Kävinpä tuon katsomassa ja veti suorastaan sanattomaksi ;-) Aivan upea kaksituntinen noin "pienen" aiheen parisssa ja varmasti ne 12 Oscar-ehdokkuuttaan ansainnut, hieno näyttelijätyö ja kuvaus! Yleisö jaksoi istua lopputekstitkin - pokkkeuksellista!
Kuninkaan puhe
mykistävä!
81029
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Britit hallitsevat tämän lajityypin loistavasti. Kuninkaan puhe on yksi niitä harvoja elokuvia, joissa ulkoisesti pienistä tapahtumista on saatu intensiivinen kokonaisuus, jota seuraa herpaantumatta koko kaksituntisen. Loistavilla näyttelijöillä on tietysti osansa asiassa, sivuosista oli hauska bongata menneiden vuosien suuruuksia, kuten Derek Jacobi, Anthony Andrews ja Timothy Spall.
Tällaiset osittain historiallisiin faktoihin perustuvat elokuvat ovat aina kiehtovia, aina miettii, mikä yksityiskohta oikeasti on totta ja mikä tekijöiden mielikuvitusta. Tarina Bertien isoveljen kruunusta luopumisesta on tuttu, mutta tässä siihen tuli virkistävä uusi näkökulma. Hänhän joutui kuninkaaksi vastoin tahtoaan ja aika lailla kylmiltään, vaikka tietysti periaatteessa tiesi, että sellainenkin mahdollisuus on olemassa.
Maailma - jopa Englannin kuningashuone - on onneksi 20-30-luvulta muuttunut. Missähän vaiheessa tuo sääntö poistettiin, ettei kuningas voi mennä naimisiin eronneen naisen kanssa?
Ihan hyvä - mut kyllä kotimainen Hella Wee on ihan paras
...kuvataan elokuvassa King`s Speech (kuninkaan puhe) koskettavallakin tavalla.Englannin kuninkaallisten elämän vaiheista ei pahemmin olla julkisesti puhuttu mitään.Ehkäpä kuninkaallisten elämän yksinkertaisuus ei ole niin kiehtova tarina kirjoitettavaksi???
King George IV joutui kovaan paikkaan toisen maailmansodan kynnyksellä,koska hän joutui pitämään lähes 10.minuuttisen puheen englannin julistaessaan sodan saksalle.Änkyttämällä kuninkaan puhe olisi saattanut luoda alemmuuden tunnetta kansallisella tasolla.Niinpä Colin Firthin näyttelemä Bertie hakeutuu vastahakoisesti erään australialaisen puheterapeutin hoitoon.Geoffrey Rush esittää kuninkaan puheeseen keskittyvää terapeuttia Lionel Loguea.Tosin tuota änkyttämishoitoa tehtiin jo vuosia ennen Bertien yllättävää valintaa kuninkaaksi.
Ohjaaja Tom Hooper on melko tuntematon tekijä ohjaajaksi.Onnistuu tekemään lähes yhdentekevästä tositarinasta ystävyyden tärkeyttä korostavan draamaelokuvan,mitään sen kummempia vippaskonsteja elokuva etenee rutiinilla koskettavaankin kohtaukseen,jossa kuninkaan puhe tuntuu olevan Bertielle kova näytön paikka,historian varjojen taakkaa pelokkaasti uhmaten.Lopulta kyse onkin jälleen itsensä ylittämisestä ja löytää se oikea polku lopulliseen mielenrauhaan.Elokuvan hauskimmat kohtaukset ovat varmasti monarkialle englannissa tabu.Kukapa nyt luulisi kuninkaallisen päästelevän suustaan penteleitä ja petkeleitä puheen apuna?
Geoffrey Rush on jälleen erinomainen,kuten myös oscarilla palkittu Colin Firth.Elokuva,joka on täysin näyttelijöidensä varassa.
TÄHTIÄ ¤¤¤¤
Oletin aluksi, ennakkotietoja tietämättä, että elokuva kertoo Wallis Simpsonista ja hänen takiaan kruunustaan luopuvasta Edwardista. Tuohon aikaan ei ollut soveliasta tulevan kuninkaan avioitua eronneen naisen kanssa. Ajattelin että "kuninkaan puhe" tarkoittaa Edwardin puhetta jolla luopuu kruunusta.
Mutta nyt kiinnostuin kun kuulinkin että kyseessä on Bertien kohtalo.
Hovin suhtautumisesta Wallis Simpsoniin elokuva antaa varsin raadollisen kuvan: he puhuvat hänestä kuin ilotytöstä. Ehkä suhtautuminen oli oikeastikin yhtä nuivaa, kahteen kertaan eronnut amerikkalainen on ollut 1930-luvun kuninkaallisista äärimmäisen epäilyttävä ehdokas hallitsijan puolisoksi.
Todellisuudessa suhde kesti Edwardin kuolemaan asti, joten ei se niin kauhean huono valinta voinut olla. Varsinkaan, kun ne "sopivat" liitot eivät ole osoittautuneet kovinkaan kestäviksi, ajatellaan vaikkapa kuningatar Elisabethin lapsia.
Kerrankin elokuva, jossa änkyttäjää ei esitetä naurettavana tai tyhmänä. Oli ihana istua elokuvateatterissa, kun kukaan ei nauranut änkytykselle ja kommenteissakin on oltu pääsääntöisesti myötämielisiä.
Elokuva oli hieno, myönnetään. Kuten jo edellä on kirjoitettu oli se täysin näyttelijöidensä varassa Colin Firth ja Geoffrey Rush loistivat. Mutta olin odottanut että se olisi ollut koskettavampi, minulla ei tullut sellaista herkistyvää tunnetta kuin ohimennen, yleensä sellaiset elokuvat jotka ovat todella pakahduttavia jäävät mieleeni ikuisesti. Tämä oli laadukasta BBC:tasoa, ei valitettavasti muuta. kolme tähteä, ehkä kolme ja puoli. Oliko se Oscarin arvoinen, ehkä Colin, juu muttei koko elokuva!
Valtavirrasta poikkeava aihe,todella hieno näyttelijätyö.