energiantarve ilmakuution lämmitys

Kun mökki on siis noin 150 m3 ja siellä on -10c niin lämmön nosto 20c vaatii 1.2 kJx30x150= 5400 kJ

laskinkos oikein? Toki pelkän ilman lämmitys ei riitä kun rakenteet ja huonekalut ovat yhtä kylmiä alussa ja massa lämpenee paljon hitaammin...

ja kumarrus kirjoitti:

Kun mökki on siis noin 150 m3 ja siellä on -10c niin lämmön nosto 20c vaatii 1.2 kJx30x150= 5400 kJ

laskinkos oikein? Toki pelkän ilman lämmitys ei riitä kun rakenteet ja huonekalut ovat yhtä kylmiä alussa ja massa lämpenee paljon hitaammin...

Lue lisää

Olen käyttänyt ilmakuutiolle 1,28 kJ.

Lämmön nostaminen menee siten, että samaan aikaan kun ilmatila lämpenee, alkavat myös johtumishäviöt rakenteiden läpi. Myös ilman tulee vaihtua eli korvausilmaa on lämmitettävä. Lämmöneristeiden sisäpuoliset massat imevät osansa tehokkaasti, eli on aivan oikein laskea lähinnä puu- kipsilevy- ja kivimassalle oma lämpöpakettinsa. Noita sisäpuolisia massoja on tuhansissa kiloissa.

Lämpöinen olo tulee jo siitä kun ilmatila on lämmin. Puupinnatkin lämpenevät pinnaltansa nopeasti vaikka eivät olekaan läpeensä lämpimiä. Vertaa saunan lämmittämiseen. Ilmatilan lämpeneminen siis riittää ja fysikaalisesti jatkuva rakenteiden lämpeneminen jatkuu omia aikojansa. Se näkyy lähinnä siinä, että tehoa kuluu enemmän kuin läpeensä lämmenneen rakennuksen lämpimänä pitämiseen.

Kilojoulet ei sano tavan ihmiselle vielä mitään. Kiitos!

laskujenmaksaja kirjoitti:

Kilojoulet ei sano tavan ihmiselle vielä mitään. Kiitos!

kJ on sama kuin kWs. kWh tulee, kun kWsekunnit jaetaan tunnilla eli 3600 sekunnilla.

Yksi kuutio vaatii siis 0,00035 kWh astetta kohti. Ei kovin havainnollinen lukuna. Jos on vaikka 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh. Nyt ollaan ymmärrettävässä luvussa.

Jos haluat 30 asteen noston tehdä tunnissa, tarvitset siis 2,6 kW lämmittimen seisovan ilman osalta. Lopputilanteessa tarvitaan 10-20 W/m3 lämpötilan ylläpitämiseen eli 2,5...5 kW. Tuo ylläpito riippuu siitä miten horo rakennus on kyseessä. Ja ylläpitolämpöä tarvitaan myös lämpötilan noston aikana lisääntyvässä määrin. Jos lämmitin on kamiina, syö se kovasti ilmaa koko ajan. Tuo paloilma tulee kylmänä ulkoa ja sekin pitää lämmittää. Oikohan niin, että kilo puuta vaatii 10 m3 paloilmaa. 10 kg pesällinen vaihtaa noin puolet esimerkkirakennuksen ilmasta palaessaan. Eli sille tarvitaan 1,3 kW lämmitystehoa.

tietää. kirjoitti:

kJ on sama kuin kWs. kWh tulee, kun kWsekunnit jaetaan tunnilla eli 3600 sekunnilla.

Yksi kuutio vaatii siis 0,00035 kWh astetta kohti. Ei kovin havainnollinen lukuna. Jos on vaikka 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh. Nyt ollaan ymmärrettävässä luvussa.

Jos haluat 30 asteen noston tehdä tunnissa, tarvitset siis 2,6 kW lämmittimen seisovan ilman osalta. Lopputilanteessa tarvitaan 10-20 W/m3 lämpötilan ylläpitämiseen eli 2,5...5 kW. Tuo ylläpito riippuu siitä miten horo rakennus on kyseessä. Ja ylläpitolämpöä tarvitaan myös lämpötilan noston aikana lisääntyvässä määrin. Jos lämmitin on kamiina, syö se kovasti ilmaa koko ajan. Tuo paloilma tulee kylmänä ulkoa ja sekin pitää lämmittää. Oikohan niin, että kilo puuta vaatii 10 m3 paloilmaa. 10 kg pesällinen vaihtaa noin puolet esimerkkirakennuksen ilmasta palaessaan. Eli sille tarvitaan 1,3 kW lämmitystehoa.

Lue lisää

Poksi asuntovaunussa korvausilmaa on lämmitettävä, ovessa tuuletusritilä. Rakentaa jonkun laatikon jossa pakkasvahti, siitä lämmin ilma vaunuun.

tietää. kirjoitti:

kJ on sama kuin kWs. kWh tulee, kun kWsekunnit jaetaan tunnilla eli 3600 sekunnilla.

Yksi kuutio vaatii siis 0,00035 kWh astetta kohti. Ei kovin havainnollinen lukuna. Jos on vaikka 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh. Nyt ollaan ymmärrettävässä luvussa.

Jos haluat 30 asteen noston tehdä tunnissa, tarvitset siis 2,6 kW lämmittimen seisovan ilman osalta. Lopputilanteessa tarvitaan 10-20 W/m3 lämpötilan ylläpitämiseen eli 2,5...5 kW. Tuo ylläpito riippuu siitä miten horo rakennus on kyseessä. Ja ylläpitolämpöä tarvitaan myös lämpötilan noston aikana lisääntyvässä määrin. Jos lämmitin on kamiina, syö se kovasti ilmaa koko ajan. Tuo paloilma tulee kylmänä ulkoa ja sekin pitää lämmittää. Oikohan niin, että kilo puuta vaatii 10 m3 paloilmaa. 10 kg pesällinen vaihtaa noin puolet esimerkkirakennuksen ilmasta palaessaan. Eli sille tarvitaan 1,3 kW lämmitystehoa.

Lue lisää

70-luvun nyrkkisääntö oli lämppärimitoituksessa 30W/m3
-Sillä paljoa merkitystä, katsoo mitä piuhat ja sulakkeet kestää, riittävästi tehoa, ja termostaatit taloudellisuuden varmistaa.

-Tai sitten uskoo TV-shopin ihmetaskulämppärihärpäkkeisiin.

Anonyymi kirjoitti:

70-luvun nyrkkisääntö oli lämppärimitoituksessa 30W/m3
-Sillä paljoa merkitystä, katsoo mitä piuhat ja sulakkeet kestää, riittävästi tehoa, ja termostaatit taloudellisuuden varmistaa.

-Tai sitten uskoo TV-shopin ihmetaskulämppärihärpäkkeisiin.

Lue lisää

Sen nyrkkisi voit tunkea sanonko minne....

Tuo on vain lämmityksen mitoitusteho eli vastaa ulkoseinien lämpöhäviötä. Vanhassa omakotitalossa.

Esim. omalla kesämökilläni tarvitaan kunnon pakkasilla noin 40 W/m³. Lämmöneritys ei kaksinen ja pienessä rakennuksessa on paljon ulkopintaa suhteessa tilavuuteen. Eihän se tehonhukka riipu tilavuudesta, vaan ulkopinta-alasta!

Lisäksi em. on stationääritilanteessa, kun rakennus on jo valmiiksi lämmin. Jos sisälämpötliaa pitää nostaa, pitää lämmityksen kattaa sekä ulkoseinien lämpöhäviö + samaan aikaan täytyy vielä "ladata" energiaa rakenteisiin.

Alkup kysymyskin on huti. Huoneilman lämmönvarauskyky on niin niin pieni verrattuna rakentiden lämmönvaraukseen, ettei ilmaa edes tarvitse ottaa laskuissa huomioon. Seinien, lattian yms. pintoihin varautuu paljon enemmän lämpöä. Jos viileän rakennuksen lämpötilaa pitää nostaa, täytyy lämmitystehon tehon olla moninkertainen verrattuna stationääritilanteeseen.

Esim. em. mökissä sisälämpötilan nousee +6->+20 °C tuskallisen hitaasti pelkällä 2 kW sähkölämmityksellä.... vaikka ulkolämpötila olisi pari astetta plussalla ja 20 °C sisälämpötilan ylläpitoon riittäisi tässä tilanteessa 1 kW teho (sitten kun on saatu mökki lämpenemään kunnolla, mihin menee vajaa vuorokausi).

Melko hidasta on myös pelkällä takalla lämmitys.... mutta takka + sähköpatterit, niin sitten lämpö nouseekin ripeästi. Mutta lämmitysteho onkin reilui 5 kW tällä tyylillä.

Anonyymi kirjoitti:

Sen nyrkkisi voit tunkea sanonko minne....

Tuo on vain lämmityksen mitoitusteho eli vastaa ulkoseinien lämpöhäviötä. Vanhassa omakotitalossa.

Esim. omalla kesämökilläni tarvitaan kunnon pakkasilla noin 40 W/m³. Lämmöneritys ei kaksinen ja pienessä rakennuksessa on paljon ulkopintaa suhteessa tilavuuteen. Eihän se tehonhukka riipu tilavuudesta, vaan ulkopinta-alasta!

Lisäksi em. on stationääritilanteessa, kun rakennus on jo valmiiksi lämmin. Jos sisälämpötliaa pitää nostaa, pitää lämmityksen kattaa sekä ulkoseinien lämpöhäviö samaan aikaan täytyy vielä "ladata" energiaa rakenteisiin.

Alkup kysymyskin on huti. Huoneilman lämmönvarauskyky on niin niin pieni verrattuna rakentiden lämmönvaraukseen, ettei ilmaa edes tarvitse ottaa laskuissa huomioon. Seinien, lattian yms. pintoihin varautuu paljon enemmän lämpöä. Jos viileän rakennuksen lämpötilaa pitää nostaa, täytyy lämmitystehon tehon olla moninkertainen verrattuna stationääritilanteeseen.

Esim. em. mökissä sisälämpötilan nousee 6-> 20 °C tuskallisen hitaasti pelkällä 2 kW sähkölämmityksellä.... vaikka ulkolämpötila olisi pari astetta plussalla ja 20 °C sisälämpötilan ylläpitoon riittäisi tässä tilanteessa 1 kW teho (sitten kun on saatu mökki lämpenemään kunnolla, mihin menee vajaa vuorokausi).

Melko hidasta on myös pelkällä takalla lämmitys.... mutta takka sähköpatterit, niin sitten lämpö nouseekin ripeästi. Mutta lämmitysteho onkin reilui 5 kW tällä tyylillä.

Lue lisää

Peltikamiina on nopein lämmitysmuoto tavallisissa oloissa ja nopein lämmitystehon lasku tulen sammuttua.

Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä.

paljon,tiputa 1.

150 m³/h = n. 0,042 m³/s. Tiheys 1,2 kg/m³... tosin tässä vaikuttaa, tehdäänkö laskut -20 °C vai +20 °C lämpötilassa. Pakkasen puolella ilman tiheys on jo merkittävästi suurempi, mutta yleensä kiinnostaa huonenlämpöisen ilman virtaukset (koneellisen tuloilman määrä tai poistoilman mukana hukkuva energia).

0,042 m³/s × 1,2 kg/m³ = 0,050 kg/s. Lämpökapasiteetti noin 1,0 kJ/kg, joten 1 kg/s massavirran lämpötilan nostamiseen 1 °C tarvitaan 1 kW teho. Vaan nythän laskelma on siis 40 °C × 0,050 × 1,0 = 2,0 kW.

Energia on teho × aika eli 48 kWh/d tai 1440 kWh/kk.

Aivan oikein, paljon se vie!

Kyllä, paljon.