Jos onnellisuus on Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisissa rannikkokunnissa, niin missä on onnettomuus?
Joo, Kemissä, Forssassa ja Lahdessa. Yhteistä näille onnettomille kunnille jumbolistalla on, että ne ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
Kunnallisella onnellisuuslistalla isännöi ruotsin kieli.
Joo, Kemissä, Forssassa ja Lahdessa. Yhteistä näille onnettomille kunnille jumbolistalla on, että ne ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
Kunnallisella onnellisuuslistalla isännöi ruotsin kieli.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Työilmapiiri on mm. Myntin ansiosta ihan pohjalukemissa niiden mukaan joilla on tietoa tilanteesta.
Selvää rasismia on tuo pienen suomenruotsalaisen ryhmittymän hykkäys suomenkielistä kansaa kohtaan.
Miksi tuohon ei kukaan puutu? Miten ihmiset jotka nyt asumme tuolla mainituissa onnettomissa kunnissa
voimme sietää tuon röyhkeän eriarvoistamisen? Eikä mitään lakia ole meidän maassamme millä kansalaisen
epäinhimillinen nöyryytys saadaan loppumaan? Minua loukataan ihmisenä jos asun Kemissä, Forssassa tai Lahdessa ja olen suomenkielinen suomalainen enkä tunne olevani yhtään onneton vaikka sitä pakolla väitetäänkin.
Pitäisi vaan alkaa tehtä tutkintapyyntöjä poliisille.
Sehän on nykyaikaa.
SDP aloitti trendin.
Julkaistu: 25.01.2011 08:00
Onnettomuus jakautuu tasaisesti eri puolille Suomea. Ainoastaan yksi asia on yhteinen onnettomimpien kuntien välillä: suomenkielisyys.
Ilta-Sanomat selvitti Suomen onnellisimmat ja onnettomimmat kunnat. Mittareina käytettiin väestön ikärakennetta, rikostilastoja, asukkaiden sosiaalisia ongelmia ja äänestysintoa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Suomen onnettomimmat kunnat - katso lista/art-1288364438878.html
Netti fennolla lähti taas mopo keulimaan.
Myntti ei jutussaan mitenkään ottanut kantaa kielipolitiikkaan eikä kieliasioihin ylipäätään vaan analysoi ILTA-SANOMIEN (!) tekemän tutkimuksen tuloksen taustoja, itse asiassa aika ansiokkaasti, ja hänen kirjoituksensa koski kuntien yhdistämistä ja aluepolitiikkaa eikä suinkaan kielipolitiikkaa.
Toki hän tyytyväisenä totesi että ruotsin- ja kaksikieliset kunnat pärjäsivät vertailussa hyvin ja keikkuvat "onnellisuushuipulla" ja se varmasti olikin kirvoittanut hänet tarkemmin analysoimaan tutkimuksen tulosta ja sen taustoja mutta että "hyökkäys suomenkielistä kansaa kohtaan". Hei c'moon! Joko et ymmärtänyt lukemaasi tai sitten sinulla ei ole kaikki himassa.
Kyllähän se tilastoissa näkyy niin kauan kuin rahahanat stadista pysyy avoinna. Uskomatonta mutta edes tukholmalaiset eivät antaisi ålantilaisten kusettaa itseään.
Myntti jättää mainitsemassa miten HUONOSTI ahvenanmaalaiset pärjäävät urheilussa, taiteessa, musiikissa, arkkitehtuurissa ja muussa luovassa rakentamisessa. Janne Holmen ja laivat. Siinäpä ålanti pähkinänkuoressa.
"Myntti jättää mainitsemassa miten HUONOSTI ahvenanmaalaiset pärjäävät urheilussa, taiteessa, musiikissa, arkkitehtuurissa ja muussa luovassa rakentamisessa. Janne Holmen ja laivat. Siinäpä ålanti pähkinänkuoressa."
Harmi ettei ILTA-SANOMAT "onnellisuustutkimuksessaan" huomioinut noita urheilu-, taide- ja kulttuuriasioita.
"Ilta-Sanomat selvitti Suomen onnellisimmat ja onnettomimmat kunnat. Mittareina käytettiin väestön ikärakennetta, rikostilastoja, asukkaiden sosiaalisia ongelmia ja äänestysintoa."
Tutkimuskriteerit olivat siis puhtaasti tilastolliset eivätkä perustuneet mihinkään kyselyyn, kuntalasten mielipiteisiin tai onnellisuusbarometriin vaan "onnellisuusotsikointi" oli ihan Ilta-Sanomien omaa lööppikamaa.
Otsikointi on tyypillistä Sanoma Oy:n ruotsinmielistä linjaa. Päämedia nuoleskelee suruja estotta. Syitä voi jokainen arvailla.
Erkolla on fyrkkaa ålantiloisille antaa. Siksi ei varmaan huomioinnut että tuleeko fyrkalle katetta. Ahvenanmaalaiset kun itse ei osaa rakentaa juuri mitään laivoja edes vaikka ollaan niin merenkävijöitä niin merenkävijöitä että.
Tottakai esim. Goebbelskin käytti samanlaisia taktiikoita. Saksalaiset oli sitä ja tätä kun taas kaikki muut huonoja. Tosin en nyt ahvenanmaalaisia tomppeleita vertaisi muihin kuin kongolaisiin.
Ruotsinkieliset eivät ole rehellisiä kertoessaan tunteistaan. Näin on Bettina Sågbom kertonut. Ulospäin näytetään valheellista kulissia koska identiteettiin kuuluu epärehellisyys.
Kuuluu siksi koska ovat läheistä sukua mustalaisille.
Niin, olisi mielenkiintoista tietää, mitkä elementit vaikuttavat suomenruotsalaisten kuntien menestykseen ja esimerkiksi missä määrin jo nuorten kohdalla kehitys on eriytynyt.
Ruotsinkielisellä puolella suomitaan nyt omia kouluja PISA-tuloksista, joissa on hävitty suomenkielisille. Osa moittii ja osa kiittää siitä, että suomenruotsalaisten nuorten kohdalla ei ehkä arvosteta niinkään koulutuloksia (jatko-opintoihinhan on helpompi päästä) vaan ennen kaikkea luovuutta, laulua ja esiintymistä (mihin erilaiset fondien rahat laskevat kynnystä). Voihan olla, että suomenruotsalaiset ovat jo nuoresta ympäristössä, josta puuttuu toisaalta kova kilpailu niukoista resursseista ja toisaalta yhä suurempi joukko niitä, joita oma tausta vetää kohti syrjäytymisen kierrettä, joilla ei oikeastaan ole mahdollisuuttakaan onnistua.
Mutta kaipaisin minäkin selvitystä - kaikki hyvä kannattaa kopioida.
"Niin, olisi mielenkiintoista tietää, mitkä elementit vaikuttavat suomenruotsalaisten kuntien menestykseen ja esimerkiksi missä määrin jo nuorten kohdalla kehitys on eriytynyt."
Niitä asioitahan se KM jutussaan juuri analysoi.
Näin LKM kirjoitti:
"Huippukunnilla on siis jotain mitä muilta puuttuu. Esimerkiksi on Vårdö luonnonkaunis saaristokunta jolla on kohtalainen palvelutaso, hyvin matala rikollisuus ja mitättömän alhainen työttömyysprosentti joka on vain 3-4 %.
Huipulla olevilla kunnilla on usein pari muutakin yhteistä nimittäjää. Ne löytyvät kaikki ns harvaan asutuilta seuduilta ja ne pyrkivät, ymmärrettävistä syistä, välttämään sitä että jokin kaupunki yhdistymisen kautta nielaisisi ne.
Asetelmat ovat oikeastaan taajamien ja harvaan asuttujen seutujen välillä samat riippumatta siitä puhummeko Vaasan-, Pietarsaaren- tai Helsingin seudusta."
Haluttu tulos saadaan, tutkimalla määrättyjä asioita. Tuo tutkimus ei kerro tosiasiassa mitään onnelisuudesta. Miten kieli vaikuttaa, ei mitenkään.! Sitä voi opiskella mutta ei pakolla. Miten asuinalue vaikuttaa, muistampa vanhan sanonnan. Siellä onnellinen missä sydän onnellinen. Eli se siitä. Lukekaa vaan Erkko paskaa tai suru:jen propagandaa, mutta käytäkää sitä kuuluisaa PISA-päätä myös asioiden ajateluun..;-)
"Haluttu tulos saadaan, tutkimalla määrättyjä asioita. Tuo tutkimus ei kerro tosiasiassa mitään onnelisuudesta. Miten kieli vaikuttaa, ei mitenkään.!"
Eihän sitä kieliasiaa ja sen vaikutusta tutkittukaan! Se kieli vain pisti siitä lopputuloksesta tilastollisena faktana silmään joten sitä nyt sitten ihmetellään.
Mitä taas onnellisuuteen tulee niin se nyt oli Iltiksen Lööppiotsikko mutta kyllähän nuo käytetyt tilastot sentään jotain kertoo siitä missä on hyvä asua ja missä vähemmän hyvä.
Mitä muita tilastoja sinun mielestäsi olisi tullut ottaa tutkimukseen mukaan että olisi saatu sinua tyydyttävä ja vertailukelpoinen tulos vertailtaessa tilastollisesti hyviä ja huonoja paikkoja asua?
Vårdö on noin 453 ihmisen kunta. Mitäpä luulet onko valtio siellä suurin työllistäjä. Vårdö on pieni mutta loinen.
Totta. Koko vaikuttaa. Onko rouva Ankdamin mielestä oikein että suomalaisten veronmaksajien rahoilla ylläpidetään pieni hyödyttömiä Vårdön kaltaisia kuntia?
edes saannee hieman helpotusta onnettomuuteensa, kun saavat panostaa ruotsinkieliseen opetukseen. www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/29/lahdella-on-varaa-luokka-kahdelle-oppilaalle/201018016/139
Mittarithan olivat ihan hatusta. Äänestysaktiivisuus, mitä se kertoo onnesta, työllisyysaste, no Ahneittenmaalla on taatusti vähemmän työttömiä kuin mantereella. Siellähän on joka kylä oma kuntansa, joten hyväpalkkaisia kunnanjohtajan ja virkamiesten pestiä riittää. Ja kaikki tämä mantereelta kupattuilla rahoilla.
Ahneittenmaa saa eniten tukea per henkilö koko Suomessa, joten oikea johtopäätös olisi että loisimalla tulee onnelliseksi. Lisäksi niillä ei ole pakkokieliä koulussa. Meillä on tämä pakkoruotsi joka tuhoaa ja tekee onnettomaksi ja aiheuttaa kouluampumisia.
Johtopäätös tuosta nollatutkimuksesta: pakkoruotsi tekee mantereella onnetomaksi, ja loisimnen toisten kustannuksella lisää onnellisuutta Ahvenanmaalla.
Suosittua Bettina S. -keskusteluohjelmaa FST5-kanavalla vetävä Bettina Sågbom arvostelee voimakkain sanoin suomenruotsalaista kulttuuria.
Itsekin suomenruotsalainen Sågbom sanoo Oho-lehden haastattelussa, että vaikka suomenruotsalaisilla on valtaväestöä ”ehkä iloisempi ja äänekkäämpi meininki, purjehdimme ankkalammikossa ja tunnemme kaikki toisemme, se on usein pinnallista”.
”Suomenruotsalaisilla on tarve näyttää ulospäin, että menee hyvin, mutta se iloisuus ei aina tule sydämestä. Ongelmista ei puhuta, vaan meidät on kasvatettu siihen, että nyt hymyillään, perkele. Olisi hyvä, että sallisimme enemmän luuseriutta”, Sågbom lataa Ohossa.
Lisäksi suosikkijuontaja arvelee, että ulkomaalainen saa uskollisemman ystävän suomalaisesta kuin suomenruotsalaisesta.
”Suomalaisen ystäväksi päästäkseen joutuu näkemään enemmän vaivaa, ja ystävyys on syvällisempää”, hän sanoo.