energiantarve ilmakuution lämmitys

Kun mökki on siis noin 150 m3 ja siellä on -10c niin lämmön nosto 20c vaatii 1.2 kJx30x150= 5400 kJ

laskinkos oikein? Toki pelkän ilman lämmitys ei riitä kun rakenteet ja huonekalut ovat yhtä kylmiä alussa ja massa lämpenee paljon hitaammin...

ja kumarrus kirjoitti:

Kun mökki on siis noin 150 m3 ja siellä on -10c niin lämmön nosto 20c vaatii 1.2 kJx30x150= 5400 kJ

laskinkos oikein? Toki pelkän ilman lämmitys ei riitä kun rakenteet ja huonekalut ovat yhtä kylmiä alussa ja massa lämpenee paljon hitaammin...

Lue lisää

Olen käyttänyt ilmakuutiolle 1,28 kJ.

Lämmön nostaminen menee siten, että samaan aikaan kun ilmatila lämpenee, alkavat myös johtumishäviöt rakenteiden läpi. Myös ilman tulee vaihtua eli korvausilmaa on lämmitettävä. Lämmöneristeiden sisäpuoliset massat imevät osansa tehokkaasti, eli on aivan oikein laskea lähinnä puu- kipsilevy- ja kivimassalle oma lämpöpakettinsa. Noita sisäpuolisia massoja on tuhansissa kiloissa.

Lämpöinen olo tulee jo siitä kun ilmatila on lämmin. Puupinnatkin lämpenevät pinnaltansa nopeasti vaikka eivät olekaan läpeensä lämpimiä. Vertaa saunan lämmittämiseen. Ilmatilan lämpeneminen siis riittää ja fysikaalisesti jatkuva rakenteiden lämpeneminen jatkuu omia aikojansa. Se näkyy lähinnä siinä, että tehoa kuluu enemmän kuin läpeensä lämmenneen rakennuksen lämpimänä pitämiseen.

Kilojoulet ei sano tavan ihmiselle vielä mitään. Kiitos!

laskujenmaksaja kirjoitti:

Kilojoulet ei sano tavan ihmiselle vielä mitään. Kiitos!

kJ on sama kuin kWs. kWh tulee, kun kWsekunnit jaetaan tunnilla eli 3600 sekunnilla.

Yksi kuutio vaatii siis 0,00035 kWh astetta kohti. Ei kovin havainnollinen lukuna. Jos on vaikka 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh. Nyt ollaan ymmärrettävässä luvussa.

Jos haluat 30 asteen noston tehdä tunnissa, tarvitset siis 2,6 kW lämmittimen seisovan ilman osalta. Lopputilanteessa tarvitaan 10-20 W/m3 lämpötilan ylläpitämiseen eli 2,5...5 kW. Tuo ylläpito riippuu siitä miten horo rakennus on kyseessä. Ja ylläpitolämpöä tarvitaan myös lämpötilan noston aikana lisääntyvässä määrin. Jos lämmitin on kamiina, syö se kovasti ilmaa koko ajan. Tuo paloilma tulee kylmänä ulkoa ja sekin pitää lämmittää. Oikohan niin, että kilo puuta vaatii 10 m3 paloilmaa. 10 kg pesällinen vaihtaa noin puolet esimerkkirakennuksen ilmasta palaessaan. Eli sille tarvitaan 1,3 kW lämmitystehoa.

tietää. kirjoitti:

kJ on sama kuin kWs. kWh tulee, kun kWsekunnit jaetaan tunnilla eli 3600 sekunnilla.

Yksi kuutio vaatii siis 0,00035 kWh astetta kohti. Ei kovin havainnollinen lukuna. Jos on vaikka 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh. Nyt ollaan ymmärrettävässä luvussa.

Jos haluat 30 asteen noston tehdä tunnissa, tarvitset siis 2,6 kW lämmittimen seisovan ilman osalta. Lopputilanteessa tarvitaan 10-20 W/m3 lämpötilan ylläpitämiseen eli 2,5...5 kW. Tuo ylläpito riippuu siitä miten horo rakennus on kyseessä. Ja ylläpitolämpöä tarvitaan myös lämpötilan noston aikana lisääntyvässä määrin. Jos lämmitin on kamiina, syö se kovasti ilmaa koko ajan. Tuo paloilma tulee kylmänä ulkoa ja sekin pitää lämmittää. Oikohan niin, että kilo puuta vaatii 10 m3 paloilmaa. 10 kg pesällinen vaihtaa noin puolet esimerkkirakennuksen ilmasta palaessaan. Eli sille tarvitaan 1,3 kW lämmitystehoa.

Lue lisää

Poksi asuntovaunussa korvausilmaa on lämmitettävä, ovessa tuuletusritilä. Rakentaa jonkun laatikon jossa pakkasvahti, siitä lämmin ilma vaunuun.

tietää. kirjoitti:

kJ on sama kuin kWs. kWh tulee, kun kWsekunnit jaetaan tunnilla eli 3600 sekunnilla.

Yksi kuutio vaatii siis 0,00035 kWh astetta kohti. Ei kovin havainnollinen lukuna. Jos on vaikka 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh. Nyt ollaan ymmärrettävässä luvussa.

Jos haluat 30 asteen noston tehdä tunnissa, tarvitset siis 2,6 kW lämmittimen seisovan ilman osalta. Lopputilanteessa tarvitaan 10-20 W/m3 lämpötilan ylläpitämiseen eli 2,5...5 kW. Tuo ylläpito riippuu siitä miten horo rakennus on kyseessä. Ja ylläpitolämpöä tarvitaan myös lämpötilan noston aikana lisääntyvässä määrin. Jos lämmitin on kamiina, syö se kovasti ilmaa koko ajan. Tuo paloilma tulee kylmänä ulkoa ja sekin pitää lämmittää. Oikohan niin, että kilo puuta vaatii 10 m3 paloilmaa. 10 kg pesällinen vaihtaa noin puolet esimerkkirakennuksen ilmasta palaessaan. Eli sille tarvitaan 1,3 kW lämmitystehoa.

Lue lisää

70-luvun nyrkkisääntö oli lämppärimitoituksessa 30W/m3
-Sillä paljoa merkitystä, katsoo mitä piuhat ja sulakkeet kestää, riittävästi tehoa, ja termostaatit taloudellisuuden varmistaa.

-Tai sitten uskoo TV-shopin ihmetaskulämppärihärpäkkeisiin.

Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä.

paljon,tiputa 1.

150 m³/h = n. 0,042 m³/s. Tiheys 1,2 kg/m³... tosin tässä vaikuttaa, tehdäänkö laskut -20 °C vai +20 °C lämpötilassa. Pakkasen puolella ilman tiheys on jo merkittävästi suurempi, mutta yleensä kiinnostaa huonenlämpöisen ilman virtaukset (koneellisen tuloilman määrä tai poistoilman mukana hukkuva energia).

0,042 m³/s × 1,2 kg/m³ = 0,050 kg/s. Lämpökapasiteetti noin 1,0 kJ/kg, joten 1 kg/s massavirran lämpötilan nostamiseen 1 °C tarvitaan 1 kW teho. Vaan nythän laskelma on siis 40 °C × 0,050 × 1,0 = 2,0 kW.

Energia on teho × aika eli 48 kWh/d tai 1440 kWh/kk.