energiantarve ilmakuution lämmitys

asteella?

en osannut googlata oikein... kuinka paljon tarvitaan energiaa siihen että kuutio ilmaa lämpiää asteen?

18

17638

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tahrapuhro

      n. 1.2 kJ/kgK

    • Tahrapuhro taas

      Q=m c dT

      Q= 1,2 kg (ilmakuution massa) * 1 kJ/kgK * 1K
      Q= 1,2 kJ

      • ja kumarrus

        Kun mökki on siis noin 150 m3 ja siellä on -10c niin lämmön nosto 20c vaatii 1.2 kJx30x150= 5400 kJ

        laskinkos oikein? Toki pelkän ilman lämmitys ei riitä kun rakenteet ja huonekalut ovat yhtä kylmiä alussa ja massa lämpenee paljon hitaammin...


      • tietää.
        ja kumarrus kirjoitti:

        Kun mökki on siis noin 150 m3 ja siellä on -10c niin lämmön nosto 20c vaatii 1.2 kJx30x150= 5400 kJ

        laskinkos oikein? Toki pelkän ilman lämmitys ei riitä kun rakenteet ja huonekalut ovat yhtä kylmiä alussa ja massa lämpenee paljon hitaammin...

        Olen käyttänyt ilmakuutiolle 1,28 kJ.

        Lämmön nostaminen menee siten, että samaan aikaan kun ilmatila lämpenee, alkavat myös johtumishäviöt rakenteiden läpi. Myös ilman tulee vaihtua eli korvausilmaa on lämmitettävä. Lämmöneristeiden sisäpuoliset massat imevät osansa tehokkaasti, eli on aivan oikein laskea lähinnä puu- kipsilevy- ja kivimassalle oma lämpöpakettinsa. Noita sisäpuolisia massoja on tuhansissa kiloissa.

        Lämpöinen olo tulee jo siitä kun ilmatila on lämmin. Puupinnatkin lämpenevät pinnaltansa nopeasti vaikka eivät olekaan läpeensä lämpimiä. Vertaa saunan lämmittämiseen. Ilmatilan lämpeneminen siis riittää ja fysikaalisesti jatkuva rakenteiden lämpeneminen jatkuu omia aikojansa. Se näkyy lähinnä siinä, että tehoa kuluu enemmän kuin läpeensä lämmenneen rakennuksen lämpimänä pitämiseen.


      • laskujenmaksaja

        Kilojoulet ei sano tavan ihmiselle vielä mitään. Kiitos!


      • tietää.
        laskujenmaksaja kirjoitti:

        Kilojoulet ei sano tavan ihmiselle vielä mitään. Kiitos!

        kJ on sama kuin kWs. kWh tulee, kun kWsekunnit jaetaan tunnilla eli 3600 sekunnilla.

        Yksi kuutio vaatii siis 0,00035 kWh astetta kohti. Ei kovin havainnollinen lukuna. Jos on vaikka 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh. Nyt ollaan ymmärrettävässä luvussa.

        Jos haluat 30 asteen noston tehdä tunnissa, tarvitset siis 2,6 kW lämmittimen seisovan ilman osalta. Lopputilanteessa tarvitaan 10-20 W/m3 lämpötilan ylläpitämiseen eli 2,5...5 kW. Tuo ylläpito riippuu siitä miten horo rakennus on kyseessä. Ja ylläpitolämpöä tarvitaan myös lämpötilan noston aikana lisääntyvässä määrin. Jos lämmitin on kamiina, syö se kovasti ilmaa koko ajan. Tuo paloilma tulee kylmänä ulkoa ja sekin pitää lämmittää. Oikohan niin, että kilo puuta vaatii 10 m3 paloilmaa. 10 kg pesällinen vaihtaa noin puolet esimerkkirakennuksen ilmasta palaessaan. Eli sille tarvitaan 1,3 kW lämmitystehoa.


      • Anonyymi
        tietää. kirjoitti:

        kJ on sama kuin kWs. kWh tulee, kun kWsekunnit jaetaan tunnilla eli 3600 sekunnilla.

        Yksi kuutio vaatii siis 0,00035 kWh astetta kohti. Ei kovin havainnollinen lukuna. Jos on vaikka 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh. Nyt ollaan ymmärrettävässä luvussa.

        Jos haluat 30 asteen noston tehdä tunnissa, tarvitset siis 2,6 kW lämmittimen seisovan ilman osalta. Lopputilanteessa tarvitaan 10-20 W/m3 lämpötilan ylläpitämiseen eli 2,5...5 kW. Tuo ylläpito riippuu siitä miten horo rakennus on kyseessä. Ja ylläpitolämpöä tarvitaan myös lämpötilan noston aikana lisääntyvässä määrin. Jos lämmitin on kamiina, syö se kovasti ilmaa koko ajan. Tuo paloilma tulee kylmänä ulkoa ja sekin pitää lämmittää. Oikohan niin, että kilo puuta vaatii 10 m3 paloilmaa. 10 kg pesällinen vaihtaa noin puolet esimerkkirakennuksen ilmasta palaessaan. Eli sille tarvitaan 1,3 kW lämmitystehoa.

        Poksi asuntovaunussa korvausilmaa on lämmitettävä, ovessa tuuletusritilä. Rakentaa jonkun laatikon jossa pakkasvahti, siitä lämmin ilma vaunuun.


      • Anonyymi
        tietää. kirjoitti:

        kJ on sama kuin kWs. kWh tulee, kun kWsekunnit jaetaan tunnilla eli 3600 sekunnilla.

        Yksi kuutio vaatii siis 0,00035 kWh astetta kohti. Ei kovin havainnollinen lukuna. Jos on vaikka 100 m2 rakennus ja siinä 2,5 m huonekorkeus, niin asteen lämpötilan nosto vaatii 0,09 kWh. Jos -10 asteesta nostetaan 20 asteeseen, tulee siitä 2,6 kWh. Nyt ollaan ymmärrettävässä luvussa.

        Jos haluat 30 asteen noston tehdä tunnissa, tarvitset siis 2,6 kW lämmittimen seisovan ilman osalta. Lopputilanteessa tarvitaan 10-20 W/m3 lämpötilan ylläpitämiseen eli 2,5...5 kW. Tuo ylläpito riippuu siitä miten horo rakennus on kyseessä. Ja ylläpitolämpöä tarvitaan myös lämpötilan noston aikana lisääntyvässä määrin. Jos lämmitin on kamiina, syö se kovasti ilmaa koko ajan. Tuo paloilma tulee kylmänä ulkoa ja sekin pitää lämmittää. Oikohan niin, että kilo puuta vaatii 10 m3 paloilmaa. 10 kg pesällinen vaihtaa noin puolet esimerkkirakennuksen ilmasta palaessaan. Eli sille tarvitaan 1,3 kW lämmitystehoa.

        70-luvun nyrkkisääntö oli lämppärimitoituksessa 30W/m3
        -Sillä paljoa merkitystä, katsoo mitä piuhat ja sulakkeet kestää, riittävästi tehoa, ja termostaatit taloudellisuuden varmistaa.

        -Tai sitten uskoo TV-shopin ihmetaskulämppärihärpäkkeisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        70-luvun nyrkkisääntö oli lämppärimitoituksessa 30W/m3
        -Sillä paljoa merkitystä, katsoo mitä piuhat ja sulakkeet kestää, riittävästi tehoa, ja termostaatit taloudellisuuden varmistaa.

        -Tai sitten uskoo TV-shopin ihmetaskulämppärihärpäkkeisiin.

        Sen nyrkkisi voit tunkea sanonko minne....

        Tuo on vain lämmityksen mitoitusteho eli vastaa ulkoseinien lämpöhäviötä. Vanhassa omakotitalossa.

        Esim. omalla kesämökilläni tarvitaan kunnon pakkasilla noin 40 W/m³. Lämmöneritys ei kaksinen ja pienessä rakennuksessa on paljon ulkopintaa suhteessa tilavuuteen. Eihän se tehonhukka riipu tilavuudesta, vaan ulkopinta-alasta!

        Lisäksi em. on stationääritilanteessa, kun rakennus on jo valmiiksi lämmin. Jos sisälämpötliaa pitää nostaa, pitää lämmityksen kattaa sekä ulkoseinien lämpöhäviö + samaan aikaan täytyy vielä "ladata" energiaa rakenteisiin.

        Alkup kysymyskin on huti. Huoneilman lämmönvarauskyky on niin niin pieni verrattuna rakentiden lämmönvaraukseen, ettei ilmaa edes tarvitse ottaa laskuissa huomioon. Seinien, lattian yms. pintoihin varautuu paljon enemmän lämpöä. Jos viileän rakennuksen lämpötilaa pitää nostaa, täytyy lämmitystehon tehon olla moninkertainen verrattuna stationääritilanteeseen.

        Esim. em. mökissä sisälämpötilan nousee +6->+20 °C tuskallisen hitaasti pelkällä 2 kW sähkölämmityksellä.... vaikka ulkolämpötila olisi pari astetta plussalla ja 20 °C sisälämpötilan ylläpitoon riittäisi tässä tilanteessa 1 kW teho (sitten kun on saatu mökki lämpenemään kunnolla, mihin menee vajaa vuorokausi).

        Melko hidasta on myös pelkällä takalla lämmitys.... mutta takka + sähköpatterit, niin sitten lämpö nouseekin ripeästi. Mutta lämmitysteho onkin reilui 5 kW tällä tyylillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen nyrkkisi voit tunkea sanonko minne....

        Tuo on vain lämmityksen mitoitusteho eli vastaa ulkoseinien lämpöhäviötä. Vanhassa omakotitalossa.

        Esim. omalla kesämökilläni tarvitaan kunnon pakkasilla noin 40 W/m³. Lämmöneritys ei kaksinen ja pienessä rakennuksessa on paljon ulkopintaa suhteessa tilavuuteen. Eihän se tehonhukka riipu tilavuudesta, vaan ulkopinta-alasta!

        Lisäksi em. on stationääritilanteessa, kun rakennus on jo valmiiksi lämmin. Jos sisälämpötliaa pitää nostaa, pitää lämmityksen kattaa sekä ulkoseinien lämpöhäviö samaan aikaan täytyy vielä "ladata" energiaa rakenteisiin.

        Alkup kysymyskin on huti. Huoneilman lämmönvarauskyky on niin niin pieni verrattuna rakentiden lämmönvaraukseen, ettei ilmaa edes tarvitse ottaa laskuissa huomioon. Seinien, lattian yms. pintoihin varautuu paljon enemmän lämpöä. Jos viileän rakennuksen lämpötilaa pitää nostaa, täytyy lämmitystehon tehon olla moninkertainen verrattuna stationääritilanteeseen.

        Esim. em. mökissä sisälämpötilan nousee 6-> 20 °C tuskallisen hitaasti pelkällä 2 kW sähkölämmityksellä.... vaikka ulkolämpötila olisi pari astetta plussalla ja 20 °C sisälämpötilan ylläpitoon riittäisi tässä tilanteessa 1 kW teho (sitten kun on saatu mökki lämpenemään kunnolla, mihin menee vajaa vuorokausi).

        Melko hidasta on myös pelkällä takalla lämmitys.... mutta takka sähköpatterit, niin sitten lämpö nouseekin ripeästi. Mutta lämmitysteho onkin reilui 5 kW tällä tyylillä.

        Peltikamiina on nopein lämmitysmuoto tavallisissa oloissa ja nopein lämmitystehon lasku tulen sammuttua.


    • Anonyymi

      LÄMMITETTÄVÄ POHJAPINTA-ALA EI RATKAISE MITÄÄN VAAN
      LÄMMITETTÄVÄT KUUTIOT RATKAISEE MITEN LASKETAAN ESIM.
      PATTERIEN WATTIMÄÄRÄ, ELI HUONEKORKEUS RATKAISEE.

      • Anonyymi

        Tyhmyys tuotu julki, pisteet siitä.


    • Anonyymi

      Paljon vie energiaa ilman jos ilmanvaihtokone vaihtaa 150 kuutiota ilmaatunnissa. Sisällä 20'c ulkona -20'c. Ei lämmöntalteenottoa.

      • Anonyymi

        paljon,tiputa 1.


      • Anonyymi

        150 m³/h = n. 0,042 m³/s. Tiheys 1,2 kg/m³... tosin tässä vaikuttaa, tehdäänkö laskut -20 °C vai +20 °C lämpötilassa. Pakkasen puolella ilman tiheys on jo merkittävästi suurempi, mutta yleensä kiinnostaa huonenlämpöisen ilman virtaukset (koneellisen tuloilman määrä tai poistoilman mukana hukkuva energia).

        0,042 m³/s × 1,2 kg/m³ = 0,050 kg/s. Lämpökapasiteetti noin 1,0 kJ/kg, joten 1 kg/s massavirran lämpötilan nostamiseen 1 °C tarvitaan 1 kW teho. Vaan nythän laskelma on siis 40 °C × 0,050 × 1,0 = 2,0 kW.

        Energia on teho × aika eli 48 kWh/d tai 1440 kWh/kk.


      • Anonyymi

        Aivan oikein, paljon se vie!


      • Anonyymi

        Kyllä, paljon.


    • Anonyymi

      Ihan pieni ilmakuutio lämpenee vaikka tulitikulla.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minkähän takia ns. persuille ei tunnu työ maistuvan?

      Vaikuttavat olevan joutoväkeä syystä tai toisesta  – työttömiä tai työeläkeloisia. Muiden rahoilla pötköttelevää väkeä,
      Maailman menoa
      81
      4368
    2. Olit ihan

      Kiihkona silloin. Sen näki ja lähes tunsi. Ei tainnut olla kaukana et olisit vetänyt lähellesi jos siihen olisi hetki tu
      Ikävä
      24
      2858
    3. Miksiköhän vasemmistossa on niin paljon ns. tapatyöttömiä ja muita köyhiä?

      Tokihan Minja Koskela oli sitä mieltä, että ei terveenkään ihmisen ole pakko tehdä töitä, sitä neuvoa moni vassu noudatt
      Maailman menoa
      26
      2815
    4. Trump huonommassa kunnossa kuin Usasta virallisesti sanotaan?

      "Terveys on vakaa mutta ei normaali".Uskallan melkein sanoa,että Trumpin terveydentilaa kaunistellaan.Myös se että se nu
      Maailman menoa
      114
      2527
    5. Kyllä on Vasemmistoliitosta Koskelan johdolla tullut todellinen ääripuolue

      se on niin tulipunainen kuin olla voi, ja selvästi haluaa jatkuvasti eripuraa, ja repiä kansaa kahtia. Siinä on jo vuod
      Maailman menoa
      17
      2489
    6. Suomen veroaste 5 %-yks liian matala

      Palauttamalla kokonaisveroaste 1990-luvun tasolle saadaan hyvinvointivaltion palvelut rahoitettua ilman velan ottoa.
      Maailman menoa
      112
      2228
    7. Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa miljonääriveroa

      Kertoo vasemmistoliiton teettämä kysely. Veron ulkopuolelle jätettäisiin asunto. "Puolet vastaajista oli sitä mieltä, e
      Maailman menoa
      101
      2180
    8. Evoluutioon ja alkuräjähdykseen uskominen vaatii todella vahvaa uskoa

      Että tyhjästä syntyi ja kehittyi kaikki se mitä näemme ympärillämme.
      Luterilaisuus
      637
      2057
    9. Oletko keskustellut kaivatustasi muiden

      Kanssa lähiaikoina? Jos, onko keskustelu ollut positiivista tai negatiivista? Vaikuttaako keskustelut mielipiteeseesi ka
      Ikävä
      34
      1998
    10. MTV: Harvinainen haastattelu! Vappu Pimiä kommentoi vihdoinkin uutta TTK-juontajaa

      TTK-juontajaspekuloinnit käyvät edelleen kuumana. Kenet sinä haluaisit uudeksi TTK-juontajaksi? Kommentoi alle! Lue,
      Suomalaiset julkkikset
      14
      1985
    Aihe