Eli olenko käsittänyt ihan väärin, jos väittäisin seuraavaa:
Olkoon vene mikä tahansa sisäperä- tai keskimoottorilla varustettu vene, jossa on ns "auton" moottori eli ei perämoottori...
Tässä moottorityypissä jäähdytysvesi otetaan vetolaitteiston kautta moottoriin ja takaisin veteen, eli ns. merivesijäähdytys?
No, jos aion tehdä vaikkapa jenkkiveneeseen makeavesijäähdytyksen, niin laitan (Suljetun) jäähdytyksen toimimaan kuten autoissakin?
Miten ylikuumenemisen laita? Mikseihän koneita ylipäänsäkin tehdä heti jo tehtaalla pelkästään makeavesijäähdytteisiksi? Näin ainakin merellä ajettaessa ei syöpymisvaaraa olisi läheskään yhtälailla...
Kiinostava aihe, sillä noita veneitä näkyy olevan myynnissä joihin on tehty makeavesijäähdytysmuutos. Onko perusteluita/ tietoa, miksi?
Olkoon vene mikä tahansa sisäperä- tai keskimoottorilla varustettu vene, jossa on ns "auton" moottori eli ei perämoottori...
Tässä moottorityypissä jäähdytysvesi otetaan vetolaitteiston kautta moottoriin ja takaisin veteen, eli ns. merivesijäähdytys?
No, jos aion tehdä vaikkapa jenkkiveneeseen makeavesijäähdytyksen, niin laitan (Suljetun) jäähdytyksen toimimaan kuten autoissakin?
Miten ylikuumenemisen laita? Mikseihän koneita ylipäänsäkin tehdä heti jo tehtaalla pelkästään makeavesijäähdytteisiksi? Näin ainakin merellä ajettaessa ei syöpymisvaaraa olisi läheskään yhtälailla...
Kiinostava aihe, sillä noita veneitä näkyy olevan myynnissä joihin on tehty makeavesijäähdytysmuutos. Onko perusteluita/ tietoa, miksi?
Vastaukset 25
Vanhimmat
nykyään käytännössä kaikissa sisäkoneissa on makeavesijäähdytys. Ylikuumeneminen estetään jäähdyttämällä merivedellä makeaa vettä lämmönvaihtimessa. näin ollen itse kone ei ole kosketuksessa meriveden kanssa ja on näin ollen suojassa syöpymiseltä.
Mutta miksei ole ilman "ulkopuolista" vettä toimivaa jäähdytystä?
"Venemoottoreiden jäähdytys on pääsääntöisesti toteutettu joko ns. raakavesijäähdytyksellä tai ns. makeavesijäähdytyksellä. Tuota raakavesijäähdytteistä usein kutsutaan merivesijäähdytteiseksi.
Raakavesijäähdytys tarkoittaa sitä, että koneen tarvitsema jäähdytysvesi otetaan suoraan merestä/järvestä ja sama vesi kiertää moottorissa jäähdyttäen sitä. Koneessa siis vain yksi jäähdytyspiiri. Merestä/järvestä siis pumpataan suoraan vettä koneen jäähdytysjärjestelmään, jonka läpi se kiertää samalla konetta jäähdyttäen ja lopuksi poistuu sinne, mistä se tulikin eli mereen/järveen.
Makeavesijäähdytys taasen on sellainen järjestelmä, jossa on kaksi eri jäähdytyspiiriä. On makeavesipuoli ja raakavesipuoli, nämä piirit eivät ole suorassa yhteydessä toisiinsa eli raaka- ja makeavesi eivät pääse sekoittumaan keskenään. Idea järjestelmässä on se, että raakavesipuoli jäähdyttää lämmönvaihtimen kautta makeavesipiiriä, joka puolestaan jäähdyttää konetta. Merestä/järvestä pumpataan vettä raakavesipiiriin, joka jäähdyttää moottorin lämmönvaihdinta, joka edelleen jäähdyttää moottorin makeavesipuolta. Raakavesipiiriin pumpattu vesi poistuu raakavesipiiristä sen lävitse kierrettyään ja samalla lämmönvaihdinta jäähdytettyään. Makeavesipuoli taasen on suljettu kierto ja siellä pysyy sama tavara koko ajan. Eli makeavesi kiertää koneessa, käy kierron päätteeksi lämmönvaihtimessa jäähtymässä ja sen jälkeen palaa koneeseen jäähdyttämään sitä.
Raakavesijäähdytyksen heikkous on se, että koneessa kiertää merellä ajettaessa suolavesi. Sen huono puoli on suolaveden koneen jäähdytyskanavistoon aiheuttama korroosio. Järjestelmän etuna taas on yksinkertaisuus. Vähemmän osia verrattaessa makeavesijäähdytteiseen koneeseen eli systeemi on halvempi ja myös keveämpi mitä makeavesijäähdytteinen. Systeemin heikkous on myös se, että koneen lämpötila joudutaan pitämään hieman liian alhaisena moottorin optimiin nähden, koska mitä kuumempana moottori käy, sen kiivaammin suolavesi sitä syövyttää. Kone siis käy koko ajan pikkuisen kylmänä, termostaatilla yleensä rajoitetaan koneen käyntilämpö n. 60...65C tietämille ja se on koneille pikkuisen liian vähän. Öljyt eivät toimi optimaalisesti tuossa lämpötilassa ja sen seurauksena raakavesijäähdytteinen kone kuluu hieman nopeammin.
Makeavesijäähdytyksen etuna taasen on se, että koneen jäähdytyskanavistossa kiertää vain makeaa vettä tai yleensä jäähdytysnestettä, joka ei aiheuta korroosio-ongelmia koneelle. Hyvä puoli siinä on sekin, että koneen lämpötila pysyy tasaisempana raakavesijäähdytteiseen verrattuna ja koneen lämpötilaa voidaan myös pitää koneelle sopivampana. Moottori kun tykkää siitä, että sen lämpötila pysyy lähellä 90C, jolloin koneen öljyt ovat oikeassa toimintalämpötilassa, josta moottori taas tykkää, kuin hullu puurosta. Huono puoli makeavesijäähdytyksessä on sen kalleus ja jossain määrin koneen kasvanut paino sen vuoksi. Tarvitaan tuplaten jäähdytysosia, jotka painavat ja maksavat.
Perämoottorit taasen ovat lähes poikkeuksetta raakavesijäähdytteisiä. Perämoottorista saat makeavesijäähdytteisen ajamalla sillä järvessä ja merivesijäähdytteisen ajamalla merellä.
Makeavesijäähdytteisiä venemoottoreita on yleensä vain sisä- ja sisäperämoottorit. Joskin valtaosa bensakäyttöisistä sisäperäkoneista on raakavesijäähdytteisiä. Dieselit on taasen pääsääntöisesti makeavesijäähdytteisiä, mutta poikkeus vahvistaa tämänkin säännön."
http://www.mikavanhala.fi/venesivut/koneremppa/sivu.html
Hyvää infoa tuollakin
"Mutta miksei ole ilman "ulkopuolista" vettä toimivaa jäähdytystä? "
Jonnekkin tuo moottorin kehittämä lämpö on siirrettävä ja ainut järkevä
vaihtoehto veneolosuhteissa on ympäröivä vesi.
Voisihan sitä toki tehdä vain suljetun makeavesikierron ja ajaa kerrallaa 3 minuuttia
jonka jälkeen antaa järjestelmän jäähtyä loppupäivän, mutta se tuottaisi aikatauluongelmia reissun suunnitteluun...
"Raakavesijäähdytyksen heikkous on se, että koneessa kiertää merellä ajettaessa suolavesi. Sen huono puoli on suolaveden koneen jäähdytyskanavistoon aiheuttama korroosio. Järjestelmän etuna taas on yksinkertaisuus. Vähemmän osia verrattaessa makeavesijäähdytteiseen koneeseen eli systeemi on halvempi ja myös keveämpi mitä makeavesijäähdytteinen. Systeemin heikkous on myös se, että koneen lämpötila joudutaan pitämään hieman liian alhaisena moottorin optimiin nähden, koska mitä kuumempana moottori käy, sen kiivaammin suolavesi sitä syövyttää. Kone siis käy koko ajan pikkuisen kylmänä, termostaatilla yleensä rajoitetaan koneen käyntilämpö n. 60...65C tietämille ja se on koneille pikkuisen liian vähän. Öljyt eivät toimi optimaalisesti tuossa lämpötilassa ja sen seurauksena raakavesijäähdytteinen kone kuluu hieman nopeammin."
Raakavesijäähdytteisen moottorin suurin ongelma ei ole syöpyminen (jäähdytyskanavat ovat täynnä vettä, eikä syöpymistä juurikaan tapahdu hapettomassa tilassa), vaan kattilakiven muodostuminen. Kattilakivi on korkeassa lämpötilassa virtaavan veden sisältämien mineraalien ja suolojen aiheuttamaan kivimäistä ainesta, joka tukkii jäähdytyskanavat. Sama ilmiö on helpommin todettavissa suurissa hyörykattiloissa, mutta niissä käytetään voimakkaita kemikaaleja torjumaan ilmiötä. Eli ongelma on kutakuinkin saman suuruinen riippumatta siitä, että liikutaanko merivesialueella vai järvellä. Ja sen jälkeen tulee tietysti se syöpyminen..
" Raakavesijäähdytteisen moottorin suurin ongelma ei ole syöpyminen " !
Jossa:
" (jäähdytyskanavat ovat täynnä vettä, eikä syöpymistä juurikaan tapahdu hapettomassa tilassa), "
Mitä järkeä on yrittää perustella järjettömiä puheitaan vielä hulluimmilla väitteillä ?
Miksi et viitsi etsiä tietoa, kun sen saanti on nykyään niin helppoa, tai kysästä joltain vanhemmalta mekaanikolta, niin ei jatkuvasti tarvitsisi esiintyä pellenä.
Se, että olet autoasentajalinjalla amiksessa ei tee sinusta asiantuntijaa. Tosin se tekee sinusta perusveneiljääkin vaarallisemman huoltomiehen..
Jos et tiedä mitä kattilakivi on, niin ehdottaisin tutustumista kyseiseen aiheeseen.
Jos et tiedä mitä oksidaatio (ruostuminen) tarkoitaa, niin olisi varmaan hyvä ajatus perehtyä siihenkin aiheeseen. Voin ihan vinkkinä kertoa, ettei oksaidaatiota voi tapahtua hapettomassa tilassa (vinkkinä ihan jo prosessin nimi, jos ymmärrät)..
Eli siitä vain guuglettamaan, ja sen jälkeen auot seuraavan kerran suuta...
Huoltomies en ole, voit nukkua rauhassa, mutta sinulta on ilmeisesti se amiskin jäänyt käymättä.
Kattilakiveä olen joskus jopa poistanut oikein käsipelillä, ja samalla todennut kuinka paljon sitä muodostuu n. 8 vuoden käytöstä kattilaan jonka paine on 12 bar ja lämpötila luokkaa 500 astetta tulistimessa.
Kattilakiven takia rikkoutuneista moottoreista en ole edes kuullut, syöpymisen takia useitakin.
-
Tottakai jokainen tietää, että hapettumista ei voi tapahtua hapettomassa tilassa (tosi välkkyä), mutta missä ihmeen rapakossa on vettä, jossa ei ole liuenneena happea, sitä on jopa niin paljon että vedessä tulee toimeen aika lauma elikoita jotka tarvitsevat happea elintoimintonsa ylläpitoon, ja vielä sitä riittää raudan ruostuttamiseenkin.
Ota selvää asioista ensin, ei kaikkea tarvitse vain luulla.
Kattilakivestä. Hänhän kävi ensin melkein koko syyslukukuden suurtalouskeittäjä-linjaa. Ja siellä opetettiin vispaamaan. Eli lisätään ilmaa ja samalla siis happea nesteeseen. Mutta veneessä se tapahtuu päinvastoin, koska vispain eli potkuri on astian eli veneen ulkopuolella. Siis potkuri pyöriessään ottaa jäähdytysvedestä hapen pois ja siirtää sen veneen takana olevaan veteen. Juuri tästä syystä pitäisi välttää tyhjäkäyntiä paikallaan ja erityisesti peruuttamista. Ne lisäävät syöpymisriskiä.
Älä Aulis nyt taas aloita!
Tarkoitat, että jäähdyttäisit, kuten autossa jäähdytyskennon läpi imetyllä ilmalla? Kyllä sellainenkin käy. Tiedän parikin puimakoneen dieseliä veneessä ja niissä on "ylisuuri" kuorma-auton syylari jäähdyttimenä. Päällä pörrää pari sähkömoottorituuletinta. Siitä saa sitten kivasti lämpöä kevään ja syksyn ajeluunkin hyttiin.
Tuohon syöpymiseen sanoisin, että meidän merivesi on alle prosentin suolaa. Se ei kovin lisää korroosiota, jos ei jätetä talven yli plokiin makaamaan. Oma Wikini käy kylläkin yli 80 asteisena ja on 48 vuotta vanha.
"Raakavesijäähdytteisen moottorin suurin ongelma ei ole syöpyminen (jäähdytyskanavat ovat täynnä vettä, eikä syöpymistä juurikaan tapahdu hapettomassa tilassa), vaan kattilakiven muodostuminen."
Pakosarjoihin pääsee siis teoriasi mukaan ilmaa ja ne syöpyvät? Kai tuollaista kattilakiveäkin on, mutta onko siitä ongelmaa muillakin, siis että pelkkä kattilakivi aiheuttaisi tukoksia 1900-luvun lopun moottorissa..
Luulisi että monella olisi sisävesillä raakavesikoneessa kuitenkin eri termostaatti kuin vastaavassa merellä.
Jos meriveden syövyttävyys lisääntyy jyrkästi siellä 90 asteen kantturoissa...miten kattilakiven muodostuminen sitten?
Pienitehoisia koneita voisi ehkä ajatellakin tällä systeemillä toimivaksi, mutta suuremmissa ei vain onnistu. Onhan noita jopa ihan puhallinilmajäähdytteisiä koneita tollasessa 10hv teholuokassa. Veneestä puuttuu autoissa oleva avoin moottoritila, pääsääntöisesti pintakaasulla ajelu sekä suurempaa tehoa käytettäessä se 100km/h esteetön ilmavirta siihen kennolle. Autoissakin käytettäisiin ilman muuta vesi-vesi lämmönvaihdinta jos sitä vettä vain olisi saatavissa kuten veneessä.
Mulla seisoo traktori paikallaan ja otan ulostulosta 200 hv kuorimistyökoneelle. Ei siinä pyöri, kun nelisiipinen propelli tunnista toiseen ja riittää jäähdyttämään. Toisessa traktorissa on kaivuri ja sama juttu. Enemmän on täyttä kaasua ja paikallaan olemista kesähelteelläkin. Ei siinä mitään hankaluutta ole!
onhan niitä isojakin ilmajäähdytteisiä traktoreita. Italiaanot ainakin tekevät.
Mitenkäs otat veneessä sisään sen nelisiipisen propellin työntämän ilmamäärän sisään niin, ettei mukana tule ämpärillistä meri- tai sadevettä? Ja toisella puolen, mistä työnnät sen ilmamäärän ulos? Vai laitetaanko laitos jonnekin sinne kajuutan katolle koristeeksi. Eikä unohdeta moisen ilmavirran tuottamaa lisämeluakaan.
Paljon yksinkertaisempaa on siirtää se lämpö veteen.
Raakavesijäähdytteisen termostaatti aukea siinä viidenkymmenen asteen tienoilla. Aivan tarkkaa astelukua en muista, mutta 54 astetta ei ole kaukana siitä lämpötilasta, jossa meriveden syövyttävyys ottaa harppauksen. Melkoisen kylmänä joutuu merivedellä konetta ajamaan.
Metallirunkoisissa on käytössä kölijäähdytysjärjestelmiä, jossa etuna mm. se ettei jääsohjo tuki vedensaantia.
On myös erilaisia rungon ulkopuolisia "slingoja" , en muista virallista nimeä, jotka toimivat samalla periaatteella. Tuttuja vähänkin suurempia moottoreita ammattikäyttöön myyvillä yrityksillä.
Ei varmaan käytetä perävetolaitteissa.
Aihetta käsitelty tälläkin palstalla ja netistä löytyy tietoa.
Ei sitä imetä pohjan läpi! Oikein tehtynä se on huomaamaton tai sitten näyttävä suojakaarineen.
Tästä viestiketjusta saa täydelliset mitoitusohjeetkin, ei muuta kuin pönttöä rakentamaan.
http://sfnet.fi/group.php?id=37823&newsgroup=sfnet.harrastus.veneet&sid=&bf=4
Toisessa oli syylari (komeesti kromattu ja pikkukaiteella varustettu) suoraan avotilassa moottorikotelon päällä. Työnsi muuten ilmaa moottoritilaan pienellä paineella. Liika ilma ja moottoritilan ilma vaihtui alapuolen kanavista. Tuuletti siis myös pilssin.
Toisessa syylari oli tosiaan pystyssä takakannella. Omistaja sanoi tuulettimen pyörivän vain satamaan tullessa, kun piti pitempään paikallaan manoveerata. Muuten merituuli vilvoitteli sen sopivasti.
Kaikissa laivoissa on hätägeneraattorit, joissa on samanlainen jäähdytin puhaltimineen kuin autoissakin.
Itse asiassa ilmajäähdytteisiä koneita on ja erityisesti on ollut käytössä suuremmissakin aluksissa.
Meillä oli vielä 10 -vuotta sitten hinaaja Deutzin 15 litraisella koneella, ja kone oli ilmajäähdytteinen.
Lämpö on johdettava konehuoneesta pois, mutta sen voi johtaa putkella ulos. Tässä tapauksessa korsteeni oli muutenkin massiivinen, ja sinne mahtui pakoputken ja raitisilmaputken lisäksi koneen ulospuhallus.
Ilmajäähdytteisissä Deutzeissa kun on valmiina massiiviset puhaltimet ja "puhallustorvi", niin ilman vieminen ulos oli helppoa.
Miksi sitten rakentaa moinen laitos. Rakenne on yksinkertainen ilman mitään rungon ulkopuolisia osia, tai jäissä tukkoon meneviä pohjakaivoja. Pienemmässä mittakaavassa toki myös kustannuksia voi säästyä itse tehde, jos on osioa valmiina. Perinteiset fiskaritkin koneistettiin ennen nostamalla Traderin nokalta kone pilssiin, putki ylös ja syyläri jonnekin konekopan liepeille. Ei välttämättä mukavuudessa sovellu kaikille, mutta kyllä tuollaisella systeemillä ajaa.
Hinaajamme oli 70 -luvun alusta töissä myymiseen asti, joten tuskin kone liian kuumana kävi. Toki puhina oli melkoinen proomu tai tukkilautta perässä, muta se oli rehellistä työnteon ääntä.
2000-luvun Same traktorin moottoreita on jo myynnissä. Ilmajäähdytys, halvat varaosat, kevyt, ja yksinkertainen rakene. Toimisi vetolaitteissa vallan hyvin, kun on niin simppeli kytkinkoppa täynnä valmiita pultinreikiäkin.
Mitä oikein haluat tietää ??