Välillisten verojen voimakas lisääminen heikentää pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ja lisää työttömyyttä. Pörssiyhtiöiden tukeminen ei ole työllisyyttä lisännyt.
Tälle vuodelle on hyväksytty budetti, jonka mukaan korotetaan välillisiä veroja:
* liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 14,98 miljardia euroa (viime vuonna 13,34 miljardia)
---- arvonlisäveron korotus 15,5 %
* tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 11,90 miljardia euroa (viime vuonna 10,29 miljardia)
* valmisteverot 6,00 miljardia (viime vuonna 5,16 miljardia)
--- energiaveron korotus 21,8 %
* muut verot 2,50 miljardia euroa (viime vuonna 2,07 miljardia euroa)
Verojen painopiste siirretään välillisiin veroihin ja verohuojennuksia annetaan kepun ja kokoomuksen intressiryhmille:
Kepu-kok-johtoinen hallitus otti hallitusohjelmaan perintö- ja lahjaveron poiston yritysten omistajilta ja maa- sekä metsätalousyrittäjiltä. Se ei kokonaan onnistunut perustuslain vastaisena.
Suomen rikkaimmat ottavat veronsa pääomatuloina, joita verotetaan 28 %:n tasaverona - tähän epäoikeudenmukaiseen verokohteluun ei ole tullut korjausta.
Työnantajien kela-maksut on kokonaan poistettu, ja näin on saatu 1,1 miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.
Katainen lupasi yritysjohtajien kanssa risteillessään, että yritysveroa vähennetään 4 %.
Lisäksi Katainen sanoi 450 yritysjohtajan kanssa risteillessään, että kokoomus tutkii voidaanko Suomeen palauttaa avoir fiscal -tyyppinen verojärjestelmä, eli osingonsaaja voisi vähentää pääomaverotuksesta yhtiön maksaman yhteisöveron.
Kataisen veroale vuonna 2008 oli 800 miljoonaa euroa (lisää velkaa) ja se vaikutti seuraavasti:
Työssäkäyvät saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
Tämä veroale on Kataisen mukaan kohdistettu pääasiassa pienituloisille.
Miltä veroale näyttää euroina - köyhille vai rikkaille Kataisen veroale suunnattiin.
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg oli kolumnissaan 5.1.2011 huolissaan tuloeroista. Katainen kielsi, etteivät tuloerot ole kasvaneet...
"Tuloerot rakentavat luokkayhteiskuntaa
Tuloerojen kasvu rakentaa yhteiskuntaan kerroksia, joissa kaikenlaisten mahdollisuuksien erot kasvavat lopulta niin suuriksi, ettei eri ryhmillä ole yhtenäistä kulttuuria, kieltä eikä taitoja työskennellä yhdessä. Silloin on mahdotonta kuvitella, että kansan kaikki kerrokset löytäisivät yhteiset tavoitteet, puhumattakaan yhteisistä menetelmistä, joilla koko kansan hyvinvointia yritettäisiin kohentaa.
... tuloeroyhteiskunnan alapäässä valinnan mahdollisuudet ovat pienet eikä arvostusta tunneta.
Kiihtyvän eriarvoistumien soisi nousevan kevään vaaliteemaksi. Puolueiden pitäisi esittää selvästi, hyväksyvätkö ne erojen kasvattamisen vai eivät. Jos eroja halutaan kaventaa, pitää tuoda selvästi esille keinot, joilla tavoitteeseen päästään. Pelkkä maininta juhlapuheessa ei enää riitä."
Hallituksen talouspolitiikka tuottaa "kakkua" rikkaille:
Pörssiyhtiöt jakavat mahtavat osingot omistajilleen tänä vuonna.
Pörssiyhtiöt jakavat jättimäiset osingot ja kuuluttavat samaan aikaan palkkamalttia.
Näin on hallitus halunnut kun yrityksille on jaettu miljardeja euroja, joita varten on otettu ulkomailta velkaa. Yritykset ovat saaneet työ- ja elinkeinoministeriöltä viime vuonna
- työllisyys ja yrittäjyys 2,41 miljardia euroa
------------------------------------------------------------
(Finnvera, palkkaturva, työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin, työllistämis-, koulutus ja erityistoimet (560 milj.), työ- ja elinkeinotoimistot (162,94 miljoonaa)
- innovaatio- ja yritysten kansainvälistyminen 787,28 miljoonaa euroa
----------------------------------------------------------------------------------------------
tutkimuksen kehittämisen ja innovoinnin tukeminen 410,35 miljoonaa, VTT 85,67 miljoonaa, lainat 99,44 miljonaa, Tekes, GTK, Mikes, Tukes sekä avustukset yhteisöille ja järjestöille
- alueiden kehittäminen ja rakennerahasto 594,24 miljoonaa euroa
--------------------------------------------------------------------------------------------
Työ- ja elinkeinoministeriön yritysten tukiaisbudjetti oli viime vuonna 4,22 miljardia euroa eli 57,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Siinä ei ministeri Pekkarinen enää muistanutkaan, että kenelle vaalirahoittajalleen oli tukiaisia myöntänyt.
Kun pörssiyhtiöiden ei tarvitse käyttää tuloksestaan esim. kehitystyöhön, innovaatioihin tai kansainvälistymiseen - ne voivat jakaa ja jakavat voittonsa osinkoina...
ja hallitus ottaa ulkomailta lisää velkaa tukiaisia ja yritysten omistajien osinkoja varten.
Kuka maksaa ulkomaan velat ja velkojen korot? Eivät ainakaan suomalaiset miljonäärit, jotka eivät maksa lainkaan kunnallisveroa kun ottavat ansiotulonsa pääomatuloina. Lisäksi näiden kaikkein rikkaimpien varallisuusvero on poistettu.
Tälle vuodelle on hyväksytty budetti, jonka mukaan korotetaan välillisiä veroja:
* liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 14,98 miljardia euroa (viime vuonna 13,34 miljardia)
---- arvonlisäveron korotus 15,5 %
* tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 11,90 miljardia euroa (viime vuonna 10,29 miljardia)
* valmisteverot 6,00 miljardia (viime vuonna 5,16 miljardia)
--- energiaveron korotus 21,8 %
* muut verot 2,50 miljardia euroa (viime vuonna 2,07 miljardia euroa)
Verojen painopiste siirretään välillisiin veroihin ja verohuojennuksia annetaan kepun ja kokoomuksen intressiryhmille:
Kepu-kok-johtoinen hallitus otti hallitusohjelmaan perintö- ja lahjaveron poiston yritysten omistajilta ja maa- sekä metsätalousyrittäjiltä. Se ei kokonaan onnistunut perustuslain vastaisena.
Suomen rikkaimmat ottavat veronsa pääomatuloina, joita verotetaan 28 %:n tasaverona - tähän epäoikeudenmukaiseen verokohteluun ei ole tullut korjausta.
Työnantajien kela-maksut on kokonaan poistettu, ja näin on saatu 1,1 miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.
Katainen lupasi yritysjohtajien kanssa risteillessään, että yritysveroa vähennetään 4 %.
Lisäksi Katainen sanoi 450 yritysjohtajan kanssa risteillessään, että kokoomus tutkii voidaanko Suomeen palauttaa avoir fiscal -tyyppinen verojärjestelmä, eli osingonsaaja voisi vähentää pääomaverotuksesta yhtiön maksaman yhteisöveron.
Kataisen veroale vuonna 2008 oli 800 miljoonaa euroa (lisää velkaa) ja se vaikutti seuraavasti:
Työssäkäyvät saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
Tämä veroale on Kataisen mukaan kohdistettu pääasiassa pienituloisille.
Miltä veroale näyttää euroina - köyhille vai rikkaille Kataisen veroale suunnattiin.
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg oli kolumnissaan 5.1.2011 huolissaan tuloeroista. Katainen kielsi, etteivät tuloerot ole kasvaneet...
"Tuloerot rakentavat luokkayhteiskuntaa
Tuloerojen kasvu rakentaa yhteiskuntaan kerroksia, joissa kaikenlaisten mahdollisuuksien erot kasvavat lopulta niin suuriksi, ettei eri ryhmillä ole yhtenäistä kulttuuria, kieltä eikä taitoja työskennellä yhdessä. Silloin on mahdotonta kuvitella, että kansan kaikki kerrokset löytäisivät yhteiset tavoitteet, puhumattakaan yhteisistä menetelmistä, joilla koko kansan hyvinvointia yritettäisiin kohentaa.
... tuloeroyhteiskunnan alapäässä valinnan mahdollisuudet ovat pienet eikä arvostusta tunneta.
Kiihtyvän eriarvoistumien soisi nousevan kevään vaaliteemaksi. Puolueiden pitäisi esittää selvästi, hyväksyvätkö ne erojen kasvattamisen vai eivät. Jos eroja halutaan kaventaa, pitää tuoda selvästi esille keinot, joilla tavoitteeseen päästään. Pelkkä maininta juhlapuheessa ei enää riitä."
Hallituksen talouspolitiikka tuottaa "kakkua" rikkaille:
Pörssiyhtiöt jakavat mahtavat osingot omistajilleen tänä vuonna.
Pörssiyhtiöt jakavat jättimäiset osingot ja kuuluttavat samaan aikaan palkkamalttia.
Näin on hallitus halunnut kun yrityksille on jaettu miljardeja euroja, joita varten on otettu ulkomailta velkaa. Yritykset ovat saaneet työ- ja elinkeinoministeriöltä viime vuonna
- työllisyys ja yrittäjyys 2,41 miljardia euroa
------------------------------------------------------------
(Finnvera, palkkaturva, työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin, työllistämis-, koulutus ja erityistoimet (560 milj.), työ- ja elinkeinotoimistot (162,94 miljoonaa)
- innovaatio- ja yritysten kansainvälistyminen 787,28 miljoonaa euroa
----------------------------------------------------------------------------------------------
tutkimuksen kehittämisen ja innovoinnin tukeminen 410,35 miljoonaa, VTT 85,67 miljoonaa, lainat 99,44 miljonaa, Tekes, GTK, Mikes, Tukes sekä avustukset yhteisöille ja järjestöille
- alueiden kehittäminen ja rakennerahasto 594,24 miljoonaa euroa
--------------------------------------------------------------------------------------------
Työ- ja elinkeinoministeriön yritysten tukiaisbudjetti oli viime vuonna 4,22 miljardia euroa eli 57,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Siinä ei ministeri Pekkarinen enää muistanutkaan, että kenelle vaalirahoittajalleen oli tukiaisia myöntänyt.
Kun pörssiyhtiöiden ei tarvitse käyttää tuloksestaan esim. kehitystyöhön, innovaatioihin tai kansainvälistymiseen - ne voivat jakaa ja jakavat voittonsa osinkoina...
ja hallitus ottaa ulkomailta lisää velkaa tukiaisia ja yritysten omistajien osinkoja varten.
Kuka maksaa ulkomaan velat ja velkojen korot? Eivät ainakaan suomalaiset miljonäärit, jotka eivät maksa lainkaan kunnallisveroa kun ottavat ansiotulonsa pääomatuloina. Lisäksi näiden kaikkein rikkaimpien varallisuusvero on poistettu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.