inkinen

Jos on ajanatasaiset kartat ja kaikuluotain, ei ole ongelmaa purjehtia itämeren saaristoissa ja saimaalla väylien ulkopuolella. Kaikki kivet on jo löydetty, missä menee purjeveneelle järkevä kulkureitti paikasta a paikkaan b.

Kivet jotka löytyvät noin pari kpl per vuosi löytyvät näistä julkaisusta ja ovat olleet viimeaikoina jotain porvoon rantakiviä yms:

http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttoihin_liittyvat_julkaisut

cfd5678fgghj kirjoitti:

Jos on ajanatasaiset kartat ja kaikuluotain, ei ole ongelmaa purjehtia itämeren saaristoissa ja saimaalla väylien ulkopuolella. Kaikki kivet on jo löydetty, missä menee purjeveneelle järkevä kulkureitti paikasta a paikkaan b.

Kivet jotka löytyvät noin pari kpl per vuosi löytyvät näistä julkaisusta ja ovat olleet viimeaikoina jotain porvoon rantakiviä yms:

http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttoihin_liittyvat_julkaisut

Kaikki kivet on ehkä löydetty, mutta karttoihin niitä ei ole silti merkitty. 3 metrin alueen sisällä olevista kivistä puuttuu suuri osa. 6 metrin alueen sisälläkin on paljon kiviä, joita ei ole kartoissa. Yli 10 metrin alueellakin on kiviä, joita ei ole kartoissa. Kartan syvyysmerkinnöistä voi usein päätellä mittauksen tuoreuden. Uudet mittaukset ovat yli 10 metrin alueella melko luotettavat ja niiden perusteella olen usein oikaissut ilman murheita. Kartoissa on vielä alueita, jotka perustuvat tsaarinajan mittauksiin. Niiden luotettavuutta on syytä arvioida kriittisesti.

C/R kirjoitti:

Kaikki kivet on ehkä löydetty, mutta karttoihin niitä ei ole silti merkitty. 3 metrin alueen sisällä olevista kivistä puuttuu suuri osa. 6 metrin alueen sisälläkin on paljon kiviä, joita ei ole kartoissa. Yli 10 metrin alueellakin on kiviä, joita ei ole kartoissa. Kartan syvyysmerkinnöistä voi usein päätellä mittauksen tuoreuden. Uudet mittaukset ovat yli 10 metrin alueella melko luotettavat ja niiden perusteella olen usein oikaissut ilman murheita. Kartoissa on vielä alueita, jotka perustuvat tsaarinajan mittauksiin. Niiden luotettavuutta on syytä arvioida kriittisesti.

Missä näin? Jossain Föglön eteläpuolellako? Sielläkin menee mk-julkaisuissa julkaistu oikoväylä. 3 metrin käyrän sisällä kantsii olla varovainen tai pitää sitä limittinä.

fdseee4543 kirjoitti:

Missä näin? Jossain Föglön eteläpuolellako? Sielläkin menee mk-julkaisuissa julkaistu oikoväylä. 3 metrin käyrän sisällä kantsii olla varovainen tai pitää sitä limittinä.

Näköjään venelehdessäkin on noita oikoväyliä mainittu, lainaus täältä:"Köhlerin kuvaama reitti oli siis Venelehdessä about v 97 tai v 98. Kyse oli itse asiasta useasta reittivaihtoehdosta Kökarista Ahvenanmaalle Föglön eteläpuolitse. Revin sen karttaskissin ulos aikoinaan, mutta papru on nyt veneessä, joka on tukevasti talviteloilla. En tiedä, löytyykö kuvaus lehden nettiarkistosta. "

fdseee4543 kirjoitti:

Missä näin? Jossain Föglön eteläpuolellako? Sielläkin menee mk-julkaisuissa julkaistu oikoväylä. 3 metrin käyrän sisällä kantsii olla varovainen tai pitää sitä limittinä.

En tarkoita ollenkaan näitä ”väyliä”, joita käyttävät monen muun lisäksi Merikarhut tai Svenska Kryssarklubbenin-jäsenet, ne ovat melko turvallisia karttojen tiedoista huolimatta.
Otetaan esim. Kihdin Jungfruskärin ympäristö. Mailin päässä saaren eteläpuolella näyttää kartalta hieman epämääräisemmältä, kun taas reilun kahden mailin etäisyydellä on jo selvästi tiheämmin merkittyjä syvyystietoja. Nuo laivaväylän pohjoispuolella olevat tiheämmät tiedot olen todennut hyvin paikkaansa pitäviksi.

cfd5678fgghj kirjoitti:

Jos on ajanatasaiset kartat ja kaikuluotain, ei ole ongelmaa purjehtia itämeren saaristoissa ja saimaalla väylien ulkopuolella. Kaikki kivet on jo löydetty, missä menee purjeveneelle järkevä kulkureitti paikasta a paikkaan b.

Kivet jotka löytyvät noin pari kpl per vuosi löytyvät näistä julkaisusta ja ovat olleet viimeaikoina jotain porvoon rantakiviä yms:

http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttoihin_liittyvat_julkaisut

Vai on kaikki kivet löydetty. Sitä ei kylläkään usko edes itse kartantekijä. Kiviä on löydetty paljon ja löytyminen nykyisillä mittausmenetelmillä on paljon todennäköisempää kuin ennen. Edes teoriassa eivät silitkään kaikki luodatun alueen kivet tule kartalle ja moderneilla menetelmillä luodattua karttaa on vielä varsin pieni osa. Kartassa taas ei ole merkitty, millä menetelmillä tai mihin aikaan mikin alue on luodattu.

Ennen monikeilaisen kaiun käyttöönottoa mitatuilla alueilla voi sanoa kiven löytymisen olevan suorastaan onnen kauppaa. Se on helposti osoitettavissa matemaattisesti. Niinpä minäkin olen komeasti paukauttanut kiveen, jossa vihreän aikakauden kartan mukaan piti olla yli 10 m. Ja onhan niissä kartoissa selviä virheitäkin, joskus on tullut pysähdyttyä kahville kokonaisen saaren rantaan, jota ei kartalla ollut, tapahtui tosin 70-luvulla.

C/R kirjoitti:

En tarkoita ollenkaan näitä ”väyliä”, joita käyttävät monen muun lisäksi Merikarhut tai Svenska Kryssarklubbenin-jäsenet, ne ovat melko turvallisia karttojen tiedoista huolimatta.
Otetaan esim. Kihdin Jungfruskärin ympäristö. Mailin päässä saaren eteläpuolella näyttää kartalta hieman epämääräisemmältä, kun taas reilun kahden mailin etäisyydellä on jo selvästi tiheämmin merkittyjä syvyystietoja. Nuo laivaväylän pohjoispuolella olevat tiheämmät tiedot olen todennut hyvin paikkaansa pitäviksi.

Aivan niin, jos kartassa jokin paikka näyttää epämääräiseltä, sinne ei kannata mennä. Asia on vaan niin, että veneily huiman kasvun myötä 1990-2000 luvulla, myös kivet ovat löytyneet. Kihtiä on krysitty ristiin rastiin kuten muutakin saaristoa ja siten syvyystiedot pitävät kyllä paikkansa. Tuo esitetty väitös 5 metrin ja 10 metrin tuntemattomista kivistä ei pidä mielestäni lainkaan paikkansa, esim. Saimalla, missä on matalampaa kuin merialueilla ja siellakin on paljon krysitty ristiin rastiin. Uuudet kartat kehiin ja menoksi.

_/)_ kirjoitti:

Vai on kaikki kivet löydetty. Sitä ei kylläkään usko edes itse kartantekijä. Kiviä on löydetty paljon ja löytyminen nykyisillä mittausmenetelmillä on paljon todennäköisempää kuin ennen. Edes teoriassa eivät silitkään kaikki luodatun alueen kivet tule kartalle ja moderneilla menetelmillä luodattua karttaa on vielä varsin pieni osa. Kartassa taas ei ole merkitty, millä menetelmillä tai mihin aikaan mikin alue on luodattu.

Ennen monikeilaisen kaiun käyttöönottoa mitatuilla alueilla voi sanoa kiven löytymisen olevan suorastaan onnen kauppaa. Se on helposti osoitettavissa matemaattisesti. Niinpä minäkin olen komeasti paukauttanut kiveen, jossa vihreän aikakauden kartan mukaan piti olla yli 10 m. Ja onhan niissä kartoissa selviä virheitäkin, joskus on tullut pysähdyttyä kahville kokonaisen saaren rantaan, jota ei kartalla ollut, tapahtui tosin 70-luvulla.

Asia voi näyttää tältä esim Helsingistä katsoen, mutta jos pääsiassa purjehtii saaristomerellä, voi havaita uuden kartan pitävän paikkansa hyvin. Sama juttu Tukholman saaristossa, ruotsalaisia purjehtijoita on n- kertainen määrä suomalaisiin verrattuna ja kivet ovat myös siellä jo löytyneet.

C/R kirjoitti:

En tarkoita ollenkaan näitä ”väyliä”, joita käyttävät monen muun lisäksi Merikarhut tai Svenska Kryssarklubbenin-jäsenet, ne ovat melko turvallisia karttojen tiedoista huolimatta.
Otetaan esim. Kihdin Jungfruskärin ympäristö. Mailin päässä saaren eteläpuolella näyttää kartalta hieman epämääräisemmältä, kun taas reilun kahden mailin etäisyydellä on jo selvästi tiheämmin merkittyjä syvyystietoja. Nuo laivaväylän pohjoispuolella olevat tiheämmät tiedot olen todennut hyvin paikkaansa pitäviksi.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=171479&n=6681518&scale=40000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi&map.x=277&map.y=304

Jokainen navigointitaitoinen pystyy turvallisesti purjehtimaan Jungfrdin ympäristössä tuoreiden karttatietojen avulla, kuten muuallakin Itämeren saaristoissa.

cdf45790 kirjoitti:

Asia voi näyttää tältä esim Helsingistä katsoen, mutta jos pääsiassa purjehtii saaristomerellä, voi havaita uuden kartan pitävän paikkansa hyvin. Sama juttu Tukholman saaristossa, ruotsalaisia purjehtijoita on n- kertainen määrä suomalaisiin verrattuna ja kivet ovat myös siellä jo löytyneet.

Ei siitä parane liian varma olla. Kartat pitävät hyvin paikkansa, mutta siitä huolimatta niissä on yhä puutteita ja virheitä. Monet Helsingin suunnalla purjehtivat muistavat varmasti muutaman vuoden takaisen muutoksen, kun Hevosten itäpuolella jääpoijun (etelä) pohjoispuolella muutettiin matalan kohdan syvyystieto, joka oli ollut 2,7. En muista nykyistä merkintää, mutta sattumalta tunnen veneilijän, joka osui siinä pohjaan 2,05 syväyksellä. Ja joka on niilä höörneillä kulkenut tietää kyllä, että siitä painelee kesän aikana tuhansia veneitä. Mutta niin vain oli kymmeniä vuosia välttynyt kyseisen kiven todellinen "mataluus" löytymättä.

Stadiseglare kirjoitti:

Ei siitä parane liian varma olla. Kartat pitävät hyvin paikkansa, mutta siitä huolimatta niissä on yhä puutteita ja virheitä. Monet Helsingin suunnalla purjehtivat muistavat varmasti muutaman vuoden takaisen muutoksen, kun Hevosten itäpuolella jääpoijun (etelä) pohjoispuolella muutettiin matalan kohdan syvyystieto, joka oli ollut 2,7. En muista nykyistä merkintää, mutta sattumalta tunnen veneilijän, joka osui siinä pohjaan 2,05 syväyksellä. Ja joka on niilä höörneillä kulkenut tietää kyllä, että siitä painelee kesän aikana tuhansia veneitä. Mutta niin vain oli kymmeniä vuosia välttynyt kyseisen kiven todellinen "mataluus" löytymättä.

Tuo esimerkki on vastoin järkevää saaristonavigointitapaa että 2.05 syväksellä purjehditaan alle 3 metrin käyrän alueella liian kovaa vauhtia ja ilma kaiun seurantaa plus se, että purjehditaan merimerkin väärällä puolella. Silloin on järkevää mennä vieraan merimerkin väärältä puolelta jos kartassa sanotaan olevan yli 3 metriä vettä.

Etsikää täältä ajantasaiset karttatiedot, jos ei ole varaa uusiin merikarttoihin.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=382952&n=6666858&scale=40000&tool=pienenna&width=600&height=600&lang=fi

Olen löytänyt yhden karttaan päätyneen karikon 5 metrin käyrän aluella, sekin oli saaren rantamatalan rantakiviä ja oikaisin väsyneenä iltasella liaan ahnaasti koneajossa. Purjehtimalla olisin kiertänyt saaren 20 metriä kauempaa ja en olisi osunut kiveen.

cdf45790 kirjoitti:

Asia voi näyttää tältä esim Helsingistä katsoen, mutta jos pääsiassa purjehtii saaristomerellä, voi havaita uuden kartan pitävän paikkansa hyvin. Sama juttu Tukholman saaristossa, ruotsalaisia purjehtijoita on n- kertainen määrä suomalaisiin verrattuna ja kivet ovat myös siellä jo löytyneet.

Oletko siis sitä mieltä, että kartoituksen laatu on parempi Saaristomerellä kuin Helsingin ympäristössä? En tiedä Saaristomereltä kartasta puuttuvia kiviä, mutta Helsingin ympäristöstä tiedän useita alueelta, joka on 2000-luvulla kattavasti mitattu ja väylien välittömässä läheisyydessä.

Itse ajoin pari vuotta sitten karille täsmällisesti 4,2 m syvyyslukeman kohdalla, jossa vettä oli 1 m (melko laaja kallio). Toki olin viitan väärällä puolella, mutta kuvittelin, että laivaväylän vierustat olisivat tarkasti mitattuja. Soitin asiasta silloiseen Merenkulkulaitokseen, josta minulle kerrottiin, että mittauskaluston säästämiseksi matalat alueet jätetään mittaamatta karilleajoriskin takia. Heidän mielestään oli myös yhdentekevää oliko syvyys 4,2 vai 1 m, koska molemmat ovat matalampia kuin 9 m väylä. No soittoni sai sentään seuraavaan karttaversioon karinmerkin ko. kohtaan. Ikävintä tässä asiassa oli se, että kotona löysin 1 m syvyysmerkinnän 90-luvun kartasta 4,2 m vierestä. Kartassa oli pelkkä käsin kirjoitettu 1 ei siis 1,0 ja ilmeisesti se on jäänyt digitoinnissa pois ja tuo 4,2 on siis vanhasta mittauksesta peräisin ei 2000-luvun.

Itse en usko, että alle 10 m alueella on turvallista liikkua väylän ulkopuolella pelkän kartan tiedoilla. Toki tieheät syvyysmerkinnät ja syvyyskäyrät kertonevat siitä, että alue on mitattu kunnolla. Karilleajopaikallani ei ollut kuin 10 m käyrä. Toki Saaristomerellä on valtaosin yli 10 m syvää.

Joakim_ kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä, että kartoituksen laatu on parempi Saaristomerellä kuin Helsingin ympäristössä? En tiedä Saaristomereltä kartasta puuttuvia kiviä, mutta Helsingin ympäristöstä tiedän useita alueelta, joka on 2000-luvulla kattavasti mitattu ja väylien välittömässä läheisyydessä.

Itse ajoin pari vuotta sitten karille täsmällisesti 4,2 m syvyyslukeman kohdalla, jossa vettä oli 1 m (melko laaja kallio). Toki olin viitan väärällä puolella, mutta kuvittelin, että laivaväylän vierustat olisivat tarkasti mitattuja. Soitin asiasta silloiseen Merenkulkulaitokseen, josta minulle kerrottiin, että mittauskaluston säästämiseksi matalat alueet jätetään mittaamatta karilleajoriskin takia. Heidän mielestään oli myös yhdentekevää oliko syvyys 4,2 vai 1 m, koska molemmat ovat matalampia kuin 9 m väylä. No soittoni sai sentään seuraavaan karttaversioon karinmerkin ko. kohtaan. Ikävintä tässä asiassa oli se, että kotona löysin 1 m syvyysmerkinnän 90-luvun kartasta 4,2 m vierestä. Kartassa oli pelkkä käsin kirjoitettu 1 ei siis 1,0 ja ilmeisesti se on jäänyt digitoinnissa pois ja tuo 4,2 on siis vanhasta mittauksesta peräisin ei 2000-luvun.

Itse en usko, että alle 10 m alueella on turvallista liikkua väylän ulkopuolella pelkän kartan tiedoilla. Toki tieheät syvyysmerkinnät ja syvyyskäyrät kertonevat siitä, että alue on mitattu kunnolla. Karilleajopaikallani ei ollut kuin 10 m käyrä. Toki Saaristomerellä on valtaosin yli 10 m syvää.

Tiheät saaristot ovat hyvin kartoitettuja purjehtijoiden toimesta, saaristomerellä ja tukholman saaristossa sompailee porukkaa ympäri itämerta. Itäinen suomenlahti on vähemmän kiinnostavampi kohde ja sieltä ne uudet kivetkin nykyään löytyvät tiedoantoja veneilijöille lehden mukaan.

Joakim_ kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä, että kartoituksen laatu on parempi Saaristomerellä kuin Helsingin ympäristössä? En tiedä Saaristomereltä kartasta puuttuvia kiviä, mutta Helsingin ympäristöstä tiedän useita alueelta, joka on 2000-luvulla kattavasti mitattu ja väylien välittömässä läheisyydessä.

Itse ajoin pari vuotta sitten karille täsmällisesti 4,2 m syvyyslukeman kohdalla, jossa vettä oli 1 m (melko laaja kallio). Toki olin viitan väärällä puolella, mutta kuvittelin, että laivaväylän vierustat olisivat tarkasti mitattuja. Soitin asiasta silloiseen Merenkulkulaitokseen, josta minulle kerrottiin, että mittauskaluston säästämiseksi matalat alueet jätetään mittaamatta karilleajoriskin takia. Heidän mielestään oli myös yhdentekevää oliko syvyys 4,2 vai 1 m, koska molemmat ovat matalampia kuin 9 m väylä. No soittoni sai sentään seuraavaan karttaversioon karinmerkin ko. kohtaan. Ikävintä tässä asiassa oli se, että kotona löysin 1 m syvyysmerkinnän 90-luvun kartasta 4,2 m vierestä. Kartassa oli pelkkä käsin kirjoitettu 1 ei siis 1,0 ja ilmeisesti se on jäänyt digitoinnissa pois ja tuo 4,2 on siis vanhasta mittauksesta peräisin ei 2000-luvun.

Itse en usko, että alle 10 m alueella on turvallista liikkua väylän ulkopuolella pelkän kartan tiedoilla. Toki tieheät syvyysmerkinnät ja syvyyskäyrät kertonevat siitä, että alue on mitattu kunnolla. Karilleajopaikallani ei ollut kuin 10 m käyrä. Toki Saaristomerellä on valtaosin yli 10 m syvää.

Jos pelkää alle 10 metrsin vesiä voi pistää kaikuun hälyn esim 5 metriin, niin saaristomerellä ajantasaisilla kartoilla voi purjehtia huoletta alle 10 metrin vesissä. Mulla häly on kolmessa metrissä, koska haluan vetää luovit niin lähelle rantaa kuin sielu sietää.

fgrr5789 kirjoitti:

Tiheät saaristot ovat hyvin kartoitettuja purjehtijoiden toimesta, saaristomerellä ja tukholman saaristossa sompailee porukkaa ympäri itämerta. Itäinen suomenlahti on vähemmän kiinnostavampi kohde ja sieltä ne uudet kivetkin nykyään löytyvät tiedoantoja veneilijöille lehden mukaan.

Purjehtijat löytävät kiviä, mutta kuinka moni edes niistä viitsii ilmoittaa viranomaisille. Tiedän ainakin yhdestä kivestä ilmoitetun monta kertaa, mutta edelleenkään se ei ole kartassa.

ddeer3256 kirjoitti:

Jos pelkää alle 10 metrsin vesiä voi pistää kaikuun hälyn esim 5 metriin, niin saaristomerellä ajantasaisilla kartoilla voi purjehtia huoletta alle 10 metrin vesissä. Mulla häly on kolmessa metrissä, koska haluan vetää luovit niin lähelle rantaa kuin sielu sietää.

Toki noista on joskus hyötyä, mutta yleensä vene liikkuu noin 6 kn eli 3 metriä sekunnissa. Aika tarkkaan saat kaikua seurata, jos aiot olla törmäämättä kun kohdalle sattuu vähänkään jyrkempi matalikko. Pahimmillaan aikaa ei jää edes sekuntia reagoida 10 m hälytykselläkään ja vaikka ehtisikin reagoida, mikä on oikea reaktio. Jyrkkä käännös saattaa johtaa peräsimen osumiseen ensimmäisenä, mikä on paljon pahempi juttu kuin suora kivilleajo.

Kyllä aika pitkälle pääsee karttojen avulla ja kiville ei aja joka kesä, mutta jonkinlainen riski karilleajosta kuitenkin on. Kevyessä kelissä 3 kn lillumalla voi myös ottaa enemmän riskiä kuin 10 kn surffeissa, joissa kunnolla karilleajaminen saattaa upottaa tukevammankin veneen.

98jiu09 kirjoitti:

Tuo esimerkki on vastoin järkevää saaristonavigointitapaa että 2.05 syväksellä purjehditaan alle 3 metrin käyrän alueella liian kovaa vauhtia ja ilma kaiun seurantaa plus se, että purjehditaan merimerkin väärällä puolella. Silloin on järkevää mennä vieraan merimerkin väärältä puolelta jos kartassa sanotaan olevan yli 3 metriä vettä.

Etsikää täältä ajantasaiset karttatiedot, jos ei ole varaa uusiin merikarttoihin.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=382952&n=6666858&scale=40000&tool=pienenna&width=600&height=600&lang=fi

Olen löytänyt yhden karttaan päätyneen karikon 5 metrin käyrän aluella, sekin oli saaren rantamatalan rantakiviä ja oikaisin väsyneenä iltasella liaan ahnaasti koneajossa. Purjehtimalla olisin kiertänyt saaren 20 metriä kauempaa ja en olisi osunut kiveen.

Periaatteessa olen samaa mieltä siitä, että alle 5 m käyrien sisällä ei ole järkevää ottaa riskiä. Mutta tuollaisessa paikassa olisin itsekin ottanut, tai siis en olisi edes ajatellut ottavani riskiä. Se paikka kun on niin tiuhaan kuljettu. Melkein voisi sanoa, että sama kuin keskellä Kustaanmiekkaa olisi yllättäen kivi. Et ilmeisesti ole Suomenlahden veneilijöitä, kun et paikkaa tunne.

ddeer3256 kirjoitti:

Jos pelkää alle 10 metrsin vesiä voi pistää kaikuun hälyn esim 5 metriin, niin saaristomerellä ajantasaisilla kartoilla voi purjehtia huoletta alle 10 metrin vesissä. Mulla häly on kolmessa metrissä, koska haluan vetää luovit niin lähelle rantaa kuin sielu sietää.

Kaikua seuraamalla se seuraaja kerkeää ottamaan tukevamman otteen ennen kolahdusta, mutta ei varoittamaan muita. Luovin rantaan vedossa hälystä ei ole iloa, kartasta ja kaiun trendien seuraamisesta on. Niitä paikkoja, joissa veneenmitan päässä rannasta on kymmeniä metrejä vettä, on pilvin pimein, joissakin niistä on matala hylly ennen kallioseinää.

On näköjään haave vaihtunut jodista jalan verran suurempaan. Vuosi sitten jod oli kuulemma jo pihalla, mutta on tainnut vouti viedä, jos siellä pihalla oli muuta kuin mielikuvitusta. Sellaisen mielikuvitusveneen kaiku toimiikin paljon paremmin ennakoiden.

Joakim_ kirjoitti:

Purjehtijat löytävät kiviä, mutta kuinka moni edes niistä viitsii ilmoittaa viranomaisille. Tiedän ainakin yhdestä kivestä ilmoitetun monta kertaa, mutta edelleenkään se ei ole kartassa.

On turha pelätä ja peloitella Itämeren saaristoissa väylien ulkopuolella purjehdusta. Jos kartasta löytyy alueelta syvyysmerkintöjä, se tarkoittaa, että joku on joskus siellä mitannut syvyyksiä ja ehkä myöskin katsellut ilmakuvista saaret ja matalikot. Lisätarkuutta tuovat veneilijöiden omat ilmoitukset kartantekijöille. Uusia kiviä löytyy ja monet niistä ovat veneilijöiden ilmoittamia, ks:

http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttoihin_liittyvat_julkaisut

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=

Stadiseglare kirjoitti:

Periaatteessa olen samaa mieltä siitä, että alle 5 m käyrien sisällä ei ole järkevää ottaa riskiä. Mutta tuollaisessa paikassa olisin itsekin ottanut, tai siis en olisi edes ajatellut ottavani riskiä. Se paikka kun on niin tiuhaan kuljettu. Melkein voisi sanoa, että sama kuin keskellä Kustaanmiekkaa olisi yllättäen kivi. Et ilmeisesti ole Suomenlahden veneilijöitä, kun et paikkaa tunne.

Tiedonantoja veneililijöille lehteä seuraamalla voi havaita, että viime vuosina on ollut eräs trendi helsingin edustan kartoituksen tarkentuminen, esim Vuosaaren sataman ja väylämuutosten takia.

Oli tämä tuolla toisaalla, mutta laitetaan taas:

http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttoihin_liittyvat_julkaisut

jjjjjjjjjjreee kirjoitti:

On turha pelätä ja peloitella Itämeren saaristoissa väylien ulkopuolella purjehdusta. Jos kartasta löytyy alueelta syvyysmerkintöjä, se tarkoittaa, että joku on joskus siellä mitannut syvyyksiä ja ehkä myöskin katsellut ilmakuvista saaret ja matalikot. Lisätarkuutta tuovat veneilijöiden omat ilmoitukset kartantekijöille. Uusia kiviä löytyy ja monet niistä ovat veneilijöiden ilmoittamia, ks:

http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttoihin_liittyvat_julkaisut

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=

Olen purjehtinut yli 20 vuotta ahkerasti väylien ulkopuolella ja todennut, että kartassa ei ole kaikkia kiviä. Sopivalla varovaisuudella ja järjen käytöllä väylien ulkopuolella pärjää hyvin. Itse en ottaisi riskiä millään 3 metrin kaikuhälytyksellä.
Tuossa on muuten 1,5 m syvyydessä kivi, joka näkyy ilmakuvasta, muttei kartasta.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=192407&n=6676124&scale=2000&lang=fi&mode=rasta

kyllä juu kirjoitti:

Kaikua seuraamalla se seuraaja kerkeää ottamaan tukevamman otteen ennen kolahdusta, mutta ei varoittamaan muita. Luovin rantaan vedossa hälystä ei ole iloa, kartasta ja kaiun trendien seuraamisesta on. Niitä paikkoja, joissa veneenmitan päässä rannasta on kymmeniä metrejä vettä, on pilvin pimein, joissakin niistä on matala hylly ennen kallioseinää.

On näköjään haave vaihtunut jodista jalan verran suurempaan. Vuosi sitten jod oli kuulemma jo pihalla, mutta on tainnut vouti viedä, jos siellä pihalla oli muuta kuin mielikuvitusta. Sellaisen mielikuvitusveneen kaiku toimiikin paljon paremmin ennakoiden.

Selvää on miksi enemmistö ei saaristossa ei luovi ja oikaise väyliä, rannat madaltuvat aina alle 10 metriin. Usein saarien välissä on alle 10 metriä vettä ja siksi ei uskalleta oikoa.

Joakim_ kirjoitti:

Toki noista on joskus hyötyä, mutta yleensä vene liikkuu noin 6 kn eli 3 metriä sekunnissa. Aika tarkkaan saat kaikua seurata, jos aiot olla törmäämättä kun kohdalle sattuu vähänkään jyrkempi matalikko. Pahimmillaan aikaa ei jää edes sekuntia reagoida 10 m hälytykselläkään ja vaikka ehtisikin reagoida, mikä on oikea reaktio. Jyrkkä käännös saattaa johtaa peräsimen osumiseen ensimmäisenä, mikä on paljon pahempi juttu kuin suora kivilleajo.

Kyllä aika pitkälle pääsee karttojen avulla ja kiville ei aja joka kesä, mutta jonkinlainen riski karilleajosta kuitenkin on. Kevyessä kelissä 3 kn lillumalla voi myös ottaa enemmän riskiä kuin 10 kn surffeissa, joissa kunnolla karilleajaminen saattaa upottaa tukevammankin veneen.

10-20 solmun surffeissa onkin järkevää purjehtia karikkoisella aluella.

C/R kirjoitti:

Olen purjehtinut yli 20 vuotta ahkerasti väylien ulkopuolella ja todennut, että kartassa ei ole kaikkia kiviä. Sopivalla varovaisuudella ja järjen käytöllä väylien ulkopuolella pärjää hyvin. Itse en ottaisi riskiä millään 3 metrin kaikuhälytyksellä.
Tuossa on muuten 1,5 m syvyydessä kivi, joka näkyy ilmakuvasta, muttei kartasta.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=192407&n=6676124&scale=2000&lang=fi&mode=rasta

Tuo ristikivi on mainittu tiedonantoja veneilijöille -lehdessä ja kartastani se löytyy. Kyse on Gyltön saaren lounaisrannalla olevasta rantamatalan kivestä.

36.7 kirjoitti:

Selvää on miksi enemmistö ei saaristossa ei luovi ja oikaise väyliä, rannat madaltuvat aina alle 10 metriin. Usein saarien välissä on alle 10 metriä vettä ja siksi ei uskalleta oikoa.

Minä oikaisen usein ja luovit optimoidaan aina rantojen mukaan, mahdollisimman lähelle rantaa, jos siitä on hyötyä. Silti fakta on, että niin tehden aina joskus kolahtaa. Yli 10 m alueella kartoittamattomia kiviä on niin vähän, että riski on siedettävä, alle 5 m alueilla voi kolausta pitää todennäköisenä. Kaiku varoittaa tulevasta pamauksesta, ei juurikaan estä sitä. Täällä Stadin lähialueilla en ole ikänäni pahemmin kiville ajanut, Saaristomerellä kyllä. Kartoittamattomia kiviä on edelleen lukematon määrä ja väylien ulkopuolisten alueiden luotaaminen on toissijaista tärkeysjärjestyksessä.

Taidat olla todellinen puskapurjehtija, jos väität rantojen edes tyypillisesti madaltuvan alle 10 m syvyyksiin. Mitään tyypillistä profiilia kun ei ole. Sisimmässä saaristossa pohja on lähes poikkeuksetta irtoaineita, eivätkä kovin syvät äkkijyrkät rannat siksi mahdollisia, mutta ketä kiinnostaa? Jo vanhat harjumuodostelmat voivat sielläkin nousta 10 m:stä 45 asteen kulmassa pintaan.

pötyilee kirjoitti:

Minä oikaisen usein ja luovit optimoidaan aina rantojen mukaan, mahdollisimman lähelle rantaa, jos siitä on hyötyä. Silti fakta on, että niin tehden aina joskus kolahtaa. Yli 10 m alueella kartoittamattomia kiviä on niin vähän, että riski on siedettävä, alle 5 m alueilla voi kolausta pitää todennäköisenä. Kaiku varoittaa tulevasta pamauksesta, ei juurikaan estä sitä. Täällä Stadin lähialueilla en ole ikänäni pahemmin kiville ajanut, Saaristomerellä kyllä. Kartoittamattomia kiviä on edelleen lukematon määrä ja väylien ulkopuolisten alueiden luotaaminen on toissijaista tärkeysjärjestyksessä.

Taidat olla todellinen puskapurjehtija, jos väität rantojen edes tyypillisesti madaltuvan alle 10 m syvyyksiin. Mitään tyypillistä profiilia kun ei ole. Sisimmässä saaristossa pohja on lähes poikkeuksetta irtoaineita, eivätkä kovin syvät äkkijyrkät rannat siksi mahdollisia, mutta ketä kiinnostaa? Jo vanhat harjumuodostelmat voivat sielläkin nousta 10 m:stä 45 asteen kulmassa pintaan.

http://www.hel2.fi/ymk/ilmanlaatu/
"Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu vaihtelee tänä aamuna HSY:n mittausten mukaan hyvästä välttävään. Ilmanlaatua heikentävät liikenteen pakokaasut vilkasliikenteisillä alueilla.
"

Sitä sopii miettiä, onko stadilainen paras mahdollinen henkilö kertomaan saaristonavigoinnista. Ilmansaasteilla on negatiivinen vaikutus ihmisen terveyteen.

ffgghj5 kirjoitti:

http://www.hel2.fi/ymk/ilmanlaatu/
"Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu vaihtelee tänä aamuna HSY:n mittausten mukaan hyvästä välttävään. Ilmanlaatua heikentävät liikenteen pakokaasut vilkasliikenteisillä alueilla.
"

Sitä sopii miettiä, onko stadilainen paras mahdollinen henkilö kertomaan saaristonavigoinnista. Ilmansaasteilla on negatiivinen vaikutus ihmisen terveyteen.

Vaikka asuu Stadissa, ei tarvitse asua, eikä edes olla töissä siellä vilkasliikenteisellä alueella. Sitä voi myös miettiä, onko pikkuäksää epätoivoisesti kauppaava ja vuosi vuodelta suuremmasta unelmoiva pätevä kertomaan minkäänlaisesta navigoinnista. Saasteilla on kyllä negatiivinen vaikutus nettikirjoitteluun, se on tässä nähty.

jees... kirjoitti:

Vaikka asuu Stadissa, ei tarvitse asua, eikä edes olla töissä siellä vilkasliikenteisellä alueella. Sitä voi myös miettiä, onko pikkuäksää epätoivoisesti kauppaava ja vuosi vuodelta suuremmasta unelmoiva pätevä kertomaan minkäänlaisesta navigoinnista. Saasteilla on kyllä negatiivinen vaikutus nettikirjoitteluun, se on tässä nähty.

Hanki sinäkin nopea vene, niin on elämässä parempi fiilis.

Stadiseglare kirjoitti:

Ei siitä parane liian varma olla. Kartat pitävät hyvin paikkansa, mutta siitä huolimatta niissä on yhä puutteita ja virheitä. Monet Helsingin suunnalla purjehtivat muistavat varmasti muutaman vuoden takaisen muutoksen, kun Hevosten itäpuolella jääpoijun (etelä) pohjoispuolella muutettiin matalan kohdan syvyystieto, joka oli ollut 2,7. En muista nykyistä merkintää, mutta sattumalta tunnen veneilijän, joka osui siinä pohjaan 2,05 syväyksellä. Ja joka on niilä höörneillä kulkenut tietää kyllä, että siitä painelee kesän aikana tuhansia veneitä. Mutta niin vain oli kymmeniä vuosia välttynyt kyseisen kiven todellinen "mataluus" löytymättä.

Eräs vanha saaristolainen kertoi, että Saaristomerellä kaikki kivet ovat kyllä löytyneet (siis 2,5 m tai lähempänä pintaa olevat) ja jopa merkitty! "Merkitty tervalla tai Hempelin myrkyllä!"

C/R kirjoitti:

Olen purjehtinut yli 20 vuotta ahkerasti väylien ulkopuolella ja todennut, että kartassa ei ole kaikkia kiviä. Sopivalla varovaisuudella ja järjen käytöllä väylien ulkopuolella pärjää hyvin. Itse en ottaisi riskiä millään 3 metrin kaikuhälytyksellä.
Tuossa on muuten 1,5 m syvyydessä kivi, joka näkyy ilmakuvasta, muttei kartasta.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=192407&n=6676124&scale=2000&lang=fi&mode=rasta

Tässä pari uutta kiveä saaristomereltä:

http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttojen_paivityspalvelu/d_sarja.pdf

http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttojen_paivityspalvelu

fgrr5789 kirjoitti:

Tiheät saaristot ovat hyvin kartoitettuja purjehtijoiden toimesta, saaristomerellä ja tukholman saaristossa sompailee porukkaa ympäri itämerta. Itäinen suomenlahti on vähemmän kiinnostavampi kohde ja sieltä ne uudet kivetkin nykyään löytyvät tiedoantoja veneilijöille lehden mukaan.

Hienoa jos näin on. Voisiko joku kertoa missä kulkee turvallinen reitti esim. Espoon vasikkasaaren eteläpään satamaan? Joka kesä joku kölivene ajaa siellä kiveen. Karttaan on merkitty vain yksi vedenalainen kivi, vaikka niitä on siellä usea.

Miten ihmeessä nämä eivät päädy kartalle ja yleiseen tietoon, kuten palstan mukaan tapahtuu saaristomerellä?

9j578fdh833 kirjoitti:

Tässä pari uutta kiveä saaristomereltä:

http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttojen_paivityspalvelu/d_sarja.pdf

http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/merikartat/merikarttojen_paivityspalvelu

Laitoin 2007 jälkeen tulleet C ja D karttasarjojen korjaukset reittipisteiksi ja 2008 kartastani puuttui 10 kiveä. Yksi oli suoraan 20 m syyyvkäyrän päällä, toinen laaja karikko leveän yli 10 m alueen keskellä 16 m syvyyslukeman vieressä. Noihin olisi varovainenkin navigoija voinut helposti osua. Loput taisivat olla 10 m syvyyskäyrän sisällä, mutta edelleen pari noista varsin helposti osuttavissa väylillä tai reiteillä oikoessa/luoviessa.

Olisi naivia ajatella, ettei seuraavan kolmen vuoden aikana löytyisi yhtä paljon lisää kiviä ja että nuo 10 uutta kiveä sisältäisivät kaikki karilleajot merkitsemättömiin kiviin.

Q12 kirjoitti:

Hienoa jos näin on. Voisiko joku kertoa missä kulkee turvallinen reitti esim. Espoon vasikkasaaren eteläpään satamaan? Joka kesä joku kölivene ajaa siellä kiveen. Karttaan on merkitty vain yksi vedenalainen kivi, vaikka niitä on siellä usea.

Miten ihmeessä nämä eivät päädy kartalle ja yleiseen tietoon, kuten palstan mukaan tapahtuu saaristomerellä?

Eivät ne Saaristomerenkään kivet kartalle tule sen paremmin kuin Helsingin liepeillä.
Saaristomerellä on varmaan tuhansia karttaan merkitsemättömiä kiviä. Outoa on se, että esim. Kansalaisen Karttapaikka tuntee useat kivet paljon tarkemmin kuin merikortit.
Tietenkin merikortin mittakaava 1:50000 rajoittaa monen yksittäisen kiven merkintää, mutta jotenkin selvät vaaranpaikat tulisi olla merkittynä.

Joakim_ kirjoitti:

Laitoin 2007 jälkeen tulleet C ja D karttasarjojen korjaukset reittipisteiksi ja 2008 kartastani puuttui 10 kiveä. Yksi oli suoraan 20 m syyyvkäyrän päällä, toinen laaja karikko leveän yli 10 m alueen keskellä 16 m syvyyslukeman vieressä. Noihin olisi varovainenkin navigoija voinut helposti osua. Loput taisivat olla 10 m syvyyskäyrän sisällä, mutta edelleen pari noista varsin helposti osuttavissa väylillä tai reiteillä oikoessa/luoviessa.

Olisi naivia ajatella, ettei seuraavan kolmen vuoden aikana löytyisi yhtä paljon lisää kiviä ja että nuo 10 uutta kiveä sisältäisivät kaikki karilleajot merkitsemättömiin kiviin.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=95547&n=6709207&scale=16000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi&map.x=271&map.y=248

Tuossa on parisataa metria pitkä ja leveä 1.6m matalikko 10.5 metrin syvyysmerkinnän kohdalla. Tieto löytyy tiedonantoja veneilijöille lehdestä 30.9.2006. On naivia purjehtia saaristossa ilman kaiun seurantaa, jos on vähänkin epävarma.

Lehteä seuraamalla muutamat viime vuodet on saanut ajantasalla olevat kartat. Muutoksessa kkj:stä wgs84:n on esim tammisaaren saaristossa jäänyt kiviä pois, jotka on vanhoissa kartoissa, mutta sitten mainitaan korjattaviksi uudempiin karttoihin.

Rockfinder kirjoitti:

Eivät ne Saaristomerenkään kivet kartalle tule sen paremmin kuin Helsingin liepeillä.
Saaristomerellä on varmaan tuhansia karttaan merkitsemättömiä kiviä. Outoa on se, että esim. Kansalaisen Karttapaikka tuntee useat kivet paljon tarkemmin kuin merikortit.
Tietenkin merikortin mittakaava 1:50000 rajoittaa monen yksittäisen kiven merkintää, mutta jotenkin selvät vaaranpaikat tulisi olla merkittynä.

Kansalaisen karttapaikka on vähän random noitten päivitysten suhteen, siellä ei ole kaikkia uusia kiviä ja muutoksia, jotka on mainittu tiedoantoja veneilijöille lehdessä vuosia sitten. Saaristomerellä on aivan turvallista purjehtia kylien ja kaupunkien lähellä, etenkin niiden ympäristöistä on kivet löydetty ajat sitten.

Haaste kaikille: kerro saaristomereltä koordinaatit jollekin "tuntemattomalle" kivelle, jonkun yleisen reitin tai oikoväylän tienoilta, niin katson, olenko päivittänyt sen jo karttaani.

47689 kirjoitti:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=95547&n=6709207&scale=16000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi&map.x=271&map.y=248

Tuossa on parisataa metria pitkä ja leveä 1.6m matalikko 10.5 metrin syvyysmerkinnän kohdalla. Tieto löytyy tiedonantoja veneilijöille lehdestä 30.9.2006. On naivia purjehtia saaristossa ilman kaiun seurantaa, jos on vähänkin epävarma.

Lehteä seuraamalla muutamat viime vuodet on saanut ajantasalla olevat kartat. Muutoksessa kkj:stä wgs84:n on esim tammisaaren saaristossa jäänyt kiviä pois, jotka on vanhoissa kartoissa, mutta sitten mainitaan korjattaviksi uudempiin karttoihin.

Mitä sitä kaikuakaan seuraamaan, lasten leluja, kuten kaikki muutkin mittarit. Tuulen lailla yli 20 kts taulussa voi 36.7:lla mielikuvituksissaan plaanata yli pienemmistä saaristakin. Ja vielä jää aikaa surffata netissäkin karttoja katsellen siinä ohessa.

anna plaanata kirjoitti:

Mitä sitä kaikuakaan seuraamaan, lasten leluja, kuten kaikki muutkin mittarit. Tuulen lailla yli 20 kts taulussa voi 36.7:lla mielikuvituksissaan plaanata yli pienemmistä saaristakin. Ja vielä jää aikaa surffata netissäkin karttoja katsellen siinä ohessa.

Mitäs jos hommaisi uudet kartat ja seuraisi netistä tai lehdestä niiden päivitystä. Sitten ostaisi nopean purjeveneen ja muuttaisi pois helsingistä, niin voisi olla parempi olo.

dsdr6543 kirjoitti:

Kansalaisen karttapaikka on vähän random noitten päivitysten suhteen, siellä ei ole kaikkia uusia kiviä ja muutoksia, jotka on mainittu tiedoantoja veneilijöille lehdessä vuosia sitten. Saaristomerellä on aivan turvallista purjehtia kylien ja kaupunkien lähellä, etenkin niiden ympäristöistä on kivet löydetty ajat sitten.

Haaste kaikille: kerro saaristomereltä koordinaatit jollekin "tuntemattomalle" kivelle, jonkun yleisen reitin tai oikoväylän tienoilta, niin katson, olenko päivittänyt sen jo karttaani.

Ahaa, Saaristomeri onkin nyt turvallinen vain kylien liepeillä. En vain tiedä, kuka siellä kylien ja kaupunkien vesillä viitsisi roikkua.

Niissä karttapaikan päivityksissäkin on yksi mieltäni askarruttava ongelma. Veneilijöiden tiedonantojen mukaan kivet on helppo paperikartoille päivittää, mutta miten se tehdään karttapaikan kartoille lisättyjen suhteen? Käydäänkö jokainen kartta kolme kertaa kaudessa kivi kiveltä läpi tarkastaen, että paperikartta on yhteneväinen nettikartan kanssa? Vai miten muuten karttapaikkaa navigoidessa hyödynnetään käytökelpoisella tavalla?

47689 kirjoitti:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=95547&n=6709207&scale=16000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi&map.x=271&map.y=248

Tuossa on parisataa metria pitkä ja leveä 1.6m matalikko 10.5 metrin syvyysmerkinnän kohdalla. Tieto löytyy tiedonantoja veneilijöille lehdestä 30.9.2006. On naivia purjehtia saaristossa ilman kaiun seurantaa, jos on vähänkin epävarma.

Lehteä seuraamalla muutamat viime vuodet on saanut ajantasalla olevat kartat. Muutoksessa kkj:stä wgs84:n on esim tammisaaren saaristossa jäänyt kiviä pois, jotka on vanhoissa kartoissa, mutta sitten mainitaan korjattaviksi uudempiin karttoihin.

Tämähän nyt oli se viimeisen päälle ajan tasalla oleva kartta, johon kaikki kivet on merkitty, se viimeinen puuttunut matalikko mukaanlukien. Berghamnia voi pitää jo kylänäkin, joten sen lähitienoot ovat ainakin tarkoin kartalla. Onko nyt turvallista lähteä Berghamnin pohjoispuolelta itään karttaan merkityt kivet kiertäen?

???? kirjoitti:

Ahaa, Saaristomeri onkin nyt turvallinen vain kylien liepeillä. En vain tiedä, kuka siellä kylien ja kaupunkien vesillä viitsisi roikkua.

Niissä karttapaikan päivityksissäkin on yksi mieltäni askarruttava ongelma. Veneilijöiden tiedonantojen mukaan kivet on helppo paperikartoille päivittää, mutta miten se tehdään karttapaikan kartoille lisättyjen suhteen? Käydäänkö jokainen kartta kolme kertaa kaudessa kivi kiveltä läpi tarkastaen, että paperikartta on yhteneväinen nettikartan kanssa? Vai miten muuten karttapaikkaa navigoidessa hyödynnetään käytökelpoisella tavalla?

Kansalaisen karttapaikka on hyvä apuväline löytää paperikarttaan tulevat, tiedonantoja veneilijöille materiaalin kertomat muutokset. Jos kansalaisen karttapaikassa jotain extrakiviä on näkynyt, olen ne myöskin papreikarttaan lisännyt, ovat olleet rantakiviä pääasiassa, eikä niihin tulisi kovin helposti purjehdittua muuta kuin rantautuessa.

Siis tiedonantoja veneilijöille materiaali on varteenotettavampi media kuin kansalaisen karttapaikka. Tämä on hyvä esimerkki:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=95547&n=6709207&scale=16000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi&map.x=271&map.y=248

Tuossa on parisataa metria pitkä ja leveä 1.6m matalikko 10.5 metrin syvyysmerkinnän kohdalla Lerklobbin pohjoispuolella. Tieto löytyy tiedonantoja veneilijöille lehdestä 30.9.2006.

rekan alle kirjoitti:

Tämähän nyt oli se viimeisen päälle ajan tasalla oleva kartta, johon kaikki kivet on merkitty, se viimeinen puuttunut matalikko mukaanlukien. Berghamnia voi pitää jo kylänäkin, joten sen lähitienoot ovat ainakin tarkoin kartalla. Onko nyt turvallista lähteä Berghamnin pohjoispuolelta itään karttaan merkityt kivet kiertäen?

Koneella pääsee, jos ei uskalla kryssiä väylän keskilinjan ulkopuolella. Kaiun ja jatkuvan sijaintitiedon avulla kokeneemmat kuitenkin kryssivät ympäri saaristomerta ja ahvenanmaan saaristoa.

pötyilee kirjoitti:

Minä oikaisen usein ja luovit optimoidaan aina rantojen mukaan, mahdollisimman lähelle rantaa, jos siitä on hyötyä. Silti fakta on, että niin tehden aina joskus kolahtaa. Yli 10 m alueella kartoittamattomia kiviä on niin vähän, että riski on siedettävä, alle 5 m alueilla voi kolausta pitää todennäköisenä. Kaiku varoittaa tulevasta pamauksesta, ei juurikaan estä sitä. Täällä Stadin lähialueilla en ole ikänäni pahemmin kiville ajanut, Saaristomerellä kyllä. Kartoittamattomia kiviä on edelleen lukematon määrä ja väylien ulkopuolisten alueiden luotaaminen on toissijaista tärkeysjärjestyksessä.

Taidat olla todellinen puskapurjehtija, jos väität rantojen edes tyypillisesti madaltuvan alle 10 m syvyyksiin. Mitään tyypillistä profiilia kun ei ole. Sisimmässä saaristossa pohja on lähes poikkeuksetta irtoaineita, eivätkä kovin syvät äkkijyrkät rannat siksi mahdollisia, mutta ketä kiinnostaa? Jo vanhat harjumuodostelmat voivat sielläkin nousta 10 m:stä 45 asteen kulmassa pintaan.

Stadilaisen köyhän nettivittuilijan asiantuntemus paljastuu tässä:

"Mitään tyypillistä profiilia kun ei ole. Sisimmässä saaristossa pohja on lähes poikkeuksetta irtoaineita, eivätkä kovin syvät äkkijyrkät rannat siksi mahdollisia"

Etelärannikon saaristoissa usein saarten pohjoisrannat ovat syviä ja etelärannat matalia jääkaudesta johtuen.

56433 kirjoitti:

Kansalaisen karttapaikka on hyvä apuväline löytää paperikarttaan tulevat, tiedonantoja veneilijöille materiaalin kertomat muutokset. Jos kansalaisen karttapaikassa jotain extrakiviä on näkynyt, olen ne myöskin papreikarttaan lisännyt, ovat olleet rantakiviä pääasiassa, eikä niihin tulisi kovin helposti purjehdittua muuta kuin rantautuessa.

Siis tiedonantoja veneilijöille materiaali on varteenotettavampi media kuin kansalaisen karttapaikka. Tämä on hyvä esimerkki:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=95547&n=6709207&scale=16000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi&map.x=271&map.y=248

Tuossa on parisataa metria pitkä ja leveä 1.6m matalikko 10.5 metrin syvyysmerkinnän kohdalla Lerklobbin pohjoispuolella. Tieto löytyy tiedonantoja veneilijöille lehdestä 30.9.2006.

Karttapaikan koordinaatit ovat x/y-muodossa ja tiedonanturointien lat/lon-muotoisia. Paperikartaltakin löytää lat/lon-koordinaatit paljon nopeammin kuin karttapaikasta epäsuorin menetelmin, mistä hyvänsä merikarttasovelluksesta puhumattakaan. Missä siis hyöty?

ööö? kirjoitti:

Karttapaikan koordinaatit ovat x/y-muodossa ja tiedonanturointien lat/lon-muotoisia. Paperikartaltakin löytää lat/lon-koordinaatit paljon nopeammin kuin karttapaikasta epäsuorin menetelmin, mistä hyvänsä merikarttasovelluksesta puhumattakaan. Missä siis hyöty?

Karttapaikassa annetaan kordinaatit lat lon muodossa, joko kkj tai wgs84. On makuasia, käyttääkö karttapaikkaa vaiko viivottimia muutospaikan hakemiseen. On hyödyllistä käyttää karttapaikkaa, samalla sieltä voi löytyä uusia rantakiviä.

56433 kirjoitti:

Kansalaisen karttapaikka on hyvä apuväline löytää paperikarttaan tulevat, tiedonantoja veneilijöille materiaalin kertomat muutokset. Jos kansalaisen karttapaikassa jotain extrakiviä on näkynyt, olen ne myöskin papreikarttaan lisännyt, ovat olleet rantakiviä pääasiassa, eikä niihin tulisi kovin helposti purjehdittua muuta kuin rantautuessa.

Siis tiedonantoja veneilijöille materiaali on varteenotettavampi media kuin kansalaisen karttapaikka. Tämä on hyvä esimerkki:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=95547&n=6709207&scale=16000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi&map.x=271&map.y=248

Tuossa on parisataa metria pitkä ja leveä 1.6m matalikko 10.5 metrin syvyysmerkinnän kohdalla Lerklobbin pohjoispuolella. Tieto löytyy tiedonantoja veneilijöille lehdestä 30.9.2006.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=496581&n=6704288&scale=16000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi&map.x=283&map.y=310

Tuossa kohdassa missä lukee 2,0 on pintakivikko, vai liekö joku vanha kiviarkku. Sama lukee merikortissa.

Lahden pohjukassa on korjaustelakka (Veleiro), eikä sinne ole viitoitettu väylää.

Mielenkiintoinen yksityiskohta merikorteissa, etenkin kun tuo on ihan samalla tavalla Kotkan alueen suurennoksessa merikarttasarja A:ssa. No, kaikki kotkalaisethan tietävät että tuossa on kivikko, ja onhan telakka lähellä, mutta silti. Yleensä on tottunut siihen että satama-alueen syvyysmerkinnät pitäisivät paikkansa, ja suuri osa tikuista on vain laivoja varten, ja merikortista voi katsella mistä veneellä mennään pois isompien jaloista.

26 kirjoitti:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=496581&n=6704288&scale=16000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi&map.x=283&map.y=310

Tuossa kohdassa missä lukee 2,0 on pintakivikko, vai liekö joku vanha kiviarkku. Sama lukee merikortissa.

Lahden pohjukassa on korjaustelakka (Veleiro), eikä sinne ole viitoitettu väylää.

Mielenkiintoinen yksityiskohta merikorteissa, etenkin kun tuo on ihan samalla tavalla Kotkan alueen suurennoksessa merikarttasarja A:ssa. No, kaikki kotkalaisethan tietävät että tuossa on kivikko, ja onhan telakka lähellä, mutta silti. Yleensä on tottunut siihen että satama-alueen syvyysmerkinnät pitäisivät paikkansa, ja suuri osa tikuista on vain laivoja varten, ja merikortista voi katsella mistä veneellä mennään pois isompien jaloista.

Veleiron sivulla on purjehdusohje:
"Mereltä tullessasi muista kiertää Puolanlaiturin päässä sijaitseva eteläviitta etelän puolelta ja seuraa Puolanlaiturin pohjoisreunaa kartan punaista viivaa pitkin. Älä ajaudu liiaksi pohjoiseen Kukkalahdelle, jossa sijaitsee vedenalainen kivikko."
http://www.veleiro.fi/img/kartta3.jpg

Tuossa kartassa se vedenalainen karikko on jossain Kukkalahti sanan u ja k kirjainten paikkeilla. Ja minä olen nähnyt kuinka lokki seisoo sillä kivikolla eikä maha kastu, joten ei kovin paljon veden alla. Taatusti hyvä ansa etenkin nopeampikulkuisille moottoriveneille.

26 kirjoitti:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=496581&n=6704288&scale=16000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi&map.x=283&map.y=310

Tuossa kohdassa missä lukee 2,0 on pintakivikko, vai liekö joku vanha kiviarkku. Sama lukee merikortissa.

Lahden pohjukassa on korjaustelakka (Veleiro), eikä sinne ole viitoitettu väylää.

Mielenkiintoinen yksityiskohta merikorteissa, etenkin kun tuo on ihan samalla tavalla Kotkan alueen suurennoksessa merikarttasarja A:ssa. No, kaikki kotkalaisethan tietävät että tuossa on kivikko, ja onhan telakka lähellä, mutta silti. Yleensä on tottunut siihen että satama-alueen syvyysmerkinnät pitäisivät paikkansa, ja suuri osa tikuista on vain laivoja varten, ja merikortista voi katsella mistä veneellä mennään pois isompien jaloista.

Satunnainen turisti Kotkassa päätyy Meriniemeen ja tuskin seikkailee satama-altaissa. Purjehdin hiljattain Kotkassa ja sen ympäristössä vuoden 1981 rannikkokartoilla ja kiva ja hyvin sujunut retki oli.

0jk895tg kirjoitti:

Satunnainen turisti Kotkassa päätyy Meriniemeen ja tuskin seikkailee satama-altaissa. Purjehdin hiljattain Kotkassa ja sen ympäristössä vuoden 1981 rannikkokartoilla ja kiva ja hyvin sujunut retki oli.

Ensin kaikki karta olivat tarkkoja, sitten kylien lähivedet, nyt ei pidä enää kaupungeissakaan mennä satamalahtiin. Ei edes sellaisiin satamalahtiin, joiden perukoilla on venetelakka, ainoastaan eniten käytettyyn vierassatamaan. Siitä vain luottavaisesti kuitenkin luotaamattomille vesille sinne merkittyjä kareja vältellen ja kaikua seuraten.

cdf45790 kirjoitti:

Asia voi näyttää tältä esim Helsingistä katsoen, mutta jos pääsiassa purjehtii saaristomerellä, voi havaita uuden kartan pitävän paikkansa hyvin. Sama juttu Tukholman saaristossa, ruotsalaisia purjehtijoita on n- kertainen määrä suomalaisiin verrattuna ja kivet ovat myös siellä jo löytyneet.

Olen kyllä nähnyt aivan saman luotauslaivaston yhtä hyvin Helsingin seudulla kuin Saaristomerelläkin. Aika hyvää jälkeä nykyään tekevät, mutta eivät täydellistä. Sekä käytännössä että teoriassa mittauslinjoihin jää kiviä huomaamatta. Mittauksen kustantavia tahoja taas kiinnostaa vain kaupallisesti kannattava työ ja saarten välit ovat vain välttämätön paha, johon ei tuhlata välttämätöntä enempää. Ja kovin hitaasti siksi nyt valkoiset alueet täyttyvät uusilla kartoilla. Tsaarin aikaiset mittaukset taas ovat mitä ovat sisältäen aika ilmiselvästi tahallisiakin virheitä puolustustarkoituksessa, tahattomia tai votkan voimalla tulleita vielä enemmän. Myöhemmät mittaukset ovat sinällään OK, mutta aivan liian harvalla linjavälillä tehtyjä kaikkien kivien löytämiseen. Ja ne löytymättömät kivet siirtyvät karttapainoksesta toiseen. Ja kuten edellä sanottiin, ei karttaan ole merkitty mitenkään tietoja mittaustavasta tai -ajasta. Jotain pystyy epäsuorasti arvailemaan, mutta arvailu on erittäin huono navigointimenetelmä.

logiikkaa ei kirjoitti:

Ensin kaikki karta olivat tarkkoja, sitten kylien lähivedet, nyt ei pidä enää kaupungeissakaan mennä satamalahtiin. Ei edes sellaisiin satamalahtiin, joiden perukoilla on venetelakka, ainoastaan eniten käytettyyn vierassatamaan. Siitä vain luottavaisesti kuitenkin luotaamattomille vesille sinne merkittyjä kareja vältellen ja kaikua seuraten.

Tykkäsin siitä kuinka tiivistit asian.

Mutta ihme juttu silti tuo Veleiron edustan merkitsemätön pintakari.

muu maailma kirjoitti:

Olen kyllä nähnyt aivan saman luotauslaivaston yhtä hyvin Helsingin seudulla kuin Saaristomerelläkin. Aika hyvää jälkeä nykyään tekevät, mutta eivät täydellistä. Sekä käytännössä että teoriassa mittauslinjoihin jää kiviä huomaamatta. Mittauksen kustantavia tahoja taas kiinnostaa vain kaupallisesti kannattava työ ja saarten välit ovat vain välttämätön paha, johon ei tuhlata välttämätöntä enempää. Ja kovin hitaasti siksi nyt valkoiset alueet täyttyvät uusilla kartoilla. Tsaarin aikaiset mittaukset taas ovat mitä ovat sisältäen aika ilmiselvästi tahallisiakin virheitä puolustustarkoituksessa, tahattomia tai votkan voimalla tulleita vielä enemmän. Myöhemmät mittaukset ovat sinällään OK, mutta aivan liian harvalla linjavälillä tehtyjä kaikkien kivien löytämiseen. Ja ne löytymättömät kivet siirtyvät karttapainoksesta toiseen. Ja kuten edellä sanottiin, ei karttaan ole merkitty mitenkään tietoja mittaustavasta tai -ajasta. Jotain pystyy epäsuorasti arvailemaan, mutta arvailu on erittäin huono navigointimenetelmä.

Kyllä linjaväli on sellainen, että koko mitattavasta alueesta saadaan kaikki syvyysdata, mutta kuten aiemmin kerroin koko aluetta ei välttämättä mitata.

muu maailma kirjoitti:

Olen kyllä nähnyt aivan saman luotauslaivaston yhtä hyvin Helsingin seudulla kuin Saaristomerelläkin. Aika hyvää jälkeä nykyään tekevät, mutta eivät täydellistä. Sekä käytännössä että teoriassa mittauslinjoihin jää kiviä huomaamatta. Mittauksen kustantavia tahoja taas kiinnostaa vain kaupallisesti kannattava työ ja saarten välit ovat vain välttämätön paha, johon ei tuhlata välttämätöntä enempää. Ja kovin hitaasti siksi nyt valkoiset alueet täyttyvät uusilla kartoilla. Tsaarin aikaiset mittaukset taas ovat mitä ovat sisältäen aika ilmiselvästi tahallisiakin virheitä puolustustarkoituksessa, tahattomia tai votkan voimalla tulleita vielä enemmän. Myöhemmät mittaukset ovat sinällään OK, mutta aivan liian harvalla linjavälillä tehtyjä kaikkien kivien löytämiseen. Ja ne löytymättömät kivet siirtyvät karttapainoksesta toiseen. Ja kuten edellä sanottiin, ei karttaan ole merkitty mitenkään tietoja mittaustavasta tai -ajasta. Jotain pystyy epäsuorasti arvailemaan, mutta arvailu on erittäin huono navigointimenetelmä.

Pelko pois ja saarten väliin, jos löytyy edes yksikin saren reunoja seuraava syvyyskäyrä. Täysin valkoiset (kkj)/siniset (wgs84) alueet ovat myöskin ainakin ilmakuvattu ja pahimmat karikot näkyy ilmakuvissa. Esimerkiksi tässä Rikkomerellä on turvallista purjehtia, vaikka syvyystietoja on harvakseltaan:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=219247&n=6695966&scale=40000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi&map.x=165&map.y=172

Jos kokoajan on 14 metriä syvää, ei kartan piirtäjäkään jaksa tykittää kartan täyteen samaa numeroa.

26 kirjoitti:

Veleiron sivulla on purjehdusohje:
"Mereltä tullessasi muista kiertää Puolanlaiturin päässä sijaitseva eteläviitta etelän puolelta ja seuraa Puolanlaiturin pohjoisreunaa kartan punaista viivaa pitkin. Älä ajaudu liiaksi pohjoiseen Kukkalahdelle, jossa sijaitsee vedenalainen kivikko."
http://www.veleiro.fi/img/kartta3.jpg

Tuossa kartassa se vedenalainen karikko on jossain Kukkalahti sanan u ja k kirjainten paikkeilla. Ja minä olen nähnyt kuinka lokki seisoo sillä kivikolla eikä maha kastu, joten ei kovin paljon veden alla. Taatusti hyvä ansa etenkin nopeampikulkuisille moottoriveneille.

Onkos tuo korjaustelakan myynninedistämistä vai vaan piittaamattomuutta että eivät ole vaatineet oikaisua laiturinsa edustan merialueen karttaan, eivätkä myöskään ole viitsineet viitoittaa sisäänjohtavaa väylää?

logiikkaa ei kirjoitti:

Ensin kaikki karta olivat tarkkoja, sitten kylien lähivedet, nyt ei pidä enää kaupungeissakaan mennä satamalahtiin. Ei edes sellaisiin satamalahtiin, joiden perukoilla on venetelakka, ainoastaan eniten käytettyyn vierassatamaan. Siitä vain luottavaisesti kuitenkin luotaamattomille vesille sinne merkittyjä kareja vältellen ja kaikua seuraten.

Fiksu veneilijä hommaa tarvittavat kartat ennen matkaa vaikka korjaustelakan www-sivuilta. Esim viime kesänä, koska Husön vierassatama Kihdin länsireunalla on suljettu ja kunnioitan maanomistajan päätöstä, niin kysyin Kyrkokårdsöstä satamalahden reitin Kökarissa asuvalta purjehtijalta. Ensi kesänä uskallan vanhalla kartallani käydä siellä käydä ensi kertaa.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=156050&n=6671632&scale=8000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi&map.x=287&map.y=294

Reitti tuonne menee pitkin satamalahden itärantaa 5m metrin päässä rantaviivasta (yksi vedenalainen karttaan merkitty rantakivi väistäen). Laituri on y-haaraisen tien etelänpuoleisessa päässä, ilmeisesti betoni tai kalliolaituri. Pohjoiseen osoittava, kartassa näkyvä laituri on yksityinen. Yksi merkitsemätön vedenalainen kivi on yksityisestä laiturista länteen noin 20 metrin päässä laiturin päästä, joten satamalahdessa ei kannata turhaan pyöriä.

hyvät hermot kirjoitti:

Fiksu veneilijä hommaa tarvittavat kartat ennen matkaa vaikka korjaustelakan www-sivuilta. Esim viime kesänä, koska Husön vierassatama Kihdin länsireunalla on suljettu ja kunnioitan maanomistajan päätöstä, niin kysyin Kyrkokårdsöstä satamalahden reitin Kökarissa asuvalta purjehtijalta. Ensi kesänä uskallan vanhalla kartallani käydä siellä käydä ensi kertaa.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=156050&n=6671632&scale=8000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi&map.x=287&map.y=294

Reitti tuonne menee pitkin satamalahden itärantaa 5m metrin päässä rantaviivasta (yksi vedenalainen karttaan merkitty rantakivi väistäen). Laituri on y-haaraisen tien etelänpuoleisessa päässä, ilmeisesti betoni tai kalliolaituri. Pohjoiseen osoittava, kartassa näkyvä laituri on yksityinen. Yksi merkitsemätön vedenalainen kivi on yksityisestä laiturista länteen noin 20 metrin päässä laiturin päästä, joten satamalahdessa ei kannata turhaan pyöriä.

Jospa sattuu haveri tai vaikka tarve Volvo-Penta varaosista Itäisellä Suomenlahdella niin pitää ajella Veleirolle. Tietenkään fiksulle veneilijälle ei tuollaista tapahdu, ja jos tapahtuu, niin ennen kesälomareissulle lähtö on tulostettu mukaan kaikkien telakoiden ja huoltopisteiden kotisivuilta purjehdusohjeet. Ajantasaiset kartat on tietysti mukana, mutta niistä puuttuu tuo pari kaapelinmittaa Veleiron laiturista itään sijaitseva pintakivikko. Sikäli hyvä ainakin omalla kohdalla että tuo on tosiaan pintakivikko siinä kohtaa missä merikartassa on "2" ja sen näkee tähystämällä hitaasti liikkuvasta purjeveneestä muutama kymmenen metriä ennen tömähdystä.

Minun mielestäni venetelakalle pitäisi päästä suht. turvallisesti vain käyttäen merikarttoja tai vaikka plotteriin asennettuja merikarttoja eikä tarvitse mennä veistämön kotisivuille. Eikä minusta pitäisi verrata toisiinsa jotain saariston kylänlahtia ja Kotkan sataman ympäristöä. Yleensä satamien väylien vieressä olevat vedet on hyvin kartoitettu ja merkitty merikorttiin, siksipä tuo Kotkan tapaus onkin niin omituinen.

26 kirjoitti:

Jospa sattuu haveri tai vaikka tarve Volvo-Penta varaosista Itäisellä Suomenlahdella niin pitää ajella Veleirolle. Tietenkään fiksulle veneilijälle ei tuollaista tapahdu, ja jos tapahtuu, niin ennen kesälomareissulle lähtö on tulostettu mukaan kaikkien telakoiden ja huoltopisteiden kotisivuilta purjehdusohjeet. Ajantasaiset kartat on tietysti mukana, mutta niistä puuttuu tuo pari kaapelinmittaa Veleiron laiturista itään sijaitseva pintakivikko. Sikäli hyvä ainakin omalla kohdalla että tuo on tosiaan pintakivikko siinä kohtaa missä merikartassa on "2" ja sen näkee tähystämällä hitaasti liikkuvasta purjeveneestä muutama kymmenen metriä ennen tömähdystä.

Minun mielestäni venetelakalle pitäisi päästä suht. turvallisesti vain käyttäen merikarttoja tai vaikka plotteriin asennettuja merikarttoja eikä tarvitse mennä veistämön kotisivuille. Eikä minusta pitäisi verrata toisiinsa jotain saariston kylänlahtia ja Kotkan sataman ympäristöä. Yleensä satamien väylien vieressä olevat vedet on hyvin kartoitettu ja merkitty merikorttiin, siksipä tuo Kotkan tapaus onkin niin omituinen.

Väyliä Kotkan korjaustelakkalahdessa menee 2 kpl. Koska ette muutenkaan uskalla oikoa väyliä, niin tuskinpa siellä satama-altaassakaan.

vg9 kirjoitti:

Väyliä Kotkan korjaustelakkalahdessa menee 2 kpl. Koska ette muutenkaan uskalla oikoa väyliä, niin tuskinpa siellä satama-altaassakaan.

Kumpikaan väylistä ei vie sinne korjaustelakalle.

26 kirjoitti:

Kumpikaan väylistä ei vie sinne korjaustelakalle.

Tuskinpa edes metrin syväksellä moni oikoo kahden metrin matalia. Internet ja gsm toimivat merellä, voitte ottaa yhteyttä korjaustelakoille ongelmatapauksissa. Varsinkin vastatuulella tarvinnette hinausapua, eihän väylän keskilinjalta sovi poiketa.

iu9hgvb kirjoitti:

Tuskinpa edes metrin syväksellä moni oikoo kahden metrin matalia. Internet ja gsm toimivat merellä, voitte ottaa yhteyttä korjaustelakoille ongelmatapauksissa. Varsinkin vastatuulella tarvinnette hinausapua, eihän väylän keskilinjalta sovi poiketa.

Kellä toimii internet merellä, jotkut taasen vaan seilailevat. Havereita ja ongelmia tulee viikonloppuisinkin jolloin gsm eikä edes vhf auta.

Se vaan ihmetyttää, kuinka kiivasti puolustat sitä että Kotkan satamalahdessa, korjaustelakan edustalla, on pintakivikko jota ei ole merkitty merikorttiin. Miksi ei ole merkitty? Onko "kaikkihan sen tietää" syy siihen että ei ole merkitty, vai pitäisikö tuon olla syy nimenomaan sille että matalikko on myös kartassa tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille? Onko nimimerkillä "iu9hgvb" ns. oma lehmä ojassa tai Kukkalahdessa? Veleiron laituriin nimittäin ei pääse perille väylää pitkin, pitää valita joko etelämpi Puolanlaiturille johtava 8,5 m väylä tai pohjoisempi Ruununmaanlaiturille johtava 4 m väylä. Kun merikarttaa katsoo, niin sen mukaan molemmat ovat mahdollisia, kolmen metrin syvyyskäyriä ei ole merkitty kuin yhteen paikkaan 1,2 m matalikko (em. pintakivikosta reilusti itäänpäin) ja Veleiron edustalle. Muutoin näyttää siltä että kummalta tahtojaan väylältä voi poiketa Veleiron suuntaan suunnilleen mistä tahtojaan jos syväys on alle 2 m.
http://www.veleiro.fi/img/kartta3.jpg
Tuo punainen katkoviiva on vain Veleiron nettisivun kartassa, ei esimerkiksi A-karttasarjan Kotkan suurennuksessa.

Tiedoksi vaan että esim. naapurikaupungissa Haminassa voi kruisailla turvallisin mielin syväsataman edustalla kun lukee merikarttaa, laivoille tarkoitetuista kepeistä ei tarvitse välittää. Näinhän se on yleensä syväväylien päässä sijaitsevilla satama-alueilla. Voi myös kahden metrin syväyksellä hyvin kryssailla alueilla missä on merkitty 3 m vettä.

Kukkalahden kivikko, olisiko keskivedellä oikea syvyyslukema 0,2 m, kun karttaan on merkitty 2 m. Erikoinen kukkanen suomalaisessa merenmittauksessa, satama-alueella.

26 kirjoitti:

Kellä toimii internet merellä, jotkut taasen vaan seilailevat. Havereita ja ongelmia tulee viikonloppuisinkin jolloin gsm eikä edes vhf auta.

Se vaan ihmetyttää, kuinka kiivasti puolustat sitä että Kotkan satamalahdessa, korjaustelakan edustalla, on pintakivikko jota ei ole merkitty merikorttiin. Miksi ei ole merkitty? Onko "kaikkihan sen tietää" syy siihen että ei ole merkitty, vai pitäisikö tuon olla syy nimenomaan sille että matalikko on myös kartassa tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille? Onko nimimerkillä "iu9hgvb" ns. oma lehmä ojassa tai Kukkalahdessa? Veleiron laituriin nimittäin ei pääse perille väylää pitkin, pitää valita joko etelämpi Puolanlaiturille johtava 8,5 m väylä tai pohjoisempi Ruununmaanlaiturille johtava 4 m väylä. Kun merikarttaa katsoo, niin sen mukaan molemmat ovat mahdollisia, kolmen metrin syvyyskäyriä ei ole merkitty kuin yhteen paikkaan 1,2 m matalikko (em. pintakivikosta reilusti itäänpäin) ja Veleiron edustalle. Muutoin näyttää siltä että kummalta tahtojaan väylältä voi poiketa Veleiron suuntaan suunnilleen mistä tahtojaan jos syväys on alle 2 m.
http://www.veleiro.fi/img/kartta3.jpg
Tuo punainen katkoviiva on vain Veleiron nettisivun kartassa, ei esimerkiksi A-karttasarjan Kotkan suurennuksessa.

Tiedoksi vaan että esim. naapurikaupungissa Haminassa voi kruisailla turvallisin mielin syväsataman edustalla kun lukee merikarttaa, laivoille tarkoitetuista kepeistä ei tarvitse välittää. Näinhän se on yleensä syväväylien päässä sijaitsevilla satama-alueilla. Voi myös kahden metrin syväyksellä hyvin kryssailla alueilla missä on merkitty 3 m vettä.

Kukkalahden kivikko, olisiko keskivedellä oikea syvyyslukema 0,2 m, kun karttaan on merkitty 2 m. Erikoinen kukkanen suomalaisessa merenmittauksessa, satama-alueella.

Vastaavia epäilyttäviä 2 metrin matalia on satama-alueilla ympäri itämertä, ks merikartat. Suomalaisen sisäkoneella varustettujen purjeveneiden enemmistön syväys on useita kymmeniä senttejä yli metrin, joten niillä ei oiota 2 metrin matalia etenkään vieraissa paikoissa.

Esim. tästä löytyy 1.7 matala laiturin päästä, ei ole järkevää oikaista sisäkoneella varustetulla purjeveneellä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=387021&n=6670155&scale=8000&tool=suurenna&width=600&height=600&lang=fi

hooooooooooo kirjoitti:

Vastaavia epäilyttäviä 2 metrin matalia on satama-alueilla ympäri itämertä, ks merikartat. Suomalaisen sisäkoneella varustettujen purjeveneiden enemmistön syväys on useita kymmeniä senttejä yli metrin, joten niillä ei oiota 2 metrin matalia etenkään vieraissa paikoissa.

Esim. tästä löytyy 1.7 matala laiturin päästä, ei ole järkevää oikaista sisäkoneella varustetulla purjeveneellä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=387021&n=6670155&scale=8000&tool=suurenna&width=600&height=600&lang=fi

Tuohan on aika selvä paikka verrattuna Kukkalahteen.

Mitenkäs vesiä tuntematon ylipäätään uskaltaa ajaa Veleiron laituriin. Koko lahti on sikälis selkeää että ei ole merkitty 3 m vesialuetta kuin Veleiron rantavesiin, mutta sitten on tuo yksi kahden metrin merkintä vaikka ei ole 3 m viivaa. Tuo kakkonen on mahdollisesti ihan oikein, koska se 0,2 m matalikko on tuon eteläpuolella. Jos lähtee Veleiron laiturista ja aikoo ajella tuon 2 m merkinnän eteläpuolelta kohti 4,7 merkittyä vesialuetta 1,2 m matalikon eteläpuolitse, niin osuu justiinsa sille pintakivikolle.
http://www.veleiro.fi/img/kartta3.jpg

Eikös näin ole, kotkalaiset?

Mitä oikein tarkoitat "hoooooooo", onko sinun mielestäsi oikein että Kukkalahden merkinnät ovat niinkuin ovat eikä merikarttoihin tarvitse merkitä tunnettuja matalikkoja? Miksi olet sitä mieltä? Ehkä ajelet vain väyliä myöten ja olet periaatteessa väylien ulkopuolella kryssimistä ja muuta epäsäännöllistä purjetoimintaa vastaan?

26 kirjoitti:

Tuohan on aika selvä paikka verrattuna Kukkalahteen.

Mitenkäs vesiä tuntematon ylipäätään uskaltaa ajaa Veleiron laituriin. Koko lahti on sikälis selkeää että ei ole merkitty 3 m vesialuetta kuin Veleiron rantavesiin, mutta sitten on tuo yksi kahden metrin merkintä vaikka ei ole 3 m viivaa. Tuo kakkonen on mahdollisesti ihan oikein, koska se 0,2 m matalikko on tuon eteläpuolella. Jos lähtee Veleiron laiturista ja aikoo ajella tuon 2 m merkinnän eteläpuolelta kohti 4,7 merkittyä vesialuetta 1,2 m matalikon eteläpuolitse, niin osuu justiinsa sille pintakivikolle.
http://www.veleiro.fi/img/kartta3.jpg

Eikös näin ole, kotkalaiset?

Mitä oikein tarkoitat "hoooooooo", onko sinun mielestäsi oikein että Kukkalahden merkinnät ovat niinkuin ovat eikä merikarttoihin tarvitse merkitä tunnettuja matalikkoja? Miksi olet sitä mieltä? Ehkä ajelet vain väyliä myöten ja olet periaatteessa väylien ulkopuolella kryssimistä ja muuta epäsäännöllistä purjetoimintaa vastaan?

"Mitenkäs vesiä tuntematon ylipäätään uskaltaa ajaa Veleiron laituriin."

Siten, että seuraa Puolanlaiturin viertä, jossa on 9 metriä syvää ja tulee samaa kautta pois. 8.5m väylää pitkin sinne ja takaisin.

Tämä seutu on paljon jännempi paikka purjehtia kuin tuollainen satama-allas, joita on Itämerellä monessa paikassa:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=131663&n=6667568&scale=40000&tool=pienenna&width=600&height=600&lang=fi

5g76343 kirjoitti:

"Mitenkäs vesiä tuntematon ylipäätään uskaltaa ajaa Veleiron laituriin."

Siten, että seuraa Puolanlaiturin viertä, jossa on 9 metriä syvää ja tulee samaa kautta pois. 8.5m väylää pitkin sinne ja takaisin.

Tämä seutu on paljon jännempi paikka purjehtia kuin tuollainen satama-allas, joita on Itämerellä monessa paikassa:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=131663&n=6667568&scale=40000&tool=pienenna&width=600&height=600&lang=fi

On oikein että Kukkalahden keskellä sijaitsevaa pintakaria ei ole merkitty merikarttaan, koska "kaikki" tietävät että Veleirolle ajellaan lahden rantoja kierrellen? Jos joku asiaa tuntematon ulkopaikkakuntalainen ei tätä tiedä ja ajaa tuolle karille, niin se on hänelle ihan oikein. Liian tarkat merikartat tekevät navigoinnin turhan helpoksi?

Sitä en ymmärrä mitä tuo saaristosokkelossa navigointi tähän liittyy? Kaiken lisäksi aika selkeää sikäli että 10 metrin syvyyskäyriä näkyy kartoitetulla alueella ja tuo kartoittamaton osuus, so what, siellä mennään käsikopelolla. Kukkalahdella ei esim ole 3 m syvyyskäyriä kuin 1,2 m matalan kohdalla ja Veleiron rantamatalaa osoittamassa, joten kartan antama info on paljon vähäisempää. Eikä kartasta mitenkään ilmene että Kukkalahti olisi kartoittamatonta aluetta kuten nuo paikat joissa syvyyskäyrät katkeavat ja puuttuvat.

26 kirjoitti:

On oikein että Kukkalahden keskellä sijaitsevaa pintakaria ei ole merkitty merikarttaan, koska "kaikki" tietävät että Veleirolle ajellaan lahden rantoja kierrellen? Jos joku asiaa tuntematon ulkopaikkakuntalainen ei tätä tiedä ja ajaa tuolle karille, niin se on hänelle ihan oikein. Liian tarkat merikartat tekevät navigoinnin turhan helpoksi?

Sitä en ymmärrä mitä tuo saaristosokkelossa navigointi tähän liittyy? Kaiken lisäksi aika selkeää sikäli että 10 metrin syvyyskäyriä näkyy kartoitetulla alueella ja tuo kartoittamaton osuus, so what, siellä mennään käsikopelolla. Kukkalahdella ei esim ole 3 m syvyyskäyriä kuin 1,2 m matalan kohdalla ja Veleiron rantamatalaa osoittamassa, joten kartan antama info on paljon vähäisempää. Eikä kartasta mitenkään ilmene että Kukkalahti olisi kartoittamatonta aluetta kuten nuo paikat joissa syvyyskäyrät katkeavat ja puuttuvat.

Ehkä veleiron kivi on ollut ajat sitten tiedonantoja veneilijälle -lehdessä, kirjastosta voinee käydä tutkimassa vanhoja numeroita tai kysyä liikennevirastolta pdf-tiedostoja.

Purjehtimista veleiron laituriin ei yksi puutuva kivi estä.

4fgh6899 kirjoitti:

Ehkä veleiron kivi on ollut ajat sitten tiedonantoja veneilijälle -lehdessä, kirjastosta voinee käydä tutkimassa vanhoja numeroita tai kysyä liikennevirastolta pdf-tiedostoja.

Purjehtimista veleiron laituriin ei yksi puutuva kivi estä.

Eikö "Tiedonantoja veneilijöille" uusia tietoja siirretäkään seuraaviin merikarttoihin?

5g76343 kirjoitti:

"Mitenkäs vesiä tuntematon ylipäätään uskaltaa ajaa Veleiron laituriin."

Siten, että seuraa Puolanlaiturin viertä, jossa on 9 metriä syvää ja tulee samaa kautta pois. 8.5m väylää pitkin sinne ja takaisin.

Tämä seutu on paljon jännempi paikka purjehtia kuin tuollainen satama-allas, joita on Itämerellä monessa paikassa:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=131663&n=6667568&scale=40000&tool=pienenna&width=600&height=600&lang=fi

Minulla on yksi yleisesti tunnettu ja pari omaa reittiä tuolla alueella. Voihan niiden reittien hakeminen olla jännempää, mutta ei se pahemmin purjehdusta ole. Pari harmitonta nirhaisua pohjan kanssa siellä on tullut ja pari likeltä liippas-tapausta. Ajan tasallakaan oleva kartta ei kerro, mistä voi mennä, se kertoo ainoastaan, mistä ei voi mennä.

15+14 kirjoitti:

Eikö "Tiedonantoja veneilijöille" uusia tietoja siirretäkään seuraaviin merikarttoihin?

"Eikö "Tiedonantoja veneilijöille" uusia tietoja siirretäkään seuraaviin merikarttoihin? "

Miten kivistä ilmoitetaan viranomaiselle ja mikä on uusien karttojen julkaisuaikataulu?

_/)_ kirjoitti:

Minulla on yksi yleisesti tunnettu ja pari omaa reittiä tuolla alueella. Voihan niiden reittien hakeminen olla jännempää, mutta ei se pahemmin purjehdusta ole. Pari harmitonta nirhaisua pohjan kanssa siellä on tullut ja pari likeltä liippas-tapausta. Ajan tasallakaan oleva kartta ei kerro, mistä voi mennä, se kertoo ainoastaan, mistä ei voi mennä.

Olen purjehtinut siellä saman reitin monta kertaa, sekä luovien, että spinnulla, ei kertaakaan kiville. Siten jännempää.

26 kirjoitti:

Kumpikaan väylistä ei vie sinne korjaustelakalle.

Tässä kartassa:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=496581&n=6704288&scale=16000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi&map.x=283&map.y=310

Eteläisempi väylä vie korjaustelakalle.

cv5534 kirjoitti:

Tässä kartassa:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=496581&n=6704288&scale=16000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi&map.x=283&map.y=310

Eteläisempi väylä vie korjaustelakalle.

Se päättyy Hovinsaaren rahtilaituriin, 8,5 syväys. Veleiro on siitä luoteeseen, kohdassa johon on merkitty pistolaituri.

Merikartassa väylä tosin päättyy jo aiemmin, linjataulut väylälle ovat satamalaiturin nokassa ja taaempana Hovinsaaressa.

Lannikkoraivuri kirjoitti:

Se päättyy Hovinsaaren rahtilaituriin, 8,5 syväys. Veleiro on siitä luoteeseen, kohdassa johon on merkitty pistolaituri.

Merikartassa väylä tosin päättyy jo aiemmin, linjataulut väylälle ovat satamalaiturin nokassa ja taaempana Hovinsaaressa.

"Se päättyy Hovinsaaren rahtilaituriin, 8,5 syväys. Veleiro on siitä luoteeseen, kohdassa johon on merkitty pistolaituri.

Merikartassa väylä tosin päättyy jo aiemmin, linjataulut väylälle ovat satamalaiturin nokassa ja taaempana Hovinsaaressa. "

http://www.veleiro.fi/img/kartta3.jpg

Veleiron laiturit ovat nuo kaksi ympyröityä.

Veleiro oy
Puolanlaituri
48200 Kotka

http://maps.google.fi/maps?hl=fi&biw=1676&bih=856&um=1&ie=UTF-8&q=veleiro kotka&fb=1&gl=fi&hq=veleiro&hnear=Kotka&cid=0,0,11272196546298953912&ei=0KRKTa_qIIKDOqO4kRg&sa=X&oi=local_result&ct=image&resnum=2&ved=0CB4QnwIwAQ

cv5534 kirjoitti:

Tässä kartassa:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=496581&n=6704288&scale=16000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi&map.x=283&map.y=310

Eteläisempi väylä vie korjaustelakalle.

Pohjoisempi väylä (4 m) on pikkuisen lähempänä korjaustelakkaa.

df4768 kirjoitti:

"Se päättyy Hovinsaaren rahtilaituriin, 8,5 syväys. Veleiro on siitä luoteeseen, kohdassa johon on merkitty pistolaituri.

Merikartassa väylä tosin päättyy jo aiemmin, linjataulut väylälle ovat satamalaiturin nokassa ja taaempana Hovinsaaressa. "

http://www.veleiro.fi/img/kartta3.jpg

Veleiron laiturit ovat nuo kaksi ympyröityä.

Veleiro oy
Puolanlaituri
48200 Kotka

http://maps.google.fi/maps?hl=fi&biw=1676&bih=856&um=1&ie=UTF-8&q=veleiro kotka&fb=1&gl=fi&hq=veleiro&hnear=Kotka&cid=0,0,11272196546298953912&ei=0KRKTa_qIIKDOqO4kRg&sa=X&oi=local_result&ct=image&resnum=2&ved=0CB4QnwIwAQ

Opettele lukemaan merikarttoja.

Nuo kaksi ympyrää, joissa viiva tarkoittavat satamanostureita!

26 kirjoitti:

Pohjoisempi väylä (4 m) on pikkuisen lähempänä korjaustelakkaa.

"Pohjoisempi väylä (4 m) on pikkuisen lähempänä korjaustelakkaa. "

Eteläisempi väylä vie pääkonttorille. Jos kone laukeaa, niin kannattaa purjehtia turvallisesti syväväylää pitkin pääkonttorille. Ohjavat sitten sieltä mihin ohjaavat.

df4768 kirjoitti:

"Se päättyy Hovinsaaren rahtilaituriin, 8,5 syväys. Veleiro on siitä luoteeseen, kohdassa johon on merkitty pistolaituri.

Merikartassa väylä tosin päättyy jo aiemmin, linjataulut väylälle ovat satamalaiturin nokassa ja taaempana Hovinsaaressa. "

http://www.veleiro.fi/img/kartta3.jpg

Veleiron laiturit ovat nuo kaksi ympyröityä.

Veleiro oy
Puolanlaituri
48200 Kotka

http://maps.google.fi/maps?hl=fi&biw=1676&bih=856&um=1&ie=UTF-8&q=veleiro kotka&fb=1&gl=fi&hq=veleiro&hnear=Kotka&cid=0,0,11272196546298953912&ei=0KRKTa_qIIKDOqO4kRg&sa=X&oi=local_result&ct=image&resnum=2&ved=0CB4QnwIwAQ

Et ole tainnut koskaan käydä Kotkassa tai ainakaan Veleirolla?

26 kirjoitti:

Opettele lukemaan merikarttoja.

Nuo kaksi ympyrää, joissa viiva tarkoittavat satamanostureita!

"Opettele lukemaan merikarttoja.

Nuo kaksi ympyrää, joissa viiva tarkoittavat satamanostureita"

No hyvä, saa veneen ylös samantien kun kipaisee pääkonttorilla:-)

Konerikkoinen aluksen ei kannata purjehtia ylimääräisiä kuvioita ja kippari ei kannata juoksennella pitkin kotkaa päästäkseen pääkonttoriin asioimaan.

768ijhy kirjoitti:

"Pohjoisempi väylä (4 m) on pikkuisen lähempänä korjaustelakkaa. "

Eteläisempi väylä vie pääkonttorille. Jos kone laukeaa, niin kannattaa purjehtia turvallisesti syväväylää pitkin pääkonttorille. Ohjavat sitten sieltä mihin ohjaavat.

Heh, heh...

26 kirjoitti:

Heh, heh...

"Veleiron "pääkonttori""

heh, heh, kotkan syrjäinen sisälahti, jonne harva konerikkoinen turisti ensimmäisenä purjehtii. Fiksu purjehtii Meriniemeen saunaan ja tutkailee tilannetta ajan kanssa.

hg66yhgfgt kirjoitti:

"Opettele lukemaan merikarttoja.

Nuo kaksi ympyrää, joissa viiva tarkoittavat satamanostureita"

No hyvä, saa veneen ylös samantien kun kipaisee pääkonttorilla:-)

Konerikkoinen aluksen ei kannata purjehtia ylimääräisiä kuvioita ja kippari ei kannata juoksennella pitkin kotkaa päästäkseen pääkonttoriin asioimaan.

Heititkin huumoria kun puhuit Veleiron pääkonttorista, ja samoin kun esität että rahtisataman konttinostureilla nosteltaisiin veneitä.

Vai oletko sittenkin pihalla kuin lumiukko?

vcdghj kirjoitti:

"Veleiron "pääkonttori""

heh, heh, kotkan syrjäinen sisälahti, jonne harva konerikkoinen turisti ensimmäisenä purjehtii. Fiksu purjehtii Meriniemeen saunaan ja tutkailee tilannetta ajan kanssa.

Tämä menee niin pahasti ohi ketjun otsikon, että pistin uuden ketjun Yleistä veneilystä osioon:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9639227

Siellä mahtuu änkkäämään

26 kirjoitti:

Tämä menee niin pahasti ohi ketjun otsikon, että pistin uuden ketjun Yleistä veneilystä osioon:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9639227

Siellä mahtuu änkkäämään

"pistin uuden ketjun Yleistä veneilystä osioon:

...Siellä mahtuu änkkäämään "

Tuli jo selväksi missä se kivi on, joko laitoit ilmoituksen viranomaisille?

t6343 kirjoitti:

"pistin uuden ketjun Yleistä veneilystä osioon:

...Siellä mahtuu änkkäämään "

Tuli jo selväksi missä se kivi on, joko laitoit ilmoituksen viranomaisille?

Kaikkihan sen tietää missä se on, minä ainakin tiedän kun olen nähnyt, eikä se ole kivi vaan kivikko. Huutoetäisyydellä Veleiron laiturista ;)

26 kirjoitti:

Kaikkihan sen tietää missä se on, minä ainakin tiedän kun olen nähnyt, eikä se ole kivi vaan kivikko. Huutoetäisyydellä Veleiron laiturista ;)

Jos vene on vaikkapa 26 -jalkainen purjevene, silloin sen syväys on noin puolitoistametriä ja sellaisella veneellä 2 metrin matalat kannattaa kiertää oletusarvoisesti.

Purjehtijoilla siis ei ole ongelmia epämääräisten 2 metrin matalien kanssa, moottoriveneilijöillä voi ollakin.

öooknnbbf kirjoitti:

Jos vene on vaikkapa 26 -jalkainen purjevene, silloin sen syväys on noin puolitoistametriä ja sellaisella veneellä 2 metrin matalat kannattaa kiertää oletusarvoisesti.

Purjehtijoilla siis ei ole ongelmia epämääräisten 2 metrin matalien kanssa, moottoriveneilijöillä voi ollakin.

Täällä on tiukasti väitetty, että vedet mataloituvat rantaan päin. Jos siis karttaan on merkitty keskelle lahtea 2m, pitäisi olettaa, että siitä rantoihin päin on sitäkin vähemmän. Näin sanoo jodlaajan laki.

Ei taida Stephensin kipot enää rulata millään areenalla, että ajat ovat muuttuneet.

0i88889 kirjoitti:

Ei taida Stephensin kipot enää rulata millään areenalla, että ajat ovat muuttuneet.

Ehkäpä juuri kyseisen herran itse piirtämiä veneitä ei nähdä kärkipaikoilla muuten kuin ikähyvitysten ansiosta, mutta kyllä suunnittelutoimistosta tulee edelleen kilpailukykyistä piirustusta. Esimerkkinä voisit googlata "Prospect of Whitby"-veneen menestystä Gotland Rundtissa ja avomeri-SM:ssä, pienemmistä kisoista puhumattakaan.

Airiston aallot kirjoitti:

Ehkäpä juuri kyseisen herran itse piirtämiä veneitä ei nähdä kärkipaikoilla muuten kuin ikähyvitysten ansiosta, mutta kyllä suunnittelutoimistosta tulee edelleen kilpailukykyistä piirustusta. Esimerkkinä voisit googlata "Prospect of Whitby"-veneen menestystä Gotland Rundtissa ja avomeri-SM:ssä, pienemmistä kisoista puhumattakaan.

Mariginaalista puuhaa on itämeren mittasääntökisat koko purjehduksen skaalassa. Esimerkkinä voisit tutkia vaikka lähialueiden suunnittelijoiden aikaansaannoksia, vaikkapa ranskasta ja tanskasta.

0i88889 kirjoitti:

Ei taida Stephensin kipot enää rulata millään areenalla, että ajat ovat muuttuneet.

Kyse ei ollut Stephensin designista ja runkomuodoista, vaan yksityiskohdista. Vaatimukset niiden suhteen eivät ole muuttuneet mihinkään, eivätkä tule muuttumaan. Eivät ainakaan niin kauan, kun osin fysiikan lait,osin ihmisen fysiologia eivät muutu.

_/)_ kirjoitti:

Kyse ei ollut Stephensin designista ja runkomuodoista, vaan yksityiskohdista. Vaatimukset niiden suhteen eivät ole muuttuneet mihinkään, eivätkä tule muuttumaan. Eivät ainakaan niin kauan, kun osin fysiikan lait,osin ihmisen fysiologia eivät muutu.

Ei tainut olla Olin Stephensin veneissä sellaisia yksityiskohtia kuin wc tila suihkulla tai uimatasoa, jotka ovat vakio-ominaisuuksia nykyveneissä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Olin_Stephens

_/)_ kirjoitti:

Kyse ei ollut Stephensin designista ja runkomuodoista, vaan yksityiskohdista. Vaatimukset niiden suhteen eivät ole muuttuneet mihinkään, eivätkä tule muuttumaan. Eivät ainakaan niin kauan, kun osin fysiikan lait,osin ihmisen fysiologia eivät muutu.

Sellainenkin yksityiskohtaero löytyy kuin fokka vs genoa. Muistaakseni esim. nimimerkki _/)_ on kovasti ollut fokkaveneiden perään, koska Olinin veneiden genoa on ollut liian raskas ja hankala.

cfdd3567 kirjoitti:

Sellainenkin yksityiskohtaero löytyy kuin fokka vs genoa. Muistaakseni esim. nimimerkki _/)_ on kovasti ollut fokkaveneiden perään, koska Olinin veneiden genoa on ollut liian raskas ja hankala.

Taidetaanpa laskea sadoissa, ellei tuhansissa sellaisten S&S-veneiden lukumäärä, joissa on suihku vakiona, itse olen ainakin useampaa sellaista purjehtinut. Ja vesi poistuu suihkutilasta aivan samojen lainalaisuuksien mukaan suunnittelijasta riippumatta ja siinä on se oleellinen yksityiskohta suihkun osalta. Uimatasosta tykkää ken tykkää, sen suunnittelussa on omat yksityiskohtansa, jotta aalto ei sitä vie tai sen takia tule sisään. Suihkusta tai uimatasosta saa artikkeliin joko ranskalaisen viivan tai selityksen siitä, millainen sen pitää olla ja miksi.

Minulla on genoa veneessä ja on barskatkin. Konseptissa ei ole minun mielestäni mitään vikaa, mutta enpä näe fokkaveneessäkään mitään vikaa. Fokkaveneet näyttävät pärjäävän aivan siinä missä genoaveneetkin antamatta yhtään ylimääräistä tasoitusta. Muutama vuosikymmen on kokemusta eri aikakausien toppirikeistäkin ja nimenomaan niiden vanhempi sukupolvi on sitä, joka ei enää rulaa. Isoille vesille jos tekisin lähtöä, taitaisin edelleen kallistua toppirikin puoleen. Eli jälleen se ranskalainen viiva tai laajempi selostus valinnan perusteista.

_/)_ kirjoitti:

Taidetaanpa laskea sadoissa, ellei tuhansissa sellaisten S&S-veneiden lukumäärä, joissa on suihku vakiona, itse olen ainakin useampaa sellaista purjehtinut. Ja vesi poistuu suihkutilasta aivan samojen lainalaisuuksien mukaan suunnittelijasta riippumatta ja siinä on se oleellinen yksityiskohta suihkun osalta. Uimatasosta tykkää ken tykkää, sen suunnittelussa on omat yksityiskohtansa, jotta aalto ei sitä vie tai sen takia tule sisään. Suihkusta tai uimatasosta saa artikkeliin joko ranskalaisen viivan tai selityksen siitä, millainen sen pitää olla ja miksi.

Minulla on genoa veneessä ja on barskatkin. Konseptissa ei ole minun mielestäni mitään vikaa, mutta enpä näe fokkaveneessäkään mitään vikaa. Fokkaveneet näyttävät pärjäävän aivan siinä missä genoaveneetkin antamatta yhtään ylimääräistä tasoitusta. Muutama vuosikymmen on kokemusta eri aikakausien toppirikeistäkin ja nimenomaan niiden vanhempi sukupolvi on sitä, joka ei enää rulaa. Isoille vesille jos tekisin lähtöä, taitaisin edelleen kallistua toppirikin puoleen. Eli jälleen se ranskalainen viiva tai laajempi selostus valinnan perusteista.

Nyt taas meni Olinin piirtämät veneet ja S&S suunnittelutoimiston piirtämät veneet eräillä sekaisin. S&S toimistossa oli sellainen heppu kuin Sparkman, by the way.

_/)_ kirjoitti:

Taidetaanpa laskea sadoissa, ellei tuhansissa sellaisten S&S-veneiden lukumäärä, joissa on suihku vakiona, itse olen ainakin useampaa sellaista purjehtinut. Ja vesi poistuu suihkutilasta aivan samojen lainalaisuuksien mukaan suunnittelijasta riippumatta ja siinä on se oleellinen yksityiskohta suihkun osalta. Uimatasosta tykkää ken tykkää, sen suunnittelussa on omat yksityiskohtansa, jotta aalto ei sitä vie tai sen takia tule sisään. Suihkusta tai uimatasosta saa artikkeliin joko ranskalaisen viivan tai selityksen siitä, millainen sen pitää olla ja miksi.

Minulla on genoa veneessä ja on barskatkin. Konseptissa ei ole minun mielestäni mitään vikaa, mutta enpä näe fokkaveneessäkään mitään vikaa. Fokkaveneet näyttävät pärjäävän aivan siinä missä genoaveneetkin antamatta yhtään ylimääräistä tasoitusta. Muutama vuosikymmen on kokemusta eri aikakausien toppirikeistäkin ja nimenomaan niiden vanhempi sukupolvi on sitä, joka ei enää rulaa. Isoille vesille jos tekisin lähtöä, taitaisin edelleen kallistua toppirikin puoleen. Eli jälleen se ranskalainen viiva tai laajempi selostus valinnan perusteista.

"herra Stephens latoi perustellut faktat pöytään."

Sitten sama tyyppi vetääkin esiin koko suunnitelutoimiston.

_/)_ kirjoitti:

Taidetaanpa laskea sadoissa, ellei tuhansissa sellaisten S&S-veneiden lukumäärä, joissa on suihku vakiona, itse olen ainakin useampaa sellaista purjehtinut. Ja vesi poistuu suihkutilasta aivan samojen lainalaisuuksien mukaan suunnittelijasta riippumatta ja siinä on se oleellinen yksityiskohta suihkun osalta. Uimatasosta tykkää ken tykkää, sen suunnittelussa on omat yksityiskohtansa, jotta aalto ei sitä vie tai sen takia tule sisään. Suihkusta tai uimatasosta saa artikkeliin joko ranskalaisen viivan tai selityksen siitä, millainen sen pitää olla ja miksi.

Minulla on genoa veneessä ja on barskatkin. Konseptissa ei ole minun mielestäni mitään vikaa, mutta enpä näe fokkaveneessäkään mitään vikaa. Fokkaveneet näyttävät pärjäävän aivan siinä missä genoaveneetkin antamatta yhtään ylimääräistä tasoitusta. Muutama vuosikymmen on kokemusta eri aikakausien toppirikeistäkin ja nimenomaan niiden vanhempi sukupolvi on sitä, joka ei enää rulaa. Isoille vesille jos tekisin lähtöä, taitaisin edelleen kallistua toppirikin puoleen. Eli jälleen se ranskalainen viiva tai laajempi selostus valinnan perusteista.

"Fokkaveneet näyttävät pärjäävän aivan siinä missä genoaveneetkin antamatta yhtään ylimääräistä tasoitusta"

Fokkaveneillä on sellainen ongelmallinen tuulikulma kuin tiukka sivutuuli- sivutuuli, matkapursissa ei ole edes code zeroja yms. apupurjeita ja tuolloin genoavene pesee fokkaveneen mennentullen.

fdert578 kirjoitti:

Mariginaalista puuhaa on itämeren mittasääntökisat koko purjehduksen skaalassa. Esimerkkinä voisit tutkia vaikka lähialueiden suunnittelijoiden aikaansaannoksia, vaikkapa ranskasta ja tanskasta.

Kuitenkin vastoin yllä heitettyä epäilyä, rulaavat stephensin kipot vielä ainakin joillakin areenoilla. Eikä Gotland Rundt ei ole täällä Itämeren ympäristössä kovinkaan mitätön areena, eikä avomeri SM Suomen mittapuussa. Joten paskaa puhui taas yksi nettipurjehtija. Lienekö samaa porukkaa, joka ei uskalla Kökarin Karlbyhyn kuin 1,6 metrin syväyksellä tai navigointi Jungfruskärin ympäristössä tuottaa vaikeuksia.

45678 kirjoitti:

"Fokkaveneet näyttävät pärjäävän aivan siinä missä genoaveneetkin antamatta yhtään ylimääräistä tasoitusta"

Fokkaveneillä on sellainen ongelmallinen tuulikulma kuin tiukka sivutuuli- sivutuuli, matkapursissa ei ole edes code zeroja yms. apupurjeita ja tuolloin genoavene pesee fokkaveneen mennentullen.

Mikäs se sellainen on?

fde467 kirjoitti:

Nyt taas meni Olinin piirtämät veneet ja S&S suunnittelutoimiston piirtämät veneet eräillä sekaisin. S&S toimistossa oli sellainen heppu kuin Sparkman, by the way.

Oli siellä Olinin lisäksi se Sparkmankin. Kaikkien alojen asiantuntijana toki kuitekin tiesit, että herra Sparkman oli lakimies, joka tuli alussa rahoittajana mukaan. Yhtä ainutta viivaa minkään veneen piirustuksiin hän ei lisännyt. Olinin lisäksi luonnollisesti veli Rod oli aktiivisesti toiminnassa mukana.

45678 kirjoitti:

"Fokkaveneet näyttävät pärjäävän aivan siinä missä genoaveneetkin antamatta yhtään ylimääräistä tasoitusta"

Fokkaveneillä on sellainen ongelmallinen tuulikulma kuin tiukka sivutuuli- sivutuuli, matkapursissa ei ole edes code zeroja yms. apupurjeita ja tuolloin genoavene pesee fokkaveneen mennentullen.

Samalla ajatustavalla genoaveneessä ei ole 150 %:sta genoaa ja taas ollaan tasapelissä. Itse asiassa normaalisti rullagenoasta ei tehdäkään täysikokoista, vaan korkeintaan 140 %:nen. Ja kolmanneksi, matkaveneessä ei useinkaan ole spinnua, joten fokkavene taas genaakkerilla pesee sen avotuulilla. Siis edelleen omaa ajatuskulkuasi jatkaen.

Ai niin, pitääkö vielä erikseen mainita, että minulla on paitsi se genoa (hyvästä materiaalista) ja barskat, myös foili niitä keulapurjeita varten. Ja silti niitä pienempiä fokkaveneitä on tietyissä olosuhteissa sivutuulessa ohi suihkinut.

_/)_ kirjoitti:

Oli siellä Olinin lisäksi se Sparkmankin. Kaikkien alojen asiantuntijana toki kuitekin tiesit, että herra Sparkman oli lakimies, joka tuli alussa rahoittajana mukaan. Yhtä ainutta viivaa minkään veneen piirustuksiin hän ei lisännyt. Olinin lisäksi luonnollisesti veli Rod oli aktiivisesti toiminnassa mukana.

http://en.wikipedia.org/wiki/Olin_Stephens
"In the 1960s and 1970s, Olin contributed to the luxury yacht builders Nautor Swan of Finland and Hallberg-Rassy of Sweden.
"

contribute
"1. myötävaikuttaa
2. olla osallisena
3. edistää
4. edesauttaa
5. osallistua jhk
6. avustaa
7. tukea
8. lahjoittaa
9. ottaa osaa kustannuksiin
Muut/tuntemattomat
10. maksaa osansa
"

Ei siis Olin yksin piirtänyt ainuttakaan suihkullista swania tai rassyä, niin kuin moni nykysuunnittelija.

30 vuotta sitten, vuonna 1981, Olin oli 73 vuotias vanhus, IOR sääntö oli jumalan sanaa ja S&S IOR veneet surkeitä purjehtimaan nykyisiin verrattuna. Esim X-yachts sai jostain kumman syystä kasariiorkipot purjehtimaan jotenkuten siedettävästi.

_/)_ kirjoitti:

Samalla ajatustavalla genoaveneessä ei ole 150 %:sta genoaa ja taas ollaan tasapelissä. Itse asiassa normaalisti rullagenoasta ei tehdäkään täysikokoista, vaan korkeintaan 140 %:nen. Ja kolmanneksi, matkaveneessä ei useinkaan ole spinnua, joten fokkavene taas genaakkerilla pesee sen avotuulilla. Siis edelleen omaa ajatuskulkuasi jatkaen.

Ai niin, pitääkö vielä erikseen mainita, että minulla on paitsi se genoa (hyvästä materiaalista) ja barskat, myös foili niitä keulapurjeita varten. Ja silti niitä pienempiä fokkaveneitä on tietyissä olosuhteissa sivutuulessa ohi suihkinut.

Ehkä veneessäsi on huono gph, siksi pienemmät fokkaveneet menevät ohi.

_/)_ kirjoitti:

Samalla ajatustavalla genoaveneessä ei ole 150 %:sta genoaa ja taas ollaan tasapelissä. Itse asiassa normaalisti rullagenoasta ei tehdäkään täysikokoista, vaan korkeintaan 140 %:nen. Ja kolmanneksi, matkaveneessä ei useinkaan ole spinnua, joten fokkavene taas genaakkerilla pesee sen avotuulilla. Siis edelleen omaa ajatuskulkuasi jatkaen.

Ai niin, pitääkö vielä erikseen mainita, että minulla on paitsi se genoa (hyvästä materiaalista) ja barskat, myös foili niitä keulapurjeita varten. Ja silti niitä pienempiä fokkaveneitä on tietyissä olosuhteissa sivutuulessa ohi suihkinut.

Aika harva matkapursi purjehtii lomalla edes genaaakkerilla, tuskin monessa edes sellaista on, koska hintaa genaakerivarustukselle tulee tuhanisa euroja ja uusi vene vie muutenkin kaikki rahat.

43567 kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Olin_Stephens
"In the 1960s and 1970s, Olin contributed to the luxury yacht builders Nautor Swan of Finland and Hallberg-Rassy of Sweden.
"

contribute
"1. myötävaikuttaa
2. olla osallisena
3. edistää
4. edesauttaa
5. osallistua jhk
6. avustaa
7. tukea
8. lahjoittaa
9. ottaa osaa kustannuksiin
Muut/tuntemattomat
10. maksaa osansa
"

Ei siis Olin yksin piirtänyt ainuttakaan suihkullista swania tai rassyä, niin kuin moni nykysuunnittelija.

30 vuotta sitten, vuonna 1981, Olin oli 73 vuotias vanhus, IOR sääntö oli jumalan sanaa ja S&S IOR veneet surkeitä purjehtimaan nykyisiin verrattuna. Esim X-yachts sai jostain kumman syystä kasariiorkipot purjehtimaan jotenkuten siedettävästi.

Franco Pacen S&S Classic Modern Yachts, http://www.acblack.com/nautical/Books/details.aspx?isbn=9780713664133&title= Sparkman and Stephens antaa hieman yksisanaista tarkemman kuvauksen Olinin kontribuutiosta veneiden suunnitteluun. Voisin suositella purjehduksen osalta yleissivistävänä teoksena.

Mutta edelleenkään pointti ei mennyt perille. IOR, ORCi tai IRC ei sanele veneiden yksityiskohdista edes epäsuorasti mitään. Runkolinjat ovat tässä merkityksettömiä, kuten koko suorituskyky. Kyse on niistä yksityiskohdista, jotka voi toteuttaa oikein tai väärin vanhassa ja uudessa veneessä.

ju809 kirjoitti:

Ehkä veneessäsi on huono gph, siksi pienemmät fokkaveneet menevät ohi.

Mikä on huono gph? Tietyissä oloissa pienemmät genaakkeriveneet suihkivat genuoista ohi fokasta huolimatta, vaikka muissa oloissa jäävätkin. Ja ne olosuhteet ovat juuri ne, joissa fokkaveneillä väitit olevan vaikeuksia.

_/)_ kirjoitti:

Franco Pacen S&S Classic Modern Yachts, http://www.acblack.com/nautical/Books/details.aspx?isbn=9780713664133&title= Sparkman and Stephens antaa hieman yksisanaista tarkemman kuvauksen Olinin kontribuutiosta veneiden suunnitteluun. Voisin suositella purjehduksen osalta yleissivistävänä teoksena.

Mutta edelleenkään pointti ei mennyt perille. IOR, ORCi tai IRC ei sanele veneiden yksityiskohdista edes epäsuorasti mitään. Runkolinjat ovat tässä merkityksettömiä, kuten koko suorituskyky. Kyse on niistä yksityiskohdista, jotka voi toteuttaa oikein tai väärin vanhassa ja uudessa veneessä.

Olen purjehtinut S&S veneillä ja en pidä niistä purjehdusominaisuuksien takia, piste.

_/)_ kirjoitti:

Samalla ajatustavalla genoaveneessä ei ole 150 %:sta genoaa ja taas ollaan tasapelissä. Itse asiassa normaalisti rullagenoasta ei tehdäkään täysikokoista, vaan korkeintaan 140 %:nen. Ja kolmanneksi, matkaveneessä ei useinkaan ole spinnua, joten fokkavene taas genaakkerilla pesee sen avotuulilla. Siis edelleen omaa ajatuskulkuasi jatkaen.

Ai niin, pitääkö vielä erikseen mainita, että minulla on paitsi se genoa (hyvästä materiaalista) ja barskat, myös foili niitä keulapurjeita varten. Ja silti niitä pienempiä fokkaveneitä on tietyissä olosuhteissa sivutuulessa ohi suihkinut.

http://venenetti.fi/jutut/arcona-340-finn-flyer-34-x-34-kolmimaaottelu-ruotsi-suomi-tanska
"Sen keulassa oli myös turhan pullea kevyen tuulen fokka, joka oli vaikea jalustaa"

Tästä tuli mieleen, ettei mua kiinnosta jalustaa kovassa kelissä fokkaa täysin oikein, se on siellä jotenkuten, jotta kippo pysyisi pystyssä. Ehkä siksi kevyemmissä keleissä ohittelenkin genuaveneellä paperilla nopeampia samanakokoisia ja isompia fokkaveneitä, koska genoavene on helpompi saada kulkemaan.

22 kirjoitti:

Kuitenkin vastoin yllä heitettyä epäilyä, rulaavat stephensin kipot vielä ainakin joillakin areenoilla. Eikä Gotland Rundt ei ole täällä Itämeren ympäristössä kovinkaan mitätön areena, eikä avomeri SM Suomen mittapuussa. Joten paskaa puhui taas yksi nettipurjehtija. Lienekö samaa porukkaa, joka ei uskalla Kökarin Karlbyhyn kuin 1,6 metrin syväyksellä tai navigointi Jungfruskärin ympäristössä tuottaa vaikeuksia.

Ihemettelen, missä on S&S 34:n hehkutus, sellaisella teini seilasi maapallon ympäri yksin. Merkittävä tapaus, mutta silti mariginaalista puuhaa.

http://www.jessicawatson.com.au/pink-lady

Ootteko saastuneesta helsingistä kaikki palstan vittuilijat? Sipoossa saattaisi olla puhtaampi hengitysilma ja sitä kautta aivoissa parempi fiilis.

v4ty8 kirjoitti:

Olen purjehtinut S&S veneillä ja en pidä niistä purjehdusominaisuuksien takia, piste.

Kolmas kerta, kyse ei ole purjehdusominaisuuksista vaan niistä yksityiskohdista, jotka edelleen (kolmatta kertaa) ovat riippumattomia linjoista. Rautalangasta vääntäen, sellaiset portaan nurkat, lokeroiden vesireiät tai pesualtaan sijoitukset ovat niitä yksityiskohtia. Taitaa olla todella vaikea asia ymmärtää..... saat omaksesi nuo ylimääräiset pisteet

_/)_ kirjoitti:

Kolmas kerta, kyse ei ole purjehdusominaisuuksista vaan niistä yksityiskohdista, jotka edelleen (kolmatta kertaa) ovat riippumattomia linjoista. Rautalangasta vääntäen, sellaiset portaan nurkat, lokeroiden vesireiät tai pesualtaan sijoitukset ovat niitä yksityiskohtia. Taitaa olla todella vaikea asia ymmärtää..... saat omaksesi nuo ylimääräiset pisteet

Aloitus koski kölivalintaa ja sinä väität, että juttu on pääpirteittään niin kuin venelehdessä on kirjoitettu, että saaristoon matalaköli ja avomerelle syvä ja että Olin on samaa mieltä. Saaristossa syvä köli on erittäin hyödyllinen, voi päästä monta mailia tiukkaa kryssiä samaa halssia, siinä kun matalakölinen saksii samaa väylää ristiin rastiin ja etenee puolet hitaammin.

9j900 kirjoitti:

Aloitus koski kölivalintaa ja sinä väität, että juttu on pääpirteittään niin kuin venelehdessä on kirjoitettu, että saaristoon matalaköli ja avomerelle syvä ja että Olin on samaa mieltä. Saaristossa syvä köli on erittäin hyödyllinen, voi päästä monta mailia tiukkaa kryssiä samaa halssia, siinä kun matalakölinen saksii samaa väylää ristiin rastiin ja etenee puolet hitaammin.

Kirjoitat täsmälleen omiasi. Missään kohtaa edes rivien välissä en kirjoittanut tuollaisia mielipiteitä. Olinin mielipiteistä taas asiaa koskien ei ollut etäistä viittaustakaan. Edelleen enimmältään Inkisen lausumat pitivät paikkansa, mutta artikkelin hyödyllisyys veneenostajan kannalta oli hyvin kyseenalainen.

veneen valintaa kirjoitti:

Kirjoitat täsmälleen omiasi. Missään kohtaa edes rivien välissä en kirjoittanut tuollaisia mielipiteitä. Olinin mielipiteistä taas asiaa koskien ei ollut etäistä viittaustakaan. Edelleen enimmältään Inkisen lausumat pitivät paikkansa, mutta artikkelin hyödyllisyys veneenostajan kannalta oli hyvin kyseenalainen.

Aloitus: "Inkinen neuvoo kölin valinnassa: Syvä köli avomerelle ja matala köli saaristoon/matkapurjehdukseen"

Saaristossa syvä köli on erittäin hyödyllinen, voi päästä monta mailia tiukkaa kryssiä samaa halssia, siinä kun matalakölinen saksii samaa väylää ristiin rastiin ja etenee puolet hitaammin

et474789o0 kirjoitti:

Aloitus: "Inkinen neuvoo kölin valinnassa: Syvä köli avomerelle ja matala köli saaristoon/matkapurjehdukseen"

Saaristossa syvä köli on erittäin hyödyllinen, voi päästä monta mailia tiukkaa kryssiä samaa halssia, siinä kun matalakölinen saksii samaa väylää ristiin rastiin ja etenee puolet hitaammin

Helpottaisi ymmärtämistä, jos lukisit pidemmälle kuin ensimmäisen rivin. Mutta kaipa sellainen on sinulta aivan liikaa vaadittu. Jatka toki valitsemallasi tiellä, mutta lopettakaa silti molemmat tämä älyttömyys.

minä en kirjoitti:

Helpottaisi ymmärtämistä, jos lukisit pidemmälle kuin ensimmäisen rivin. Mutta kaipa sellainen on sinulta aivan liikaa vaadittu. Jatka toki valitsemallasi tiellä, mutta lopettakaa silti molemmat tämä älyttömyys.

Helpottaisi ymmärtämistä, jos lukisitte muuta kuin venelehtien artikkeleita. Mutta kaipa sellainen on teiltä aivan liikaa vaadittu.

88990656 kirjoitti:

Helpottaisi ymmärtämistä, jos lukisitte muuta kuin venelehtien artikkeleita. Mutta kaipa sellainen on teiltä aivan liikaa vaadittu.

Luultavasti kaikki muut ymmärtävät, paitsi sinä. Ymmärtävät jopa Vene-lehteä lukevatkin, tässä tapauksessa jopa paremmin, koska keskustellaan sen lehden artikkelista. Mutta ei siinä mitään, yksi Marchaj:n teos auttaa ymmärtämään enemmän kuin kymmenen Veneen vuosikertaa. Sinun juttusi (ne kaikki kaksi) on luettu täältä jo noin tuhanteen kertaan, eivätkä ne siitä muuksi muutu.

nettihörhö kirjoitti:

Luultavasti kaikki muut ymmärtävät, paitsi sinä. Ymmärtävät jopa Vene-lehteä lukevatkin, tässä tapauksessa jopa paremmin, koska keskustellaan sen lehden artikkelista. Mutta ei siinä mitään, yksi Marchaj:n teos auttaa ymmärtämään enemmän kuin kymmenen Veneen vuosikertaa. Sinun juttusi (ne kaikki kaksi) on luettu täältä jo noin tuhanteen kertaan, eivätkä ne siitä muuksi muutu.

http://en.wikipedia.org/wiki/Czesław_Marchaj
""Sailing Theory & Practice" in the mid 1960s.
"

Suosittelen tutustumaan, missä venesuunnittelu menee 2000 -luvulla ,esim:

http://www.farrdesign.com/

farrmies kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Czesław_Marchaj
""Sailing Theory & Practice" in the mid 1960s.
"

Suosittelen tutustumaan, missä venesuunnittelu menee 2000 -luvulla ,esim:

http://www.farrdesign.com/

http://www.amazon.com/Sail-Performance-Techniques-Maximize-Power/dp/0071413103

Tietääkseni newtonilaisen fysiikan lait tai aerodynamiikka eivät ole vuosisadoissa juurikaan muuttuneet. Ne on hyvä oppia ennenkuin lähtee pohtimaan runkolinjoja tällä hetkellä käytössä olevien mittasääntöjen puitteissa.

marchaj kirjoitti:

http://www.amazon.com/Sail-Performance-Techniques-Maximize-Power/dp/0071413103

Tietääkseni newtonilaisen fysiikan lait tai aerodynamiikka eivät ole vuosisadoissa juurikaan muuttuneet. Ne on hyvä oppia ennenkuin lähtee pohtimaan runkolinjoja tällä hetkellä käytössä olevien mittasääntöjen puitteissa.

Jo muinaiset polynesialaiset tekivät keveitä ja nopeita veneitä. Eurooppa on aina ollut kehityksessä vuosisatoja muuta maailmaa jäljessä ja fysikaalisten suureiden kuten massan vaikutus purjealuksen nopeuteen on monelle vieras tai vaikeasti myönnettävä asia.

http://en.wikipedia.org/wiki/Canoe_sailing

9j900 kirjoitti:

Aloitus koski kölivalintaa ja sinä väität, että juttu on pääpirteittään niin kuin venelehdessä on kirjoitettu, että saaristoon matalaköli ja avomerelle syvä ja että Olin on samaa mieltä. Saaristossa syvä köli on erittäin hyödyllinen, voi päästä monta mailia tiukkaa kryssiä samaa halssia, siinä kun matalakölinen saksii samaa väylää ristiin rastiin ja etenee puolet hitaammin.

Syvä köli on saaristossa varmasti hyödyllinen, jos tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti saaristosta läpi. Mutta monet ihmiset haluavat myös viettää aikaa siellä saaristossa ja ehkä yöpyä muuallakin kuin jossain yhteysaluslaiturissa.

farrmies kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Czesław_Marchaj
""Sailing Theory & Practice" in the mid 1960s.
"

Suosittelen tutustumaan, missä venesuunnittelu menee 2000 -luvulla ,esim:

http://www.farrdesign.com/

Ihan jees, onhan tuossa Farrissa koko veneen pituinen teräspalkki rungon pohjalla, missä köli on kiinni? Muussa tapauksessa pysyisin tuolla kaukana alle 50 metrin syvyisiltä vesiltä.

farri kirjoitti:

Ihan jees, onhan tuossa Farrissa koko veneen pituinen teräspalkki rungon pohjalla, missä köli on kiinni? Muussa tapauksessa pysyisin tuolla kaukana alle 50 metrin syvyisiltä vesiltä.

Parastahan tolla olis pysyä erossa kivistä. Sen verran pitkä bulbikin, että sillä saa melkoisen kiertoväännön evään. Eikä ajatus verkkoon ajostakaan houkuttele. Kai sen kanssa silti pärjäis, jäähän se köli ylhäällä pariin metriin, eikä mikään pahan hintainenkaan. Mutta mutta... tänne tuskin OD-luokkaa noista muodostuu, eikä IRC oikein nykyisillä osallistujamäärillä houkuttele.

köliköli kirjoitti:

Syvä köli on saaristossa varmasti hyödyllinen, jos tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti saaristosta läpi. Mutta monet ihmiset haluavat myös viettää aikaa siellä saaristossa ja ehkä yöpyä muuallakin kuin jossain yhteysaluslaiturissa.

Syväkölisillä purjeveneillä monet purjehtivat itämeren saaristoissa siinä missä muutkin. Nopealla veneellä pääse myös nopeasti saaristosta toiseen.

Tämä perhe retkeili Comfortina 35:llä, syväys 1.85m:

http://www.kirjaville.com/diedrichs-margareta-venekesa-ruokaa-elamyksia-purjehdusta-pohjolassa-p-2496.html

...entäs fokalla varustettu pitkäkölinen matkapursi..?

Ho-hoo kirjoitti:

...entäs fokalla varustettu pitkäkölinen matkapursi..?

Jonkun sellaisen polaarit ovat huonommat kuin First 36.7:n puhumattakaan asuttavuudesta. First 36.7:ssa on syytä laittaa fokka 8-10 m/s tuulessa ,että on sekin silloin fokkavene.

fdsser kirjoitti:

Jonkun sellaisen polaarit ovat huonommat kuin First 36.7:n puhumattakaan asuttavuudesta. First 36.7:ssa on syytä laittaa fokka 8-10 m/s tuulessa ,että on sekin silloin fokkavene.

No ostappa itelles semmonen sitten.. ;)

Ho-hoo kirjoitti:

No ostappa itelles semmonen sitten.. ;)

H-veneilijät tarvitsevat enemmän First 36.7:aa kuin monet muut veneilijät.

56hgrt656 kirjoitti:

H-veneilijät tarvitsevat enemmän First 36.7:aa kuin monet muut veneilijät.

No mutta eihän sitä silti voi kaikkiin veneilijöihin yleistää...? ;D

56hgrt656 kirjoitti:

H-veneilijät tarvitsevat enemmän First 36.7:aa kuin monet muut veneilijät.

Tunnut tietävän mitä kaikki muut tarvitsevat. Varsinainen tollo.

Hyvä TTPS kirjoitti:

Tunnut tietävän mitä kaikki muut tarvitsevat. Varsinainen tollo.

Tunnutte olevan vittumaisella päällä ja riippuvaisia netistä. Varsinaisia sekopäitä.

hf890+ kirjoitti:

Tunnutte olevan vittumaisella päällä ja riippuvaisia netistä. Varsinaisia sekopäitä.

Niinhän se aina, kaikki muut ovat väärässä ja vain vittuilevat. Muut ovat lisäksi nettiriippuvaisia, mutta yksi jaksaa kommentoida kaikkea yötä päivää, olematta silti riippuvainen mistään. Yleensä tarjotaan näissä tapauksissa peiliä, mutta kun se peilikin on väärässä.

sekoboltsi:) kirjoitti:

Niinhän se aina, kaikki muut ovat väärässä ja vain vittuilevat. Muut ovat lisäksi nettiriippuvaisia, mutta yksi jaksaa kommentoida kaikkea yötä päivää, olematta silti riippuvainen mistään. Yleensä tarjotaan näissä tapauksissa peiliä, mutta kun se peilikin on väärässä.

nettiriippuvuutta vaikka joka päivä surffaa!

hf890+ kirjoitti:

Tunnutte olevan vittumaisella päällä ja riippuvaisia netistä. Varsinaisia sekopäitä.

Kirjoita jodlaajakaista meille kaiken kattava kirja kilpa- ja matkapurjehduksesta e-jollasta x79:ään niin sun ei "tarvitse valvoa" täällä 24/7/12/365. Sullahan on meriitit jo 80 -luvulta alkaen.

ohut kirjoitti:

Kirjoita jodlaajakaista meille kaiken kattava kirja kilpa- ja matkapurjehduksesta e-jollasta x79:ään niin sun ei "tarvitse valvoa" täällä 24/7/12/365. Sullahan on meriitit jo 80 -luvulta alkaen.

Opetelkaa köyhät hyväksymään erilaiset mielipiteet ja veneet.

R.Ankka kirjoitti:

Opetelkaa köyhät hyväksymään erilaiset mielipiteet ja veneet.

Etsit siis hyväksyntää purjehtimiseen vanhalla jollallasi joka ei mene kaupaksi. Ei ole tarvetta puhua varallisuudesta; sinulla se on pakkomielle kun sitä ei edes ole sen enempää kuin muitakaan meriittejä.

56hgrt656 kirjoitti:

H-veneilijät tarvitsevat enemmän First 36.7:aa kuin monet muut veneilijät.

Köyhille nopeat purjeveneet ovat vakava mielenterveydellinen uhka reaktioista päätellen.

voivoit kirjoitti:

Etsit siis hyväksyntää purjehtimiseen vanhalla jollallasi joka ei mene kaupaksi. Ei ole tarvetta puhua varallisuudesta; sinulla se on pakkomielle kun sitä ei edes ole sen enempää kuin muitakaan meriittejä.

Maaima on täynnä myymättömiä veneitä. Köyhillä on köyhät harrastukset takertua johonkin veneeseen.

ohut kirjoitti:

Kirjoita jodlaajakaista meille kaiken kattava kirja kilpa- ja matkapurjehduksesta e-jollasta x79:ään niin sun ei "tarvitse valvoa" täällä 24/7/12/365. Sullahan on meriitit jo 80 -luvulta alkaen.

Soita sille, koska se tuntuu oleva sulle niin rakas.

netskaappi kirjoitti:

nettiriippuvuutta vaikka joka päivä surffaa!

alkoholiriippuvuutta vaikka joka päivä ryyppää!

voivoit kirjoitti:

Maaima on täynnä myymättömiä veneitä. Köyhillä on köyhät harrastukset takertua johonkin veneeseen.

Onhan se köyhä harrastus takertua johonkin veneeseen kun oikea harrastus on veneestä lässyttäminen 24 tuntia vuorokaudessa.

*edustaja kirjoitti:

Onhan se köyhä harrastus takertua johonkin veneeseen kun oikea harrastus on veneestä lässyttäminen 24 tuntia vuorokaudessa.

Köyhän edustajan ei kannattaisi työaikana edes lukea tätä palstaa.

gfft7788 kirjoitti:

Köyhän edustajan ei kannattaisi työaikana edes lukea tätä palstaa.

Jodlaajan kohdalla voidaan puhua veneestä lässytyksestä päätyönä : D

Työajat kirjoitti:

Jodlaajan kohdalla voidaan puhua veneestä lässytyksestä päätyönä : D

Köyhien kohdalla voidaan puhua kaikesta muusta kuin purjehduksesta mussuttaminen päätyönä.

Tämän hauskan ja rönsyilevän keskustelun lopputulema on että päätoimittja Inkinen oli täysin oikeassa erilaisten kölien suhteen.
Kaiken kaikkiaan ihan hyvä päätoimittaja.

dridri kirjoitti:

Tämän hauskan ja rönsyilevän keskustelun lopputulema on että päätoimittja Inkinen oli täysin oikeassa erilaisten kölien suhteen.
Kaiken kaikkiaan ihan hyvä päätoimittaja.

Aloitetaan sama vääntö uudestaan;-)

Inkinen on täysin väärässä erilaisten kölien suhteen. Kaikki toimittajat ovat huonoja.

00o0opp09000 kirjoitti:

Aloitetaan sama vääntö uudestaan;-)

Inkinen on täysin väärässä erilaisten kölien suhteen. Kaikki toimittajat ovat huonoja.

Onhan tällä foorumilla jo osoitettu, että pitkäköliset raskaat veneet, joissa syväys on pääsääntöisesti pieni, sopivat parhaiten valtamerille. Ja syväköliset pulkat saaristoon koska ei nillä avomerellä voi ajaa kun hakkaavat niin p-keleesti. Ja kapeilla saaristoväylillä pitää päästä kryssimään kun taas avomerellä mennään pasaatin mukana myötäiseen. Ja jokaisesta luonnonsatamasta löytyy ainakin 6 paikkaa 36.7:lle ja Karlbyhyn pääsee helposti 2,4 m kölillä.

Siis syväkölinen saaristoon ja matalakölinen avomerelle. M.O.T.

Kele... kirjoitti:

Onhan tällä foorumilla jo osoitettu, että pitkäköliset raskaat veneet, joissa syväys on pääsääntöisesti pieni, sopivat parhaiten valtamerille. Ja syväköliset pulkat saaristoon koska ei nillä avomerellä voi ajaa kun hakkaavat niin p-keleesti. Ja kapeilla saaristoväylillä pitää päästä kryssimään kun taas avomerellä mennään pasaatin mukana myötäiseen. Ja jokaisesta luonnonsatamasta löytyy ainakin 6 paikkaa 36.7:lle ja Karlbyhyn pääsee helposti 2,4 m kölillä.

Siis syväkölinen saaristoon ja matalakölinen avomerelle. M.O.T.

Maailmalla on osoitettu, että kevyet ja nopeat eväköliset veneet ovat oikea valinta valinta sekä valtamerille, että saaristoon.

http://www.youtube.com/watch?v=s49kJlh4Oms

http://www.youtube.com/watch?v=FVtLiQxYZ14

gfddfs kirjoitti:

Maailmalla on osoitettu, että kevyet ja nopeat eväköliset veneet ovat oikea valinta valinta sekä valtamerille, että saaristoon.

http://www.youtube.com/watch?v=s49kJlh4Oms

http://www.youtube.com/watch?v=FVtLiQxYZ14

http://www.youtube.com/watch?v=u6i0udkBGFE&NR=1&feature=fvwp

syvä eväköli irtosi kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=u6i0udkBGFE&NR=1&feature=fvwp

http://seahorsemagazine.com/2000-April/move_on.htm

http://vimeo.com/user5865032/terremoto

534222456 kirjoitti:

http://seahorsemagazine.com/2000-April/move_on.htm

http://vimeo.com/user5865032/terremoto

http://www.youtube.com/watch?v=lzgUFB4KrSM

Olisikohan matkapurren tärkein ominaisuus sittenkin joku muu kuin ihanteesi?

surffailemista..... kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=lzgUFB4KrSM

Olisikohan matkapurren tärkein ominaisuus sittenkin joku muu kuin ihanteesi?

http://www.blur.se/2011/02/02/destopnews-2011-05/

Tärkeintä on Happy Yachting. Onnelisten ei tarvitse esim. kaivella epäonnisia videoita, joita löytyy jokaisesta purjealustyypistä.

Suurin osa porukasta on matka-/retkiveneilijöitä, joille matalampi köli on ehdottomasti etu, koska he haluavat päästä rantautumaan mahdollisimman monenlaisiin paikkoihin. Toisaalta veneiden kasvaessa tämä menettää merkitystään, koska tilalle tulee ankkuroituminen ja jollan käyttö.

Jos taas tukeutuu lähes pelkästään kotisatamaan ja kenties kaupallisiin vierassatamiin, ei siitä ole vastaavaa hyötyä.

Oon nyt 12 vuotta kiertänyt saaristoa joka kesä Haminan ulkosaaristosta Ahvenanmaalle ja Saaristomerelle.Vuosi vuodelta näkee luovimista yhä vähemmän ja vähemmän. Keskimäärin 1-2 paattia kymmenestä luovii nykyään, muut luottaa peltigenuaan. Inkinen taitaa vaan elää ajan hermolla ja tunnustaa tosiasiat.