Pääkirjoitus 4.2.2011:
Nuoret työttömät nopeasti töihin
Hallituksen toimet nuorisotyöttömyyden hoidossa ovat epäonnistuneet.
Nuorisotyöttömyyden hoidossa työministeri Anni Sinnemäen olisi syytä katsoa kriittisesti peiliin.
Nuorisotyöttömyyden hoidossa työministeri Anni Sinnemäen olisi syytä katsoa kriittisesti peiliin. (JOHN PALMÉN)
Nuorisotyöttömyys on tulevaisuuden kannalta suuri riski. Jos nuoret eivät saa kokemuksia työnteosta ja asiallisesta työsuhteesta, voi heitä uhata pahimmassa tapauksessa yhteiskunnallinen syrjäytyminen monessakin suhteessa. Taloudellisesti he jäävät vaille tuloja ja sosiaalisesti heiltä jää kokematta työyhteisön dynamiikka ja muut työhön liittyvät kontaktit. Samoin työsuhteen normaalit ehdot voivat jäädä tuntemattomiksi, jos ei niitä ole koskaan käytännössä kokenut. Tällaiset nuoret ovat avointa riistaa taloudelliselle hyväksikäytölle. Yhteiskunnan marginaaliin ajautuminen voi johtaa sairastumiseen tai pahimmillaan rikolliseen elämäntapaan.
Nuorten työllistämiseksi tulisikin käyttää kaikki mahdolliset keinot ja osoittaa siihen riittävät voimavarat. Hallitus kehuu onnistuneensa talouspoliittisessa elvytyksessä. Totta on, että valtio velkaantuu ennätystahtia. Kuitenkin alle 25-vuotiaita työttömiä on keskimäärin yli 30 000 henkilöä. Tämän ikäisillä nuorilla pitäisi kaikilla olla joko työ- tai opiskelupaikka. Nyt irrallaan ajelehtivia nuoria on aivan liikaa. Erikoista on, että työministeri herää kysymykseen vasta aivan vaalien alla, kun pitkän hallituskauden aikana olisi ollut mahdollista kehitellä monenlaisia erityistoimia nuorison työllistämiseksi. Hallituksen työllistämiskortit ja etsivä nuorisotyö ovat kovin kapeita asioita nuorison ongelmien hoitamisessa.
Edes suurten ikäluokkien alkanut eläköityminen ei ole avannut nuorisolle laajemmin työmarkkinoita. Hallituksen erityistoimia onkin ollut ikävä jo pidemmän aikaa. Tukea on osoitettu työnantajille nuorten palkkaamiseen. Tämä tuki ei ole saanut suuria aikaan ja pahimmillaan sillä on syrjäytetty muuta työllistymistä. Julkisen vallan olisikin kannattanut tukea projektiluontoisesti esimerkiksi kuntia, jotta ne olisivat pystyneet palkkaamaan nuoria vaikka kesätöihin vanhusten- ja terveydenhoidon aputehtäviin, ympäristön hoitoon ja muihin tehtäviin. Näin olisi saatu monille kesätyötä kaipaaville ja jo valmistuneillekin selkeä kausi normaalia työsuhdetta. Sen jälkeen nuorten olisi ollut helpompi etsiä omatoimisesti jatkotöitä.
Julkisen sektorin aktiivisuus nuorten palkkaamisessa olisi tehnyt nuorisosta tavoitellumpaa työvoimaa ja todennäköisesti yksityisetkin työnantajat olisivat joutuneet kilpailemaan nuorista tulevaisuuden tekijöistä.
Nuoret työttömät nopeasti töihin
Hallituksen toimet nuorisotyöttömyyden hoidossa ovat epäonnistuneet.
Nuorisotyöttömyyden hoidossa työministeri Anni Sinnemäen olisi syytä katsoa kriittisesti peiliin.
Nuorisotyöttömyyden hoidossa työministeri Anni Sinnemäen olisi syytä katsoa kriittisesti peiliin. (JOHN PALMÉN)
Nuorisotyöttömyys on tulevaisuuden kannalta suuri riski. Jos nuoret eivät saa kokemuksia työnteosta ja asiallisesta työsuhteesta, voi heitä uhata pahimmassa tapauksessa yhteiskunnallinen syrjäytyminen monessakin suhteessa. Taloudellisesti he jäävät vaille tuloja ja sosiaalisesti heiltä jää kokematta työyhteisön dynamiikka ja muut työhön liittyvät kontaktit. Samoin työsuhteen normaalit ehdot voivat jäädä tuntemattomiksi, jos ei niitä ole koskaan käytännössä kokenut. Tällaiset nuoret ovat avointa riistaa taloudelliselle hyväksikäytölle. Yhteiskunnan marginaaliin ajautuminen voi johtaa sairastumiseen tai pahimmillaan rikolliseen elämäntapaan.
Nuorten työllistämiseksi tulisikin käyttää kaikki mahdolliset keinot ja osoittaa siihen riittävät voimavarat. Hallitus kehuu onnistuneensa talouspoliittisessa elvytyksessä. Totta on, että valtio velkaantuu ennätystahtia. Kuitenkin alle 25-vuotiaita työttömiä on keskimäärin yli 30 000 henkilöä. Tämän ikäisillä nuorilla pitäisi kaikilla olla joko työ- tai opiskelupaikka. Nyt irrallaan ajelehtivia nuoria on aivan liikaa. Erikoista on, että työministeri herää kysymykseen vasta aivan vaalien alla, kun pitkän hallituskauden aikana olisi ollut mahdollista kehitellä monenlaisia erityistoimia nuorison työllistämiseksi. Hallituksen työllistämiskortit ja etsivä nuorisotyö ovat kovin kapeita asioita nuorison ongelmien hoitamisessa.
Edes suurten ikäluokkien alkanut eläköityminen ei ole avannut nuorisolle laajemmin työmarkkinoita. Hallituksen erityistoimia onkin ollut ikävä jo pidemmän aikaa. Tukea on osoitettu työnantajille nuorten palkkaamiseen. Tämä tuki ei ole saanut suuria aikaan ja pahimmillaan sillä on syrjäytetty muuta työllistymistä. Julkisen vallan olisikin kannattanut tukea projektiluontoisesti esimerkiksi kuntia, jotta ne olisivat pystyneet palkkaamaan nuoria vaikka kesätöihin vanhusten- ja terveydenhoidon aputehtäviin, ympäristön hoitoon ja muihin tehtäviin. Näin olisi saatu monille kesätyötä kaipaaville ja jo valmistuneillekin selkeä kausi normaalia työsuhdetta. Sen jälkeen nuorten olisi ollut helpompi etsiä omatoimisesti jatkotöitä.
Julkisen sektorin aktiivisuus nuorten palkkaamisessa olisi tehnyt nuorisosta tavoitellumpaa työvoimaa ja todennäköisesti yksityisetkin työnantajat olisivat joutuneet kilpailemaan nuorista tulevaisuuden tekijöistä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Annilta tuo on turhanpäiväistä äänten kalastelua. Ne, jotka häntä äänestävät, vähät välittävät työttömyydestä yleensä.
http://hiki.pedia.ws/wiki/Anni_Sinnemäki < Tuo saattaa tuntua pottuilulta, mutta jos vähääkään on asioista perillä, niin rivienvälistä voi lukea "totuuden".
Tulkinta on vapaa.