Tässä pohdiskelin kun oli lunta vähän tuiskunnut pressujen alle. etttä mitä vitun välii koko peittämisellä oikeastaan on. Selittäjät selittää, että lumi sulaa, menee rakosiin ja jäätyy ja paikat särkyy. Minä kysyn eikö se vesi niissä rakosissa ole jo kesän jäljiltä ja odottaa vain pakkasta.
Veneen peittämisestä
18
304151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Vene nostetaan ylös hyvissäajoin. Näin se ehtii kuivumaan ennen pakkasten tuloa. Peittely tapahtuu myös tuolloin kun vene nostetaan ylös.
Olen seurannut satamassamme olevaa pienehköä purjevenettä, joka on ollut kesät talvet ruostuneen trailerin päällä. Suuria muutoksia ei veneeseen vuodessa tapahdu, vaikka pressut ovat rispaantuneet ajat sitten.
Viime vuosina olen havainnut että jäkälä on alkanut jo tarttua kylkiin ja kanteen.
Kyllä aika pikku hiljaa syö venettä, jos siitä ei huolehdita.
Eiköhän tämä kuivuminen ole jääänne puuvene ajalta. Puuveneethän pitää nostaa kuivumaan ajoissa. Peittäminen on pikemminkin suoja taivalta satavaa paskaa varten ja että ilma saadaan kiertämään veneen sisätiloihin.
Tuollainen reilu 10m lasikuituvene imee vettä itseensä litrakaupalla. Tämä riippuu paljon primerikerroksen laadusta. Siksihän sitä primeria sinne laitetaan. Siltikin vene imee muutamia litroja laminaattin vettä. Kysy vaikka joltain mittamieheltä, miksi veneet punnitaan/varalaitamitataan yleensä mielummin loppukesästä.
Eli kyllä on syytä paatin antaa jonkin aikaa kuivua. Peittäminen taas on yleensä hyväksi, mutta esimerkiksi itse peitän vain veneen takaosasta mastolle asti. Suojaan siis pressulla kaikki vinssit ja mittarit ja juuri nuo istumalaatikon kolopaikat, minne vettä voi kertyä. Kannen etuosasta sadevesi valuu pois ja jos lunta tulee paljon, (kuten tänä talvena), niin käyn lapioimassa osan pois. Vene on 31v vanha ja edelleen aika hyvässä kunnossa.
alle se lika vasta kertyykin.
Puuvene nostettiin mahd myöhään, ja laskettiin mahd aikaisin veteen jotta se ei kuivuisi liikaa.
"Puuvene nostettiin mahd myöhään"
No ei nyt ihan noinkaan. Mahonkivene pitää nostaa niin aikaisin, että vesi ehtii poistua laudoista. Jos mahonkilauta jäätyy kosteana, niin se ajan mittaan menee heikoksi, lopputulos muistuttaa lahoa. Tällainen "pakkaslahonnut" lauta näyttää hyvältä ulospäin mutta on äärettömän heikko. Tutulla miehellä oli mahonkinen perämoottorivene, jota piti aina viimeiseen saakka vedessä , kun oli innokas kalamies. Yhtenä syksynä vedestä nostettaessa keula putosi noin 10 senttimetrin korkeudelta kiven päälle ja puuhun tuli kiven kokoinen reikä. Reikää saattoi suurentaa ihan sormilla repimällä isommaksi, ei vaatinut edes voimaa. Kaikki puu oli laudan sisältä pehmeää höttöä.
Ylläoleva koskee siis nimenomaan mahonkiveneitä, ei esim. mäntylautaisia.
Mieluummin kyllä tällaisena talvena peittelen ja hyvin. Käyn myös puistelemassa lumet. Osassa veneistä on reilun metrin kerros lunta tai oikeastaan jäätä päällä, joka painaa melkoisesti. Ei voi tehdä kovin hyvää veneelle.
Minulle kävi viimme talvena samoin kun näköjään eräälle toiselle tänne kirjoitelleelle, lumen paino yksinkertaisesti rikkoi tukevina pitämäni pressun tukirakenteet. Ei siinä auttanut muu kuin ottaa lumilapio ja kiivetä lapiomaan ja se tavara mitä pressun päällä oli ei tosiaankaan ollut m,itään kevyttä höttöä vaan puoliksi jäätä. Epäilen olisiko puuinen hytin katto kestänyt tuollaista painoa. Onneksi lumipaakut ei olleet kuitenkaan mitenkään äkisti rysähtäneet veneen päälle ja pressukatos saatiin korjattua.
Jotakin teräsvenettä on varmastikkin aivan turha peitellä sen kummemmin, mutta vaikka lasikuituveneessäkin ajatus usean tonnin lumikuormasta talven aikana veneen päällä ei tunnu hyvältä.
näkyy uudenkarheita laatuautoja valtavien lumikinoksien sisällä vähintään metri lumijäätä päällä. ?.
Aivan oikein. Ei tee hyvää veneelle ylimääräinen paino.
Lumikuorma näkyy olevan nyt välillä 81-130 kg/neliö suurimmassa osassa suomea. Jos 10m pitkän veneen keskimääräinen leveys olisi vaikka 2m, niin siinä olisi sitten n.1600-2600 kiloa lunta päällä. Osassa suomea enemmän, osassa vähemmän. Kts. http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/lumi/Lumi.htm
Jos vene on talven ulkona, niin kyllä riittävän jyrkällä harjalla oleva pressuteltta on oikea ratkaisu. Mieluiten vielä sellainen, joka seisoo omilla jaloillaan maassa.
Ja autoissa niitä lumen ja veden mentäviä koloja löytyy vaikka pilvin pimein. On myös liikkuvia osia iskareita niveliä ja pyyhkimiä, eikä talvi lumi ja pakkanen haittaa niiden toimintaa mitenkään. Umpihangesta käyntiin ja menoksi. Vene seistä nököttää paikallaan koko talven. Lumi ja pakkanen ei tee peittämättömälle veneelle mitään ja puhtaampikin tuo on keväällä kuin peitelty. Veneen peittäminen on täysin pöljien puuhaa ja usein veneelle jopa haitaksi.
...niin mikä auto sulla on? Minäkin haluaisin tuollaisen jäälle ja lumelle immuunin auton. Pari kuukautta kun seisottaa pihalla käyttämättömänä, niin monta kertaa on joutunut tekemään paljon työtä ennen kuin tien päälle pääsee...
tuuli vie ;) Ikkunasta näkyvässä naapurin veneessä oli pahimmillaan 30 cm lunta osassa venettä, toisaalla taas aivan puhtaana. Paljon ei kuormaa noista syntynyt.
Jaa mulla oli viimme talvena yli puli metriä lunta pressun päällä, miksei se tuuli sitä siitä vienyt.
Tämänhetkiseltä olinpaikalta ikkunasta katsellen ei veneen päällä varmastikaan olisi ede 30 cm lunta, kun sitä ei ole maassakaan sen vertaa. Kotona ja telakka-alueella olisi toisin. Ovatko veneet tuulen suhteen jotenkin erityisasemassa, katoille ja kaikille muille pinnoille ainakin lunta on kertynyt paljon? Esimerkiksi puutarhavajan peltisellä harjakatolla on yli puoli metriä tiivistynyttä lunta ja sijainti tuulille avoin, varsinkin viime viikonlopun kovalle pohjoistuulelle. Reilusti yli puolen metrin kerroksia on niiden autojenkin päällä, jotka ovat seisoneet pidempään ja välillä puhtaanpidon toimesta siirreltykin. Ja puhaltaako tuuli istumalaatikonkin tyhjäksi? Istumalaatikon poistoputket yleensä jäätyvät tukkoon lämpötilojen vaihdellessa ja sulavien vesitippojen kohdatessa pakkasella olevat metalliosat.
Tässä oikein malliesimerkki siitä, miten lumi ei todellakaan veneen päällä pysy. Putoaa kuin vesi hanhen selästä.
http://www.himala.fi/sigmundx/ >Loki >2010
Ei siellä veneen sisällä ja rakosissa ole mitään vettä, jos sitä ei sinne pääse tai se sieltä kuivataan ennen talvea ja estetään lumen ja veden sinne pääseminen peittelemällä vene. Jos vettä on veneen sisällä, sitä voi imeytyä rakenteisiin tai sitten se vain jäätyessä ja sulatessa laajentuu ja rikkoo paikkoja.
Mulla n. 500g/m2 pressu 10x8m alumiinisen telineen päällä lisäpressulla perä ummessa.
Lepuuttajat sivuilla vaaka-asennossa varvaslistan tuntumassa pitämässä pressu irti rungosta.
Yhtään ei ole tullut pinttynyttä nokea kupeisiin ja ulkotiikit ovat pysyneet kuivina.
Myös pedestalin elektroniikka paremmassa suojassa, sekä penkkilaatikko ja salongin ikkuna raollaan ilmaa kierrättämässä.
Minulla oli aikaisemmin vastaava viritelmä, mutta kyllä nokea silti kertyi kannelle talven aikana. Tosin pressu ei ollut yhtenäinen vaan oli kokonsa vuoksi kolmesta osasta. Nykyinen ratkaisu on maahan asti ulottuvine seinineen aika tiivis, joten vene pysyy puhtaana, mutta vastaavasti rakennelma on sisältä kostea liian pienten tuuletusaukkojen vuoksi. Olen ajatellut että parilla tuommoisella http://www.berger-biotechnik.de/assets/s2dmain.html?http://www.berger-biotechnik.de/ härvelillä ilmanvaihdon saisi hallitummaksi kuin vain suurentamalla nykyisiä seinän tuuletusaukkoja. Mielestäni talvisäilytyssysteemeihin kannattaa panostaa Suomen ilmastossa, kun vene on suurimman osan ajasta kuivilla.
Peittämättä jättäminen on Suomessa mahdotonta. Sittlådaan kertyvä lumi jäätyy jääksi, jota loppujen lopuksi on tonnikaupalla, Kukapa sitä haluaisi. Mastojen, akkujen, patjastojen jne poistamista talveksi voi kyseeenalaistaa.
"...patjastojen jne poistamista talveksi voi kyseeenalaistaa. "
... mutta täytyy myös kyetä väittämäsi perustelemaan!
Jos vain antaisi lumen peittää veneen, niin silloin voisi viedä suolapanokset sisällä kosteutta keräämään. Nykyisinhän uusi villitys moottorivenepuolella on vetää kelmu pintaan kiristää se lämmittimellä. Sama efekti ilmaiseksi lumella?
Suunnitelma ensitalveksi kehitellä itikkaverkosta jotain perän suojaksi.
Päästä ilman kiertämään, mutta pitää lumen ja enimmän tuulen piiskaamasta vedestä loitolla.
Menkäähän katsomaan miten veneiden maahantuojat hoitavat uusien veneiden talvehtimisen. Suurin osa ei peitä ollenkaan ja loput pyöräyttää vain kelmun tiukasti ympäri.
Veneiden peittäminen on perua puuveneaikakaudelta jolloin vene oli suojattava auringon kuivattavalta säteilyltä. Nykyään peitellään vain koska näin on aina tehty, isäkin teki. Turha muovia on muovilla peittää.
Tietysti vielä vaihtoehto, jossa jokin salko tuettuna kurkihirteen n. 60 asteen kulmassa ja perän peite kiertäen tämän ympäri. Silloin jää hyvin tehokkaasti suojaava ja ilmaa kierrättävä hame.
Luulenpa tutkivani tätä vaihtoehtoa itikkaverkkoa enempi. Ehkäpä keulakolmion puolestaan voisi tukkia itikkaverkolla.
Sitä tässä olen Minäkin ihmetellyt, kun niiden peittämättömien veneiden päällä ei tosiaankaan ole lunta (oma on peitetty). Ihme juttu, kun kuitenkin autojen päällä ja talojen katoilla sitä on.
Toisaalta hyvinkin peitetyn veneen pressun alla sitävastoin on lunta, ja jos vielä on jätetty jotain luukkuja auki (joka on ihan hölmöä) sitä on veneessä sisälläkin.
Meidän kerhon telakalla Laajasalossa on parin peittämättömän purkkarin kannella sellaset lumikakut, että huh huh! Varmaan tonni ylimääräistä massaa.
Kävinpä juuri poistamassa lumet jollan päältä. Kyllä siinä varmasti parisataa kiloa lunta oli päällä ja varmasti oli paitsi rantakärry, myös jollan laidat lujilla tukipisteiden kohdalla. Eikä suinkaan ollut ensimmäinen kerta, vaan ainakin kolmas, kun lumet siitä poistin. Jokin vika siinä jollassa varmaan on, kun lumi siihen noin tarraa. Se isompi jolla on pressulla peitettynä, eikä sille ole tarvinnut tehdä mitään, riittävän jyrkkä harja valuttaa lumet pois kuin sen veden hanhen selästä.
Kaikki avattavat luukut ovat siinä isommassa kokonaan auki tai raollaan, eikä ikinä ole lunta tullut sisään muuten kuin kengissä veneessä käydessä. Auki ovat keulaluukku, kattoluukku, kulkuaukon luukku, takakajuutan ikkuna ja istumalaatikon luukku. Juu, onhan vene tosiaan hyvin peitetty. Laidoilla on enemmän kuin miehen mentävät raot. Eli tuuletus on ensisijalla, mutta veneessä onkin kuivaa ja raikasta läpi telakointikauden.
Kerratan vielä. Avoimista luukuista menee veneeseen sisään kosteus, pöly, linnut, oravat, ym. Jos ja kun myrsky repii pressun veneen päältä ja sitten sataa lunta, niin
sisällähän sekin lumi on. Mun veneeseen ei mene lunta edes kengissä, koska en ole käynyt siellä kuin viimeksi lokakuussa. Veneessä ei ole myöskää ainutakaan vedenpoistopalloa. Vaikka en ole käynyt katsomassa, tiedän 35 vuoden kokemuksella, että siellä, ei ole ketään, eikä mitään, paitse ne mitä sinne jätin syksyllä.
Oli mullakin joskus noviisina luukkuja raollaan, mutta opin aika nopeasti, että se on väärä tapa hoitaa venettä. Se joka alkaa kinaamaan vastaan voi tulla huhtikuun alussa
katsomaan, kun pressu (joka on molemmista päistä ummessa) on poistettu.
hommaa on jättää vene peittämättä, mutta jokainen tekee veneelleen niinkuin parhaaksi näkee. Käytettyjen markkinoilla näkee hyvin, mikä vene on ollut omistajansa silmäterä ja mikä oman onnensa nojassa. Hyvin pidetystä kannattaa ilman muuta maksaa enemmän, jos on käytettyä ostamassa.
Riittävän kokoinen teltta on edelleen paras kuivatuksen ja ilmanvaihdon kannalta vaikka paatti olisi lasikuitua. Vene syksyllä puhtaaksi sisältä ja ulkoa, varusteet (ml. patjat, elektroniikka jne.) pois talveksi - jos kotona vain tila antaa myöten - ja syyshuollot ohjeiden mukaan. Kesällä sitten nautitaan!