Johan Ludvig Runeberg, syntynyt ja kasvanut Pietarsaaressa ja myöhemmän elämänsä Porvoossa viettänyt mies on Suomen kansallisrunoilija. Johan Ludvigin perintö näkyy vieläkin Porvoon katukuvassa. Runeberg oli myös melkoinen bisnesmies.
Kuka on vastaava fenno? Varmaankin Eino Leino, savolainen pultsari joka kuoli rutiköyhänä itsesäälistä ja viinan aiheuttamista vaurioista.
Jean Sibelius.........
Kuka on vastaava fenno? Varmaankin Eino Leino, savolainen pultsari joka kuoli rutiköyhänä itsesäälistä ja viinan aiheuttamista vaurioista.
Jean Sibelius.........
Vastaukset 66
Vanhimmat
"Kuka on vastaava fenno?"
Ei näistä ole mihinkään
http://peruss.wordpress.com/
http://peruss.wordpress.com/2009/09/25/espoon-persujen-puheenjohtaja-jaanyt-kiinni-huumeista-2/
Aleksis Kivi on suomalainen kansalliskirjailija, olihan hän aito aikalaistensa elämää kuvaava suomalainen, jonka suomenkieli on värikästä ja eloisaa.
Mutta eipä se Kivikään mitenkään kovin puhtoisen suomenkielinen ollut. Ensimmäisen näytelmänsä hän kirjoitti ruotsiksi ja nimi Aleksis Kivikin oli vain taiteilijanimi, Kiven virallinen nimi oli Alexis Stenvall jota hän normaalioloissa käytti.
"Kiven merkittävimmän kirjallisen tuotannon voi katsoa alkaneen Bröllopsdansen-näytelmästä ja päättyneen näytelmään Margareta. Hän sai useita palkintoja 1850- ja 1860-luvuilla: muun muassa Bröllopsdansenin suomenkielisen version tuloksena syntynyt Nummisuutarit sai vuonna 1865 – tuolloin ensimmäistä kertaa jaetun – valtionpalkinnon (palkinnosta kilpaili myös muun muassa Runeberg). Nummisuutarit on yhä esitetyin kotimainen puhenäytelmä. Kansallisromaanin aseman saavuttanut Seitsemän veljestä julkaistiin 1870. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkijakunta antoi romaanista kiittävän lausunnon ja puolusti kirjailijaa seuran kokouksessa August Ahlqvistin tunnetun murskakritiikin jälkeen.
Kiven merkittävin tukija oli Fredrik Cygnaeus, jolle Kivi suoritti ylioppilastutkinnon. Cygnaeus asetti toistuvasti koko asiantuntemuksensa ja arvovaltansa Kiven lahjakkuuden ja taiteen tueksi. Taloudellista tukea Kivi sai myös Julius Krohnilta ja tämän isältä.[5][6] Vuoden 1869 Lea-näytelmän esityksestä lähtien Kiven näytelmiä tutuksi tehnyt teatterinjohtaja Kaarlo Bergbom oli Kiven ystävä vuodesta 1864. Parhaaksi ystäväkseen hän on kirjeissään maininnut koulu- ja opiskelutoverinsa metsänhoitaja Robert Svanströmin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?Itemid=39&id=25&option=com_content&task=view
Nielkää nyt vain netti fennot ylpeytenne ja hyväksykää faktat. Jokaisessa meissä ja identiteetissämme on ripaus ruotsin kieltä ja ruotsalaisuutta, kenessä enemmän kenessä vähemmän mutta kieltämällä juurenne kiellätte samalla itsenne.
suomi ja hän joutui opettelemaan ruotsin koulussa.Hänessä ei todellakaan ollut käytännössä tippaakaan ruotsalaisuutta, joten ei kannata koettaa valehdella siitä nimittäin jää helposti kiinni.
Suomalainen ei muutu ruotsalaiseksi tai edes suomenruotsalaiseksi, jos hän kirjoittaa muutaman näytelmän ruotsiksi opiskelleenhan nykykouluissa englantia eivätkä oppilaat muutu identiteetiltään englanninkielisiksi.
"Mutta eipä se Kivikään mitenkään kovin puhtoisen suomenkielinen ollut."
AK oli täysin suomenkielinen ja kävi valmistavaa koulua opetellakseen ruotsin kielen.
Tosin Nurmijärvellä kerrotaan hänen olleen Adlercreutsien avioton poika.
AK itse oli kiivaan suomenkielinen ja mielinen - mutta hänhän oli ensimmäinen, joka kirjoitti aidosti suomen kielellä olkoonkin, että hänen oli harjoiteltava ensin ruotsiksi, siis koulukielellään.
Arvostan kovasti näitä ihmisiä, esimerkiksi runoudentutkija Julius Krohnia, hänhän valitsi perheensä kieleksi suomen, hänen lapsistaan Aino Kallas liitti itsensä Viron kohtaloihin. Hieno suku.
Ankdam: "Nielkää nyt vain netti fennot ylpeytenne ja hyväksykää faktat. Jokaisessa meissä ja identiteetissämme on ripaus ruotsin kieltä ja ruotsalaisuutta, kenessä enemmän kenessä vähemmän mutta kieltämällä juurenne kiellätte samalla itsenne."
Meillä on erilaisia taustoja. Aivan varmasti meissä supisuomalaisissa on sekä saamelaisperintöä, skandinaavien perintöä ja monessa on slaavilaisuuttakin - kaikki kansat ovat terveitä sekoituksia. Mutta se, että olemme rakentaneet kreikkalais-roomalaiselle sivistykselle, omaksuneet juutalaisten perustaman uskonnon ja että maamme historiassa pieni yläluokka on ollut ei-suomenkielistä, ei ole tekemässä meistä sen paremmin kreikkalaisia, italialaisia, juutalaisia tai ranskalais-ruotsalais-venäläisiä.
Miksi haluat määritellä toisten identiteetin, sellaisten ihmisten identiteetin, joiden elämästä ja juurista sinulla on vain sinun oma käsityksesi?
Suomen eliitti oli täysin ruotsinkielinen 1800-luvulla koska menestyminen suomen kielellä oli täydellisesti estetty. Koulutus oli järjestetty vain ruotsin kielellä ja virkakoneisto siis maa toimi pelkästään ruotsinkielellä. Tuolloin suomalaisten tuli vaihtaa äidinkielensä jotta pystyivät etenemään tehtävissään. Kukaan ei voinut yrittää menestymistään suomen kielellä, koska pakkoruotsin vaatimus oli ehdoton tuohon aikaan. Surullisinta on, että asia ei ole tähänkään päivään mennessä muuttunut. Vieläkin on suomalaisten sivistys sidottu ruotsin kieleen Suomessa. KUKAAN EI voi valmistua ilman pakkoruotsin kieltä mistään peruskoulusta, yliopistosta, korkeakoulusta, ammattikorkeakoulusta ym.
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Silti Suomessa on oltava nykyään vähintään ruotsintaitoinen että saa edetä sivistyksen polulla Suomessa. Se ei riitä että olemme pakkoruotsin vankilassa vaan eduksi on jos olisimme ruotsinkielisiä kuten tapaus Biaudet ja monet muut esimerkit osoittavat. Toki ruotsista on selvästikin hyötyä, kuten biuadetin tapaus osoittaa, jos ei ole riittävän älykäs saavuttamaan edes yliopistotutkintoa, riittää ruotsin taito. Me suomalaiset jodumme kärsimään syrjinnästä pakkoruotsin lisäksi.
Lakiin on vieläkin kirjoitettu virkamiesruotsi ja pakkoruotsi estämään suomenkielisten menestys tai toimiminen pelkällä suomen kielellä.
Suomalaisten on aika vaatia olla oikeuttaan olla suomalaisia suomenkielellä ja oikeutta olla suomalainen. Me emme ole mikään ruotsalaisuuden sivuhaara. Me olemme suomalaisia-
ANTAKAA MEIDÄN JO VIHDOIN OLLA SUOMALAISIA JA YLPEITÄ SUOMALAISESTA IDENTITEETISTÄ !
"AK oli täysin suomenkielinen ja kävi valmistavaa koulua opetellakseen ruotsin kielen."
Äläs nyt, eikä ollut! Et nyt näe metsä puilta. AK oli kaksikielinen aivan kuten minäkin eikä mikään "täysin suomenkielinen" ummikko kuten suurin osa netti teikäläisistä.
Kaksikielinen? Mistä tieto?
Kyllä Kivi varmaan ruotsia osasi mutta ei se hänen äidinkielensä ollut. Kyllä jokainen täällä vielä muutaman sanan ruotsia aina osaa seitsämänsataa vuotisen etnisen puhdistuksen ansiosta.
Kivi oli torpparien jälkeläinen. Hänen esi-isänsä huolsivat Ruotsin luuseriarmeijaa kuten varmasti varsin hyvin tiedät.
Oletkos miettinyt koskaan miksi esimerkiksi jollakin hattulalaisella on sukunimenä Andersson ja etunimenä Mikko. Ettei olisi vaan sitä etnistä puhdistusta jota ryssätkin teki Neuvosto-aikana Karjalassa. Liekkö teitlä oppineet.
Jos Alexis Stenvallin äidinkieli oli suomi mutta hän kävi koulua ja kirjoitti ylioppilaaksi ruotsin kielellä sekä kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä ruotsiksi niin mielestäni voimme luontevasti päätellä Kiven olleen kaksikielinen. Tai minkälaisia lisätodisteita mahdollisesti kaipaat?
"Kiven merkittävimmän kirjallisen tuotannon voi katsoa alkaneen Bröllopsdansen-näytelmästä ja päättyneen näytelmään Margareta. Hän sai useita palkintoja 1850- ja 1860-luvuilla: muun muassa Bröllopsdansenin suomenkielisen version tuloksena syntynyt Nummisuutarit sai vuonna 1865 – tuolloin ensimmäistä kertaa jaetun – valtionpalkinnon (palkinnosta kilpaili myös muun muassa Runeberg). "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi
Sanoin sekä Alexis Kivi oli täysin kaksikielinen kuten minäkin, kirjoittihan hän sentään ensimmäisen näytelmänsäkin ruotsin kielellä. Meillä on eri äidinkielet mutta olemme kaksikielisiä yhtä kaikki, kaksikielisyys on minun mielestäni yksi suomalaisuuden hienoimpia piirteitä .
Tuskin siihen aikaan edes oli suomenkielisiä lukioita varsinkaan hänen paikkakunnallaan. Oletkos hieman yksinkertainen rouva?
Kirjoittihan Agricolakin latinaksi. Onko hän siis italiaano tai joku muu karvakäsi Välimereltä?
"Tuskin siihen aikaan edes oli suomenkielisiä lukioita varsinkaan hänen paikkakunnallaan. Oletkos hieman yksinkertainen rouva?"
Olet siis sitä mieltä ettei Kivi ollut kaksikielinen. Mielestäsi hän ei siis osannut sujuvasti suomea sekä ruotsia vaan että hän oli yksikielisesti suomenkielinen, niinkö? Hän kuitenkin kävi koulua ja kirjoitti ruotsin kielellä ylioppilaaksi sekä esikoisnäytelmänsä Bröllopsdansen'in, miten selität sen?
Eikö se vahvasti viittaa siihen että hän olisi ollut kaksikielinen?
En vaan tarkoitin että suomella ei edennyt siihen aikaan juuri mihinkään kiitos kaltaistesi kiihkonationalistis rasisti svekkojen.
Oliko se mielestäsi hieno asia että ruotsinkielinen sai Kustaa Vaasan luvalla rakentaa kartanonsa jonkun suomenkielisen talonpojan maille?
Kiven äidinkieli oli suomi, kertoo wikipedia, mutta hänen vanhempansa osasivat myös ruotsia. AK hankki ruotsin taidon muutettuaan itse 12-vuotiaana Helsinkiin kouluun. AK kuulemma kirjoitteli koulukirjoihinsa aggressiivisen suomalaisia iskulauseita ja häntä pilkattiin koulussa "finnkuleks" -nimellä, näin kertoo Nurmijärven oma AK-sivusto.
Kaikki tuohon aikaan opintielle lähteneet tulivat kaksikielisiksi - ei tästä ole epäilystä - mutta onko tuo järkevä määrittely suomenruotsalaisuudelle?
Ei se, että on käynyt koulunsa jollakin muulla kielellä kuin äidinkielellään tee ketään kaksikieliseksi. Tuo Agricola-vertaus oli hyvä, sillä kävihän Agricolakin koulunsa latinaksi. Se ei kuitenkaan tehnyt latinasta Agricolalle äidinkielenomaista kieltä. Tarkoittaako se, että osaa sujuvasti jotain muuta kieltä kuin äidinkieltään sitä, että henkilö on kaksikielinen?
Tämä pöllö näyttää esimerkiksi luulevan että jos Olaus Petri puhui latinaa niin Petri poju oli latinalainen. Petri kuulostaa muuten kyllä aika ugrilaiselta nimeltä.
Petrikin oli alunperin Pettersson. Ankdamin logiikan mukaan ruotsin kirjakielen isästä tuli italiaano latinalaistettuaan nimensä.
Saatana ei ihme että mokkakikkeli maistuu hurrinaiselle!
Pultsari ja spurgu kuulostaa melko helsinkiläisltä slangilta
"Ei se, että on käynyt koulunsa jollakin muulla kielellä kuin äidinkielellään tee ketään kaksikieliseksi. "
Ei välttämättä mutta yleensä kyllä.
"Yksilön kaksikielisyys tarkoittaa kahden kielen hallitsemista sujuvasti täysin tai lähes äidinkielen tavoin. Kaksikielinen ihminen kykenee aktiivisesti ajattelemaan ja puhumaan kahdella eri kielellä, ja niiden vaihtaminen toimii luonnostaan. Molempien kielten osaamisen ei välttämättä tarvitse kuitenkaan olla samalla tasolla. Kaksikielisyyttä ilmenee kaikkialla maailmassa ainakin jonkinasteisena jopa enemmän kuin yksikielisyyttä. Joissain maissa kaksi- tai monikielisyys onkin monikulttuurisuuden vuoksi itsestäänselvyys."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksikielisyys
"Kaksikielisyyden määritelmiä
Kaksikielisyydellä on useita määritelmiä, sillä se on hyvin ”monimuotoinen ilmiö”. Kaikkein kapea-alaisimman määritelmän mukaan kaksikielisiä ovat ihmiset, jotka ovat omaksuneet kaksikielisyyden kasvuympäristöstään ennen neljättä ikävuottaan.Kaksikielisyyttä ei kuitenkaan aina tarvitse määritellä omaksumisiän perusteella, vaan henkilöä voidaan kutsua kaksikieliseksi, jos hän on ”omaksunut kaksi kieltä kasvu- tai asumisympäristössään ja käyttää kieliään päivittäin lähes natiivin tasolla”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksikielisyys#Kaksikielisyyden_m.C3.A4.C3.A4ritelmi.C3.A4
Yllä olevan määritelmien mukaan sanoisin että Kivi on ollut kaksikielinen. Eikö sinusta?
Itse puhun suomen ja ruotsin lisäksi kahta muuta kieltä täysin sujuvasti, kaksikielinen olen kuitenkin vain kieliparilla suomi ja ruotsi.
Joku hurri räkänokka stadista jolla sattuu pikaisen sukanvarressa olevan rahaa ja luulee koko Suomen sillä omistavansa. Näitä typeryksiähän riittää suomenruotsalaisessa sisäsiitoisessa paskakansassa.
"Kaikki tuohon aikaan opintielle lähteneet tulivat kaksikielisiksi - ei tästä ole epäilystä - mutta onko tuo järkevä määrittely suomenruotsalaisuudelle? "
Kuka on puhunut mistään suomenruotsalaisuudesta?? Totesin että Kivi oli kaksikielinen kuten minäkin olen.
Ei Kivi tietenkään ollut suomenruotsalainen, hän oli kaksikielinen suomenkielinen!
Minusta on täysin käsittämätöntä että tällä palstalla jossa puhutaan kieliasioista päivät pääkseen ei hallita edes alkeellisinta termistöä.
Kaksikielinen voi tietysti olla äidinkieleltään kumpi vain mutta hallitsee "sekä suomea että ruotsia äidinkielenomaisesti".
Suomenruotsalainen on henkilö joka on Suomessa syntynyt ruotsinkieliseen perheeseen ja kasvanut suomenruotsalaiseen kulttuuriin (variaatioita on useita). Yksinkertaistetusti: Jos henkilö kokee olevansa suomenruotsalainen niin hän on suomenruotsalainen.
Muistan nähneeni tutkimuksen jossa 4% suomenkielisistä suomalaisista ilmoittaa puhuvansa täysin sujuvaa ruotsia, ainakin heitä voinee sanoa kaksikielisiksi, todellinen luku on varmasti suurempi johtuen ihmisten vaatimattomuudesta kielitaitonsa arvioimisessa.
Et sinä ymmärrä mitään muutakaan. Aika saatana keinustuoliin vetäytyä vai,,,
Puhun sujuvasti ruotsia, pystyn teemään työtä ruotsiksi ja antamaan sekeitä raportteja ruotsiksi, mutta kaksikielinen en taatusti ole. En hallitse vivahteita, en pikkuhienouksia ja tyylissä voi sattua kömmähdyksiä. En yritäkään esiintyä kaksikielisenä, mutta tulen hyvin toimeen ruotsiksi.
Suomenruotsalaiset tuttavani eivät esitä parempaa kuin ovat, sellainen puhetapa kuuluu vain näille keskustelupalstoille ja poliittiseen kielenkäyttöön. Uskon että kysymyksessä on vanha maneeri, joka periytyy menneiltä ajoilta ja edustaa jonkinlaista luokka-ajattelua. Kun arvostelen, arvostelen tuota asennetta ja alentuvaa puhetapaa, johon sisältyy myös ripaus vihamielisyyttä.
No voi saatana! Koeta nyt jo tajuta sinne paksuun kalloosi että ruotsi oli aivan menestykseen. Jotakin tekemästi voi olla ruotsinkielisyydellä myös sen kanssa että asui ruotsinkielisten naisen luona.
Pani muun muassa Charlotta Lönnqvistiä useita kertoja päivässä. Kivi oli Charlottan oma seksilelu. Seksiorja jopa.
Täysin suomenkielisten vesat ovat ovat leveämmän leivän toivossa pikkuhiljaa "suomenruotsalaistuneet".
Nykypäivänä tästä on esimerkkinä mm. KimmoSasi ja jopa oikeusministeri Karvosen vesat voidaan jo laskea tähän kaartiin puhumattakaan Päivi "mielenterveyspolitas" Storgårdista.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Paavo_Tikkanen
Ankdam: "Minusta on täysin käsittämätöntä että tällä palstalla jossa puhutaan kieliasioista päivät pääkseen ei hallita edes alkeellisinta termistöä. "
Älähän hermostu. Kirjoitit itse: "eipä se Kivikään mitenkään kovin puhtoisen suomenkielinen ollut. Ensimmäisen näytelmänsä hän kirjoitti ruotsiksi ja nimi Aleksis Kivikin oli vain taiteilijanimi, Kiven virallinen nimi oli Alexis Stenvall jota hän normaalioloissa käytti." Tiedätkö, miltä tuo kuulostaa. Se kuulostaa siltä, että sanoit Aleksis Kiven olevan itse asiassa suomenruotsalainen. Mitä siis yritit sanoa. Että Kivi osasi sujuvasti ruotsia? Totta kai me sen tiesimme. Ihan kaikki suomenkielisen kulttuuripioneerit osasivat sujuvaa ruotsia, koska ilman sitä heillä ei olisi ollut asiaa ns. korkeakulttuurin puolelle. Me tiedämme tämän ja paheksumme tätä.
Mutta sitten heittäydyit vielä loukkaavaksi: "Nielkää nyt vain netti fennot ylpeytenne ja hyväksykää faktat. Jokaisessa meissä ja identiteetissämme on ripaus ruotsin kieltä ja ruotsalaisuutta, kenessä enemmän kenessä vähemmän mutta kieltämällä juurenne kiellätte samalla itsenne."
Sinulla ei ole oikeutta määritellä toisten identiteettiä. Monissa meissä on ripaus saamelaisuutta, mutta kukaan ei tule meille natkuttamaan, että kieltäisimme itsemme, jos emme harrasta saamelaisuutta. Se kulttuurien yhteinen pohja on menneisyydessä ja siitä on kasvanut erilaisia haaroja - suomenkielinen suomalaisuus on ihan oma kulttuurinsa, joka tarvitsee siltoja moniin ympäröiviin kulttuureihin, muttei voida sanoa, että jokaisen suomenkielisen on erityisesti koettava ruotsalaisuus tai suomenruotsalaisuus tai edes pohjoismaalaisuus omakseen.
Nyt identiteettivarkaudet kuriin. Suomenkieliset eivät voi määritellä ruotsinkielisten identiteettiä - ja päinvastoin.
Se oli muuten yksi Aleksis Kiven riippumattomuuden osoitus: hän rakasti itseään reilusti vanhempaa naista ja kirjoitti sellaisia rakkaustarinoita jopa näytelmiinsä. Viimeisen päälle oman tiensä kulkija. Maksoi sen kalliisti.
Ankdam on vaan KATEELLINEN siitä että SUOMALAISET ovat kyenneet omin voimin luomaan jotakin ilman "valtias kansan" opastavaa kättä. Ankdamia vituttaa että esimerkiksi Saksassakin tunnettu astronomi Argelander kuuluu SUOMALAISEEN pernajalaiseen pappissukuun aivan kuten Agricolakin.
Kateus on ruma asia ankka. Hyi hyi!
Eli iso osa suomalaisista on kaksikielisiä kieliparilla suomi-englanti? 'Näin nimittäin voidaan sanoa, jos sanotaan, että Kivi oli kaksikielinen parilla suomi-ruotsi.
"Yksilön kaksikielisyys tarkoittaa kahden kielen hallitsemista sujuvasti täysin tai lähes äidinkielen tavoin. Kaksikielinen ihminen kykenee aktiivisesti ajattelemaan ja puhumaan kahdella eri kielellä, ja niiden vaihtaminen toimii luonnostaan. Molempien kielten osaamisen ei välttämättä tarvitse kuitenkaan olla samalla tasolla."
Kiven ruotsinosaamista (kuten Lönnrotinkin) voidaan hyvin verrata Agricolan latinanosaamiseen. Molemmissa tapauksissa kielitaito oli hyvä, mutta vasta koulussa opittu. Ei sovi yhteen tämän kanssa: " omaksunut kaksi kieltä kasvu- tai asumisympäristössään ja käyttää kieliään päivittäin lähes natiivin tasolla". Myös siinä mielessä vertaus on osuva, että Agricolan aikaan lähes kaikki kirjallinen työ tapahtui latinaksi(koska kansalliskielet olivat kehittymättömiä) ja Kiven aikaan ruotsiksi (koska ruotsi oli Suomen eliitin kieli ja suomen kieli kirjallisesti varsin kehittymätöntä) eli kirjallinen työ oli "pakko" tehdä tietyllä kielellä. Kivi ja Agricola tosin rikkoivat lasikaton ja alkoivat kirjoittamaan suomeksi, mikä on merkittävä kulttuuriteko.
Kannattaa muuten katsoa elokuva nimeltä Aleksis Kiven elämä. Oikein hieno elokuva, jossa tätäkin keskustelua sivutaan.
Älähuoli meiiä AnkDAAMIN mielestä ruotsi on ollut maailman ensimmäinen kirjoitettu kieli. Jaska-Jooseppi Luulajassa raapusteli riimuja koivuihin kuulemma jo cro-magnonin aikoihin.
"Eli iso osa suomalaisista on kaksikielisiä kieliparilla suomi-englanti? 'Näin nimittäin voidaan sanoa, jos sanotaan, että Kivi oli kaksikielinen parilla suomi-ruotsi."
No nyt sinulla lähti taas mopo keulimaan, suurin osa suomalaisista ei tietenkään ole kaksikielisiä!
Meikäläisissä on paljon kaksikielisiä ja ennen vanhaan myös monet sivistyneet suomenkieliset olivat kaksikielisiä ja toki monet ovat sitä vielä tänäkin päivänä mutta että iso osa suomalaisista... ei sentään!
Perustin toteamukseni Kivestä seuraaville faktoille:
Kivi kävi koulunsa ruotsin kielellä.
Kivi kirjoitti ylioppilaaksi ruotsin kielellä.
Kivi kirjoitti runoja sekä ensimmäisen näytelmänsä ruotsin kielellä.
Kiven opiskeluaikainen ystävä- ja tukijapiiri oli ruotsinkielinen.
Mikä sinua siinä Kiven kaksikielisyydessä niin tökkii? Etkö kestä ajatusta että palvottu suomalainen, äidinkieleltään suomenkielinen kirjailija Alexis Stenvall aka Aleksis Kivi olisi ollut kaksikielinen eli puhunut yhtä hyvin sekä suomea että ruotsia? Minusta kaikki viittaa siihen ja kaksikielisyys oli sitä paitsi siihen maailman aikaan täysin luonnollista sivistyneistön keskuudessa mutta se ei tietysti sovi sinun uskontoosi.
Voi jumalauta koeta nyt tajuta sinne saatanan sisäsiittoiseen aatelisaivoosi että ruotsinkielellä eteni siihen aikaan? Suomenkielisillä ei oikein ollut mahdollisuutta kirjoittaa ylioppilaaksi 1800-luvulla ellei osannut ruotsia. Mikä siinä on niin saatanan vaikeaa ymmärtää rouva paksukallo?
Ihan samalla tavalla kuten ruotsalaisen nuorukaisen Uppsalassa piti pappisuralle 1500-luvulla päästäkseen osata LATINAA. Olaus Petri ruotsin kirjakielen isä ei olisi koskaan edennyt muuhun kuin jyvänjemmariksi ellei olisi OSANNUT LATINAA.
Joko nyt ymmärrät vai pitääkö vääntää rautalangasta. :D
Älä sinä lukihäiriöinen Juntti-Einari sekaannu entisen kotimaasi kielipolitiikkaan! Mene sinä sinne Luulajaan pitämään sitä Birgittaa hyvänä ja huolehdi omista asioistasi. Jookos ? Sinä olet valinnut pakkoruotsin muuttamalla Ruotsiin paremman elämän perässä joten nauti elämästäsi ja Birgittasta.
He det så bra.
Mvh Ankdam
Logiikkaasi noudattaen ne, jotka käyttävät englantia paljon esimerkiksi työympäristössä ovat kaksikielisiä. Tekeekö sujuva kielitaito ihmisestä kaksikielisen? Se ei ainakaan automaattisesti mahdu tähän määritelmään: " omaksunut kaksi kieltä kasvu- tai asumisympäristössään ja käyttää kieliään päivittäin lähes natiivin tasolla".
Tekeväthän nykyään monet väitöskirjansakin englanniksi. Kertooko se näiden väitöskirjantekijöiden kaksikielisyydestä?
Tään mielestä Bernadotte on ruotsalainen koska puhuu ruotsia. Mutta uuhm eihä se tesmää. Kustaa Korkin esi-isäthän on ranskalaisia.
J.L. Runeberg on Maamme-laulun runoilija ja kansallisen hengen herättäjiä. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana - kaikkien suomalaisten yhteisenä. Hän kirjoitti ruotsiksi, mutta hän ei tiennyt olevansa suomenruotsalainen, vaan piti itseään suomalaisena (finne). KIelikysymys ei Runebergin aikana ollut tärkeä, ja hän pysytteli vanhemmiten kiistojen ulkopuolella. - Viime aikoina on Runebergin asemaa ruvettu heikentämään korostamalla hänen ruotsinkielisyyttään ja "suomenruotsalaisuuttaan", joka kuulemma on jotain muuta kuin suomenkielisten suomalaisuus. Asialla ovat nimenomaan suomenruotsalaiset. Voimme tietysti arvioida Runebergin uudelleen, ja antaa periksi suomenruotsalaisille myöntämällä, että Runeberg on "heidän" eikä koko Suomen kansan runoilija.
kuka oli alkuperäinen suomenkielinen, sillä pakolla oli muutettava nimet ruotsinkieliseksi.
Sitäpaitsi sukunimet keksittiin vasta myöhemmin kun niitä alettiin merkitä kirkonkirjoihin.
Runeberg elää runoissaan. On yhdentekevää, keitä hänen vanhempansa olivat, eivätkä jälkipolvet voi lukea hänen runojaan omaksi ansiokseen. Runebergin poika Walter oli etevä kuvanveistäjä, tunnettu hänkin omista ansioistaan, ei isänsä takia. Suomenruotsalaisten ei pidä ylvästellä sillä, että Runeberg kirjoitti ruotsiksi; ei sillä tavalla voi korostaa omaa merkitystä. - Runeberg oli opiskellut antiikin kieliä yliopistossa ja tunsi antiikin kirjallisuuden. Hänen runouitensa liittyi eurooppalaiseen perintöön eikä sitä pidä rajata suomenruotsalaisuuteen.
Eikös evoluutioteorian mukaan kaiken maapallon elämän yhteinen esi-isä ole yksisoluinen bakteeri.
Väliäkö sillä miten Leino kuoli, kun hän kuitenkin teki paljon hienompaa runoutta kuin Runeberg?
Eikö muuten Runeberg ollut fenno (suomalainen)?
Eino Leino on Suomen kansallisrunoilija. Piste.
Leino oli hyvä mies. Suomensi sukunimensä Lönnbohm koska ei halunnut olla etnisen puhdistuksen uhri.
Heh, heh, savolaispultsari muka kansallisrunoilija..... Surkeita vuodatuksia, joita pirukaan ei jaksa kuunnella, juopon hourailuja, ne Leinon tekeleet. No, ehkä jokunen harva itsesäälissä rypevä netti fenno on kuulevalla kannalla. Olette te, netti fennot, säälittävää porukkaa!!!
Porvoossa olekin niitä kirkonpolttajia? Onhan se tietyn sortin matkailubisnestä.
Näe pyromaanin tulitikkujen jäljet...
Runeberg taitaa olla yhtä huono malli kuin Snellman svekosuruille. Runeberg ei todellakaan pitänut itseään minään suomenruotsalaisen saatikka ruotsalaisena!
Runeberg piti itseään ruotsinkielisenä suomalaisena( svenskspråkig FINNE). Ei mitään svenskiä tai finländaria.
Ei silloin mitään finländareita ollut olemassakaan. Oli vain finsk- ja svenskspråkinga finnejä. Niin pitäisi olla nykyäänkin.
"Runeberg ei todellakaan pitänut itseään minään suomenruotsalaisen saatikka ruotsalaisena!"
Kuten ei kukaan muukaan siihen maailman aikaan. Oltiin suomalaisia kuten nytkin.
"Vuonna 1809 luotu valtiollinen Suomi, joka saman vuoden syyskuussa tehdyn Haminan rauhan ja
1812 tapahtuneen Vanhan Suomen liittämisen myötä sai maantieteelliset rajansa, ei vielä 1809 ollut
valtio, mutta 1917 Suomen itsenäistyessä ei ollut epäilyksiäkään siitä, että Suomi jo ennen sitä oli
ollut oma valtionsa. Suuriruhtinaskunnan aika merkitsi suomalaisen identiteetin sekä ”Suomen syntyä”
niin poliittisessa kuin aatehistoriallisessa mielessä. Suomen valtiollinen, kulttuurinen ja taloudellinen
kehittyminen nykyaikaiseksi valtioksi ei ollut mikään kielikysymys, vaan muutos koski yhtä lailla niin
suomen- kuin ruotsinkielistäkin väestönosaa. Tätä kehitystä on vaikeata tai jopa mahdotonta tarkastella
suomen ja ruotsin kielen historiana, koska kehitys vain vähäiseltä osaltaan on ollut ”kielestä kiinni”.
Suomen suurmiehistä esimerkiksi J.L. Runeberg ja Z. Topelius loivat teoksensa ruotsin kielellä,
7
Elias Lönnrot taas ”Kalevalan” ja ”Kantelettaren” ja Aleksis Kivi teoksensa suomeksi. J.V. Snellman
kirjoitti enimmäkseen ruotsiksi, mutta myös suomeksi. Silti ei voida kiistää, että he kaikki vahvistivat
nimenomaan suomalaista identiteettiä."
"Pyrkimykset suomen kielen aseman virallistamiseksi
Käytännössä Suomen johtava eliitti oli 1800-luvun loppuvuosikymmenille asti ruotsinkielistä, ja
suomen kielen asemaa edistettiin erityisesti pappien ja opettajien koulutuksen sekä sitä kautta kirkon
ja koululaitoksen kautta samoin julkaisemalla lakeja ja virallisia kuulutuksia suomeksi. Pyrkimyksiä
suomen kielen aseman parantamiseksi ”johdettiin” alkuaikoina yliopistosta käsin; senaatti suhtautui
asiaan varovaisesti. Merkittävästi rahvaan itsetuntoon myös kieliasiassa vaikuttivat sen piirissä
syntyneet herätysliikkeet, joissa pappien keskuudesta nousseiden johtomiesten joukossa oli myös
kansanmiehiä. Vaatimuksia suomen kielen aseman parantamiseksi voimisti mutta osin myös
radikalisoi 1840-luvun lopussa syntynyt fennomania, jonka pohjalta aikanaan syntyi Suomalainen
puolue. Vuonna 1847 alkoi ilmestyä maan ensimmäinen varsinainen suomenkielinen sanomalehti
Suometar. Fennomanian vastapainoksi syntyi ruotsinmielinen liike, svekomania, jota edusti säätyvaltiopäivien
aikana Ruotsalainen puolue, myöhempi Ruotsalainen kansanpuolue. Ruotsalaiseen
puolueeseen sulautui 1880-luvun kuluessa valtaosa Liberaalisen puolueen jäsenistöstä, kun taas Suomalaisen
puolueen lähinnä liberaalisia näkemyksiä edustava vähemmistö erosi 1890-luvulla
Nuorsuomalaiseksi puolueeksi."
http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf
Se syytti Munckkilan siittämää kuningasta vuoden 1809 tappiosta. Oli se kieltämättä aika veijari. Kirjoituksista saa sellaisen kuvan että tyypin mielestä vuosi 1809 oli huono asia.
Harmittaako kun Venäjä valtasi Suomen ja paransi myös suomenkielisen kansanosan elinoloja? Ihmisten joita sinä ja esi-isäsi riistitte vuosisatoja.
Ei sinänsä ettei lahjakkaita suomalaisia ollut. Suomalaisen piti kuitenkin Ruotsin vallan aikana osata latinaa ja ruotsia jos halusi edes jonkin verran edetä urallaan. Sydän keskiajallahan ennen Kustaa Vaasaa Suomen ja Ruotsin väestö oli lähes yhtä köyhää.
Ruotsissa Runebergia pidetään ruotsalaisena ei suomalaisena. runeberg syntyi Ruotsissa-Suomessa, ennen Suomen liittämistä Venäjään.
Kaikki nämä ennen vuotta 1809 syntyneet olivat juridisesti Ruotsin alamaisia, J.L. Runeberg, Jaakko Ilkka, Lalli ym. Nykyisinhän suomenruotsalaiset historiantutkijat Hollmén ja Meinander ovat sitä mieltä, ettei mitään Suomea ollut olemassakaan ennen vuotta 1809. Voimme vain huokaista ja todeta. että poliittiset näkökulmat vaikuttavat siihen, mitä tutkija tuo esiin menneisyydestä. Niinpä neutraalia, objektiivista ja epäpoliittista näkökulmaa ei ole olemassakaan. Kaikki menneisyyttä koskevat kertomukset laaditaan jostain näkökulmasta käsin.
Historiantutkimus voidaan jakaa eri aloihin paitsi tutkittavan ajan ja paikan mukaan, myös näkökulman mukaisesti. Tällaisia historiantutkimuksen aloja ovat esimerkiksi sosiaalihistoria, kulttuurihistoria, aatehistoria, oppihistoria, taloushistoria, sivilisaatiohistoria, oikeushistoria, kirkkohistoria, poliittinen historia ja sotahistoria. Väljästi sosiaali- ja kulttuurihistorian alle sijoittuvat myös sellaiset melko uudet historiantutkimuksen alueet kuin mikrohistoria, naishistoria, perhehistoria ja sukupuolihistoria. Sen sijaan kirjallisuushistoria ja taidehistoria sekä useat yhteiskuntatieteelliset alat ovat historiantutkimuksen kannalta lähitieteitä (Wikipedia). Kun historioitsijat kieltävät suomalaisilta koko menneisyyden ajalta ennen 1809 voimme vain todeta Kirsi Virtasen tavoin, ettei sellainen taida olla mitään tiedettä. Historiasta tehdään vain maustetta, jolla tehostetaan kielipoliittista tavoitetta.
Kannattaisi lukea, itse kukin. Vähän historiallista perspektiiviä asioille.
"Suomen ensimmäiseksi kenraalikuvernööriksi nimitettiin G. M. Sprengtporten, joka alkoi hahmotella Suomesta puskurivaltiota Venäjän ja Ruotsin väliin. Ruotsi säilytettiin virallisena kielenä siitä yksinkertaisesta syystä, että suomi oli kielenä vielä 1800-luvun alussa riittämätön, jotta sillä olisi voitu argumentoida kaikenkattavasti poliittisista, taloudellisista ja kulttuurisista kysymyksistä. Vielä 1800-luvun lopulla F. L. Heidenin (kenraalikuvernööri vuosina 1881–1898) johtama venäläistämispolitiikka pyrki tekemään kielikysymyksessä tilaa venäjälle suomea suosimalla ja ruotsia syrjimällä, sillä kehittymätöntä suomen kieltä ei nähty tulevaisuudessa minkäänlaisena uhkana tai vastuksena venäjälle (Jussila 2000, 66). Suuriruhtinaskunnassa suurin osa lakiteksteistä ja Raamatusta oli luettavissa sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta Ruotsista lähes sellaisenaan perityn hallinto- ja kielijärjestelmän myötä Suomen käytännöllisten hallintoelimien kielet olivat latina ja ranska. Valtiollisia tai taloudellisia asioita hoitaessa oli välttämätöntä hallita lisäksi ruotsi ja saksa. (Stenius 2003, 316–317)."
http://silakkamopo.kapsi.fi/wp/lyhyt-1800-luvun-suomen-eliittien-historia/
Harmittaako noin paljon että isänmaaltasi Ruotsilta meni suomalaiset jotka muodostivat Ruotsin armeijan selkärangan ja Norjan öljyvarat meni siinä samassa? Jospa olisi aika päästä jo tuosta yli ankkuli. Siitä on kuitenkin jo KAKSISATAA VUOTTA!!
Kertoo tyhmyydestä että riikit ihailevat ihmisiä jotka halveksivat Ruotsin takapajuista kuningaskuntaa yli kaiken. Runebergin mielestä ruotsalaiset kenraalit olivat kyvyttömiä pelkurimaisia tumpeloita. Kun katsoo sotalaiva Vasaa niin Runer on voinnut olla oikeassakin saatana!
Esittämäsi tiedot pitävät varmaan paikkansa ja ne kuuluvat Suomen valtiolliseen historiaan.
Erillisenä, nykymuotoisena hallinnollisena yksikkönä Suomen historia alkaa 1809, ja sitä ennen alue kuului Ruotsille ja kaikki olivat Ruotsin alamaisia. Kuitenkin täällä oli asutusta ja monenlaista kehitystä vuosisatojen kuluessa, ja historiaa sekin on, ja sen jäljet tuntuvat yhä vieläkin. En puhu vain sotahistoriasta, vaikka esim. Nuijasota, Isoviha ja Pikkuviha ovatkin jättäneet monenlaisisa jälkiä, vaan muistutan miten kirkkohistoriasta saa tietoja suomalaisen ajattelutavan ja identiteetin muovautumisesta. Otan muutaman esimerkin:
Länsi-Suomessa 1700-luvulla Liisa Eerikintytär sai voimakkaan herätyksen lukiessaan paimenessa Arndtin kirjaa 'Totisen kääntymyksen harjoittamisesta'. Tästä sai alkunsa voimakas herätysliike, jonka vaikutus tuntuu ihmisten ajattelussa yhä vieläkin. Vielä voimakkaampia olivat Pohjois-Suomen herännäisyys ja laestadiolaisuus, jotka ovat voimatekijöitä edelleen. (Lars Levi Laestadius oli riikinruotsalainen, joka opetteli suomen kielen, mutta hänen vaikutuksensa kohdistuu ennen kaikkea Suomen historiaan ja suomalaiseen identiteettiin.
Koulutuksesta huolehti keskiajalla katolinen kirkko, ja kirkonmiehet hakivat oppinsa Keski-Euroopasta, mm. Pariisista, Prahasta ja Rostockista ja latinaa opetettiin kirkon katedraalikouluissa. Katolinen kirkko toi kulttuurin Suomeen, ja siitä on todistuksena monet harmaakivikirkot seinämaalauksineen ja puuveistoksineen. Kirkon piirissä kehittyi suomenkielinen kirjallisuus ja koulutus - Liisa Eerikintytär oli vain paimentyttö, mutta hän luki kirjoja paimenessa ollessaan.
Historia on paljon enemmän kuin valtionhallintoa. Sukuhistoriaa tutkiessani olen pannut merkille, miten esim. rautatiet ja muut parantuneet liikenneyhteydet ovat vaikuttaneet mullistavasti ihmiseten elämään. Historia avartaa, eikä sitä pidä käyttää omien tarkoitusperien ajamiseen.
Eikös se arvostellut aika rankasti sitä sinulle niin rakasta Ruotsia kirjoissaan? ha ha ha todella kiihkoa täynnä oleva rasisti svekko ainakin omiaan kohtaan.
"Jokaisessa meissä ja identiteetissämme on ripaus ruotsin kieltä ja ruotsalaisuutta,"
J. L. Runeberg oli venäläisiä kohtaan alemmuutta tunteva nöyrä mielistelijä, joka kirjoituksissaan sen selvästi osoittaa. J. L. Runeberg piti venäläisiä sivistyneinä ja hienotunteisina ihmisinä. Kirjoittaessaan venäläisten, ruotsalaisten ja suomalaisten henkisistä ja muista ominaisuuksista, Runebergin mukaan venäläiset sopivat parhaiten henkisen ja muun kevyen työn tekemiseen. Kun taas ruotsalaiset sopivat paremmin vähän raskaampaan työhön kuin venäläiset.
J. L. Runeberg arvosti suomalaiset raakaan ja raskaaseen työhön parhaiten sopivina, vain isojen kivien pyörittämiseen kykenevänä kansana, mistä Runebergin kirjoittama Saarijärven Paavo on hyvä esimerkki. Suomalaiset olivat Runebergin mielestä vähä-älysiä, aivottomia lihaskimppuja.
Ja ruotsalaiset olivat Ludwigin mielestä kyvyttömiä käymään sotaa. Kun katsoo Ruotsin sotahistoriaa niin tottahan se on. Suurimmat voitot vahvoista vastustajista ovat ulkomaalaiset saaneet. Eikä ne kaikki Ruotsin kenraalit miltään vaaleilta näyttäneet. Useilla oli ruskeat hiukset ja nappisilmät.
Savolaisspurgu? Tarkoittaako tämä sitä että ylipuolet Värmlannista on juoppoja?
"Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan..." vanhan ukon kalunnostatushoureitako ennen Pfizerin sinisen keksimistä?
"Viimein kai Runeberg itse huomasi, että oli vain yl´oppilas."
Ruupeperin tarinat on kovin outoja fantasioita taisteluista, joissa ei ollut mitään sankarillista. Totuus oli paremminkin pelkkiä päitä ja pernankappaleita. Pitääkin kysyä MIKÄ oli se Ruuneperin ihannoima isänmaa?
Vastaan saman tien: RUOTSI!
Onkin hullua että tuollaista satusetää pidetään Suomen kansalliskirjailijana. Tarinatkin sepitettiin kymmeniä vuosia tapahtumien jälkeen. Ruuneperiahan kiinnosti vanhemmalla iällä enemmänkin nuoret ja arvostelukyvytömät tytöt, joille hän läyrysi hengentuotteitaan ja lieppä pitänyt "polvellaankin".
Nykyään tällaista setää sanottaisiin pedofiiliksi! Kuulostaako TÄMÄ säe isämaalliselta vaiko lähinnä vanhan ukon päiväunelta: "Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan..."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848
Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ludvig_Runeberg
"Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänen tuotantonsa on hyvin isänmaallista. Runeberg vaikutti tuotantonsa kautta myös Ruotsin kirjallisuuteen, koska hän kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi."
OLETTEKOS KOSKAAN TULLEET AJATELLEEKSI MIKSI VENÄLÄISET ANTOI RUUNAPERIN KIRJOITTAA NOITA SANKARILLISIA SÄKEITÄÄN 1808-1809 SODASTA? MIKSI?
Kreivin sylissä istunut
[Suomalainen kansansävel. Kanteletar.]
1. Minä seisoin korkialla vuorella,
Viheriäisessä laaksossa;
:,: Näin, näin minä laivan seilaavan,
Kolme kreiviä laivalla. :,:
2. He laskivat laivan rannalle,
Kävit maalle astumaan;
:,: Ja se nuorempi kreiveistä kaikista
Tuli minua kihlaamaan. :,:
3. Hän otti sormuksen sormestaan,
Ja se oli kultainen.
:,: "Katsos nyt, minun piikani ihana,
Sinä saat tämän sormuksen." :,:
4. "En ota minä oudoilta sormusta;
Mua kielsi mun äitini." –
:,: "Ota pois, pane sormus nyt sormeesi,
Sitä ei näe äitisi!" :,:
5. "Mihin kätkenen nyt tämän sormuksen,
Ettei sitä äitini nää? –
:,: "Sano: laaksossa tuolla kun kävelin,
Tämän sormuksen löysin mä." :,:
6. "Elä valhetta mua pyydä puhumaan,
Kyllä äitini sen ymmärtää;
:,: Paljon parempi on minun sanoa:
Kreivin sylissä istuin mä." :,:
7. Ja se ilta oli lämmin, ihana,
Ja linnut ne lauloivat,
:,: Keto allansa kaunis ja vihanta,
Kukat keolla kasvoivat. :,:
Peruskateelliset-puolueeseen:
http://peruss.wordpress.com/2010/01/13/soinin-eurosakki-repesi-juutalaisvihan-takia/
että nettifennot ovat vieläkin tyhmempiä, kuin yleensä ajatellaan.
Mutta minkäs sille voi, kun on lusikalla annettu...
"Keskustelusta selviää, että nettifennot ovat vieläkin tyhmempiä, kuin yleensä ajatellaan.
Mutta minkäs sille voi, kun on lusikalla annettu..."
Olet suomenkielinen ja käytät nettiä, olet siis nettifenno. Miksi sinä itseäsi ruoskit? Vaivaako masokismi?