Minulla on tympeä ongelma, joka on vaivannut mua jo useita kuukausia.
En nimittäin enää pysy hereillä seuroissa. Seurapuheet menevät täysin ohi. En muista seurapuheiden sisällöstä jälkeen päin yhtään mitään. Seurapenkeissä ei voi kuitenkaan nukkua rehellistä unta, sillä sitä herää aina siihen, kun horjahtaa. Ja tuo horjahtelu on hävettävää. Näen aina, kun joku tillottaa mua, ku mä keikun ja pilkin penkillä.
Miksi mä en nukahtele luennoilla, tai vapaa-aikana samalla tavalla?
Onko seurapuheilla minulle jokin väsyttävä vaikutus? Miksi ne menevät ohi, eivätkä puhuttele minua millään lailla?
Onko uskoni ehkä kuollut?
Olen huomannut, että seurasalissa on muitakin pilkkijöitä. Meneekö teillä seurapuheet ohi, vai kykenettekö kuuntelemaan seurapuhetta myös nukkuessa?
En ole saanut tuota torkahteluongelmaa pois, joten tästedes taidan tyytyä nettiseuroihin sängyllä maaten!
En nimittäin enää pysy hereillä seuroissa. Seurapuheet menevät täysin ohi. En muista seurapuheiden sisällöstä jälkeen päin yhtään mitään. Seurapenkeissä ei voi kuitenkaan nukkua rehellistä unta, sillä sitä herää aina siihen, kun horjahtaa. Ja tuo horjahtelu on hävettävää. Näen aina, kun joku tillottaa mua, ku mä keikun ja pilkin penkillä.
Miksi mä en nukahtele luennoilla, tai vapaa-aikana samalla tavalla?
Onko seurapuheilla minulle jokin väsyttävä vaikutus? Miksi ne menevät ohi, eivätkä puhuttele minua millään lailla?
Onko uskoni ehkä kuollut?
Olen huomannut, että seurasalissa on muitakin pilkkijöitä. Meneekö teillä seurapuheet ohi, vai kykenettekö kuuntelemaan seurapuhetta myös nukkuessa?
En ole saanut tuota torkahteluongelmaa pois, joten tästedes taidan tyytyä nettiseuroihin sängyllä maaten!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olet kuullut jo moneen otteeseen seurapuhujien toistelemat kliseet.
Minusta voit vallan mainiosti torkkua puheen ajan. Hakeudu jonnekin eturiveistä, jotta puhuja näkee torkahtelusi.
On totta, että tavanomaisen penkin soveltuvuus torkkuihin on huono. Kutakuinkin pystyasennossa torkkumisen voi kyllä oppia harjoittelemalla.
Eihän tuo ole lainkaan epätavallista, olen nähnyt joskus penkillä saarnamiehenkin torkkuvan, sellaisen esim. kuin Aarno Hahon. Arvelen, ettei häntä jaksanut kiinnostaa vähtäpätöisenä tunnetun heikkolahjaisen maallikkopuhujan jorinat.
Mutta tylsänkin tuntoisen seurapuheen voi saada kiinnostamaan, jos lasket esim. montako kertaa puhuja toistaa saarnan aikana sanat: Jumalan valtakunta, Jumala, Jumalan, Jumalan lapset, Jumalan seurakunta...
Ala pohdiskelemaan puheen aikana omia asioitasi, vaikkapa niitä yliopistoluennolla kuultuja.
Sitten voit mielessäsi itseksesi selittää raamattua, vaikkapa, mistä synti oikein sai alkunsa, taivaasta, vai vasta paratiisista ja miksi paratiisi ei ollutkaan synnitön paikka. Aatamilla ja Eevalla oli siellä mahdollista tehdä yhtä syntiä, syödä kielletystä puusta, joka olisi heitä kiehtonut ikuisesti. Panna nyt sielunvihollinen samaan paratiisiin, eikö tunnusta älyvapaalta touhulta.
Itse olen pysynyt hereillä, sillä minun mielikuvitukseni hyrrää koko seurapuheen ajan vilkkaasti.
valitsin aina seurapuheen alussa jonkin sanan, tai fraasin kokeilin, kuinka monta sanaa ehtii tulla puheen aikana. Teimme tätä usein kavereiden kanssa niin, että voittajalle piti tarjota pullakahvit kahviossa.
Valitsimme toki sanat tai fraasit ennen seurapuhetta ja kerrottiin ne toisille ääneen.
Sitten vain laskemaan.
Toinen suosittu peli oli se, että valittiin yhdessä joku sana tai fraasi ja kuka arvaa lähimmäks sen toistojen määrän, voittaa. Näissä peleissä oli se ongelma, että niissä tuppas ruveta naurattamaan.
Aikansa noita pelejä jaksoi pelata, kunnes mielikuvitus uusien pelien keksimiseen lopahti.
Opeteltiin kaverin kanssa morsetus ja ruvettiin juttelemaan sillä keskenään naputtelemalla morsetuksia toisen kädelle.
Sitten tulivat kosketusnäytölliset kännykät. Siitä lähtien olen pelannut jotain pelejä seurapuheen ajan. Tämä on yhä nouseva trendi, sillä olen nähnyt jo muidenkin pelaavan seurapuheen aikana jotain kännykkäpelejä.
Eräs naispuolinen kaveri kertoi, että se on mielissään, kun pystyy hiuksillaan peittämään korvakuulokkeet. Hän kuuntelee seurapuheiden aikana joko kielenopetusäänitteitä, äänikirjoja tai jotain asiaohjelmia.
Hän voi käyttää näin seurat tehokkaasti opiskeluun.
Tuosta heräsikin mieleen, miksipä minä en voisi myös kasvattaa sellaisia hiuksia, jotka peittävät korvat.