Jos olisin tiennyt, millaista äitinä olo on, en olisi ikinä tehnyt lasta. Se ei nuku, se ei syö, ei anna minun nukkua eikä syödä. Yhdeksän kuukautta ollaan valvottu eikä loppua näy. Kiinteiden syöminen sujui alkuun tosi hienosti, kunnes yhtäkkiä: ei mitään. Minun pitäisi huolehtia tuon perustarpeista, mutta kun SE EI VAAN SYÖ. Ihan sama mitä yritän. En jaksa enää. Olen paska äiti enkä osaa mitään. En saa lasta nukkumaan enkä syömään.
No, viisastuinpa tästä edes sen verran, että tiedän olla tekemättä toista lasta. Sen kanssa olisi varmaan vieläkin vaikeampaa, jos mahdollista.
No, viisastuinpa tästä edes sen verran, että tiedän olla tekemättä toista lasta. Sen kanssa olisi varmaan vieläkin vaikeampaa, jos mahdollista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet ihan hyvä äiti, väsynyt , mutta saa olla ja saa sanoa.
Näitä syömistakapakkeja tulee , onneksi on vielä sen ikäinen, että maito voi olla pääruoka.
Kokeile vellejä ja mieti , tekeekö jokin ruoka aine lapsen levottomaksi , vatsa kipeä ?
Yritäppä saada joku katsomaan lasta päiväksi, saat levätä vähän .
Tuossa iässä on monta juttua , mitkä pitävät valveilla, hampaat, liikkuminen ...
tuossa alempana oli viestiketju aiheesta ..
Eli tarvitset nyt toisen ihmisen apua , ota sitä vastaan ..
Sinulle lepopäivä. Hyvä äiti olet varmasti. Lapsikin hermostuu kun sinä hermostut ja kun lapsi hermostuu, sinä hermostut, väsyt jne. Eli nyt stoppia, mummu tai ystävä auttamaan!
Jos ei ole ketään joka kykenisi tulemaan, pyydä apua neuvolasta. Tälläistä varten on ryhmiä ja hoito henkilökuntaa, apua on tarjolla!
lapsi oli minullakin ensimmäinen. Olin sen kanssa ihan poikki. Poika nukkui vauvana vain puolen tunnin pätkiä, päiväunet vielä lyhyempiä ja ruuaksi kävi vain maito ja Tutteli-vellit. Puolitoistavuotiaana nukkui ensimmäisen kerran yön putkeen. Vannoin, etten koskaa tee toista lasta. No, toinen tuli kuitenkin ja kappas vain! Sehän söi ja nukkui hyvin. Hampaiden tulon aikoihin vain hieman valvotti.
Onko lapsen isä apuna, että voisitte valvoa vuootellen? Kun et saa nukuttua ja syötyä rauhassa ei ole kumma, jos pinna palaa. Jos et saa apua neuvolasta, ota yhteyttä lastenlääkäriin. Lapsi voidaan ottaa sairaalaan muutamaksi yöksi ,että saat levähtää. Meidänkin esikoinen oli pari-kolme yötä osastolla nukkumassa. Elämä kirkastui äidilläkin kummasti, kun sai muutamat kunnon yöunet. Hae apua! Et ole paska-äiti.
Nyt en enää valvo lasten takia, pojat ovat jo 23 ja 17-vuotiaat :)
lapsesi on uhma-ikäinen.olisi mielenkiintoista lukea mistä silloin valitat.uhma ikäsen kanssa kaikki on TODELLA hankalaa.sillon muksu ei todellakaan syö jos niin päättää.tai pue vaikka itsellä olisi kuinka kiire.ja sitten ne kauppa reissut .nukkumaan menosta puhumattakaan !!!!!!!!!!!!!!!
No yleensä nuo uhmaikäiset sentään nukkuvat jo yönsä heräilemättä, joten vanhemmilla riittä ihan eri tavalla paukkuja lapsen hoitamiseen ja kiukutteluun.
Toivottavasti lapsen uhmaiän alkaessa saan jo nukkua yöuneni pidemmissä kuin tunnin-kahden pätkissä. Jos en, valitan todennäköisesti edelleen väsymystäni. Ja jos uhmaikäiseni pitää parin kuukauden syömälakkoa ja neuvolassa pyydetään käymään painokontrollissa, kun lapsen paino ei nouse riittävästi, valitan sitten varmaan siitäkin. Miksikö? Koska kyse on minun rakkaasta lapsestani, jolla toivoisin kaiken olevan hyvin ja huolestun ja turhaudun, kun en tiedä mitä tekisin.
väärin, minulla on 4kk ikäinen vauva ja 1v11kk ikäinen taapero eikä kumpikaan lapsista nuku. tai esikoinen nukkuu läpi yöt ehkä 2 yönä viikossa ja loput 5 yötä heräilee 1-5 kertaa yön aikana. tämä ei vielä haittaisi, mutta kun syötän lisäksi yöllä 4kk ikäistä kuopusta 2-3 h välein. tällä viikolla olen nukkunut varmaan pätkissä 4-5 h joka yö ja lepoa en ole juuri saanut. en ole 2 vuoteen nukkunut varmaan kokonaista yötä! nyt tuntuu naurettavalta, kun aikasemmin valitin jos olin vain muutaman hassun kuukauden valvonut! Jos olisin tiennyt miten rankkaa on vielä esikoisen kanssa kahden vuoden jälkeen, olisin jättänyt toisen tekemättä, nyt tilanteesta kärsivät sekä vauva, taapero, äiti ja isä :-(. eikä voi syyttää kun itseään. Vaikka rakastan lapsiani ja aion heidät hoitaa itse, monesti mietin, että jos olisin tiennyt kuinka monta VUOTTA joudun valvomaan ja kuinka rankkaa elämä on vielä taaperonkin kanssa, en olisi ryhtynyt koko hommaan, en tämä sen verran vienyt voimavaroja sekä henkisesti että fyysisesti. neuvolasta sanoivat vain että yli puolet 2-vuotiaistakin vielä heräilee, joten se ei pidä paikkaansa että uhmaikäiset nukkuisivat hyvin ja että paras vain sopeutua asiaan.