaa olla samat hlöt asialla.
Aamulehdessä eilen:"Hämeenkyrölle paras vaihtoehto eli Kyrösjärven kaupunki (Viljakkala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano) ei enää voi toteutua. Ilman maakuntarajan yli Kankaanpäähän vilkuilevaa Parkanoa Hämeenkyrön ja Ikaalisten kimppa jää liian pieneksi." Voiko toiseksi paras vaihtoehto voi olla Kyrön kaupunki: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Kankaanpää sekä Jämijärvi = 40 000 asukasta . Tuskinpa Viljakkalan poisjäänti ja korvaaminen Kankaanpäällä ja Jämijärvellä olla pahasta pikemminkin päinvastoin.
Huomauttaisin, että kuntaliitokset perustuvat vapaaehtoisuuteen ja vastuullisiin päättäjiin. Pienet kunnat lähiympäristössä, Lavia, Siikainen, Honkajoki ja Karvia ovat kuntaliitosvastaisia ja ylipäätänsä Kankaanpää-vastaisia. Yhteistyötä on tehty Posassa mutta tie on todettu niin kiviseksi, että uusi kunta nähdään ainoaksi vaihtoehdoksi kehittää aluetta. Lähiseudun kaupunkikunnilla on vastuu paitsi itsestänsä niin lähiseudusta, joten kaupunkikuntien kuntaliitos on enemmän kuin tervetullut. Jämijärvi on todella progressiivinen ja järkevä kunta kun teki aloitteen uudesta kunnasta. Heillä lienee pienenä toiveena, että Jämin kehittäminen saanee asiasta uutta pontta. Karttaa katsoessa ymmärtää Jämijärven keskeisen aseman. Ainoastaan Ikaalisten toivon vielä harkitsevan asiaa, jolloin saamme kolmiokaupungin. Historioitsijat voivat nähdä tässä tityn jatkumon. Ennen Kyrön pitäjä hajotettiin yhä pienempiin kuntiin ja nyt mennään vastakkaiseen suuntaan ajan tarpeen mukaan. Kankaanpään kannalta voi olla, että Niinisalon varuskunnan asemakin vahvenee kun ollaan maakunnassa, jossa ei ole yhtään maavoimien yksikköä (Pirkanmaa) kuin että ollaan maakunnassa, jossa on kaksi maavoimien varuskunta (Säkylä). Kummallinen oli YK-koulutuskeskuksen siirtohanke. Siirtoa perusteltiin keskeisillä liikenneyhteyksillä pääkaupunki seudulla mutta silti yk-koulutus siirrettiin Säkylään ei yksinomaan Tuusulaan. Tässä voimme nähdä, että kyse poliittisestä päätöksenteosta. Vaikka nyt eletään vaalien aikaa niin voidaan todeta, ettei ole vaikea tajuta miten puolustuvoimia tullaan kehittämään. Nykyaikainen sodankäynti käy yhä teknisemmäksi. Vanhenevan väestön myötä rahavarat tulevat yhä tiukemmille ja palvelukseen astuvat sukupolvet ovat pieniä. Tästä seuraa, että kun verrataan määrärahojen supistuskohteena varuskuntien määrää ja tinkimistä aseistuksen laadusta niin ei ole vaikea päätyä päätelmään että valtionhallinnon tehostamisohjelman mukaisesti tullaan vähentämään varuskuntia. Ei voida kuvitella että Venäjän kainalossa voidaan lähteä riskialttiille tielle ja tinkimään aseistuksen edes kohtuullisesta laadusta. Uusi teknologia on vielä myös kallista. Pirkanmaa voi olla tärkeä pala, että taataan varuskunnan tulevaisuus. On aluepoliittisesti vaikeampi lakkauttaa sieltä missä on 1 kuin 2 yksikköä. Kyse on kuitenkin kerrannaisvaikutuksineen 1000 työpaikasta ja varsinkin hyväpalkkaisista sellaisista.
Heikosti käy Kankaanpään jos varuskunta lähtee. Kyllä se on vähä turhan lähellä tuo Porin prikaati, jos siihen tullaan ett kumpi kampi.
Porilaiset osaa vedättää. Tuon maakuntagallupin kysymyksenasetanta oli sellainen, että siinä haettiin "oikeaa" tulosta. Ihmiset olivat oikoneet gallupin tekijöitä sairaanhoitopiiriasiassa, koska joko tai vaihtoehdon sijaan saamme kummankin sairaanhoitopiirin palveluja uudessa kunnassa. Maakuntakysymyksessä ei huomioitu valtion suunnitelmaa tehostaa hallintoa lakkauttamalla maakuntia, joista lakkautuslistalla on Satakunta. Kyse on vain ajankohdasta milloin. Nykyinen valtionalijäämä vain jouduttaa prosessia. Oikea ja rehellinen kysymyksenasetanta on Pirkanmaa tai Varsinais-Suomi. Pori tarvitsee toistaiseksi Kankaanpää, jotta se voi neuvotella hyvän sopimuksen Turun kanssa. Sen jälkeen tarpeeton työrukkanen joutaa syrjään. "SITÄ SAA MITÄ TILAA"
Ruotsissa on ollut 178 kuntaa jo vuodesta 1972. Hallinnoinnin sijaan on panostettu muihin asioihin. Tämä on tutkijoitten mukaan yksi tekijä jonka vuoksi he ovat aina selvinneet vähemmällä lamoista ja palutuneet nopeammin kasvu-uralle. Täällä oli pitkään 355 kuntaa mutta nyt on parikymmentä yhdistynynyt. Nyt oli aamulehdessä juttu Ruotsin menestystekijöistä ja siitä miksi emme ole yltäneet samaan vaikka täällä on ahkerampaa väkeä ja heikommin palkattu työväestö.
Pakko se on uskoa kun Porilainen aluetutkijakin Aro SK:ssa kirjoitti, että Kankaanpään, Parkanon, Ikaalisten ja Jämijärven kannattaa muodostaa kaupunki. Hän on sentään perillä valtionhallinnon koukeroista ja suunnitelmista lähitulevaisuudelle. Porin tulevaisuus on hänen mukaansa suuntautua Varsinais-Suomeen Rauman kanssa. Todennäköisesti maakuntia vähennetään ja Satakunta on liipasimella liitossuuntana Varsinais-Suomi. Varsinais-Suomen maakuntaan taas ei tarvita Kankaanpäätä.