Sen jälkeen kun olet oppinut lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan plus- ja miinuslaskuja, on aivan sama miten pitkälle kouluttaudut. Työpaikan saanti riippuu 98% siitä, miten suosittu ihminen olet - eikä todellakaan siitä mitä osaat tai mitä et. Jos jäät ryyppy- ja dokailuporukoista pois jo opiskeluaikana, peli on auttamatta menetetty. Eikä siinä tilanteessa pelasta edes korkeakoulun kurssien vitosen keskiarvo (tai kolmosen, mitä järjestelmää nyt käytetäänkään).
Opiskelijalle riittää tosiaankin se, että osaa vain ne hyvin välttämättömät taidot, mitä työn kannalta tarvitaan, eli riittää että opiskeluaikana pääsee kurssin juuri ja juuri läpi. Paperit jokainen välttämättömät kurssit suorittanut saa, mutta ne numerot mitä siellä on on aivan yhdentekeviä. Ne tärkeimmät numerot, mitkä ratkaisevat (ja joita ei todistuksessa lue), on viinapään sietokyky, paskanpuhumisen taito, suosio mies- että naisväen keskuudessa sekä vanhempien varallisuus. Jos nämä on luokkaa ykkönen kouluasteikolla, työmarkkinakelpoisuutesi on nolla.
Opiskelu itsessään on vitun turhaa touhua
10
1682
Vastaukset
- Jopa taas tiedetään
Tuohon voisin sanoa, että en ole suoriutunut yhdestäkään mainitsemastasi kurssista (viinapään sietokyky, paskanpuhumisen taito, suosio mies- että naisväen keskuudessa sekä vanhempien varallisuus), mutta siitä huolimatta olen tehnyt aivan kohtuullisen ammattiuran. Eikä tämä ole kuvitelmaa, sillä olen jäämässä täysin palvelleena eläkkeelle.
Sinua taitaa kalvaa vain aiheeton katkeruus ja vaivata turhanpäinen yrittämisen puute.- eräs toinen
"Eikä tämä ole kuvitelmaa, sillä olen jäämässä täysin palvelleena eläkkeelle."
niinpä niin... ...katsopa kun se maailma on muuttunut tässä välillä!!!!
Jos sä olet tosiaan jo lähellä eläkeikää, niin hyvähän sun on viisaana olla neuvomassa.
Ennen vanhaan sen ensimmäisen työpaikan saattoi saada kun käveli ovesta sisään
ja kysyi niitä töitä. Nykyään, jos tähtää siivoojaa parempaan paikkaan töihin, ei todellakaan
marssita paikan päälle noin vaan; sieltä kuule nauretaan pihalle ja kehotetaan täyttämään netissä
hakulomake tai lähettämään sähköpostilla hakemus. (niin ja sähköpostia tai nettiä tuskin oli sun
nuoruudessa!)
Sinänsä on kätevää kun hakemukset voi lähettää poistumatta kodistaan, mutta ongelmana on
se että samaa paikkaa saattaa hakea tuhat muuta hakijaa. Ainut tapa millä voi erottua on se
että sulla on SUOSITTELIJOITA eli ryyppykavereita, jotka voi kertoa kuinka hyvä tyyppi sä olet.
Fakta vaan on se että kukaan ei halua palkata täysin tuntematonta henkilöä, jos vaihtoehtona
on sellainen henkilö, jolla on kavereita samalla alalla. Tätä kautta kun työnantaja pystyy edes
jotenkin selvittää hakijan taustoja. Puhelinsoitto suosittelijalle voi valaista hyvinkin paljon
minkälainen hakija on kyseessä. Nykyään sellaista hakijaa saatetaan pitää hyvinkin outona, jolla
ei ole suosittelijoita. Siitä voidaan hyvinkin nopeasti vetää johtopäätös että kyseessä on
friikki erakko!!!! Miksi työhaastattelija edes vaivautuisi uhraamaan aikaansa tälläiseen
hakijaan kun hakemuspinosta löytyy hakijoita, jolla on niitä suosittelijoita?
Toinen hauska fakta on ihan vaan se että rekrytointiprosessi voi olla ihan helvetin kallis
ja aikaa vievä prosessi työnantajalle. Läheskään kaikkia työpaikkoja ei edes laiteta
julkiseen hakuun, vaan kysytään ensin olemassaolevilta työntekijöiltä, tietävätkö ne ketään
sopivaa TUTTUA ko. työhön. Ja mistäköhän muualtakaan ne tutut on löytyneet kuin
sieltä baarista... - eräs toinen
eräs toinen kirjoitti:
"Eikä tämä ole kuvitelmaa, sillä olen jäämässä täysin palvelleena eläkkeelle."
niinpä niin... ...katsopa kun se maailma on muuttunut tässä välillä!!!!
Jos sä olet tosiaan jo lähellä eläkeikää, niin hyvähän sun on viisaana olla neuvomassa.
Ennen vanhaan sen ensimmäisen työpaikan saattoi saada kun käveli ovesta sisään
ja kysyi niitä töitä. Nykyään, jos tähtää siivoojaa parempaan paikkaan töihin, ei todellakaan
marssita paikan päälle noin vaan; sieltä kuule nauretaan pihalle ja kehotetaan täyttämään netissä
hakulomake tai lähettämään sähköpostilla hakemus. (niin ja sähköpostia tai nettiä tuskin oli sun
nuoruudessa!)
Sinänsä on kätevää kun hakemukset voi lähettää poistumatta kodistaan, mutta ongelmana on
se että samaa paikkaa saattaa hakea tuhat muuta hakijaa. Ainut tapa millä voi erottua on se
että sulla on SUOSITTELIJOITA eli ryyppykavereita, jotka voi kertoa kuinka hyvä tyyppi sä olet.
Fakta vaan on se että kukaan ei halua palkata täysin tuntematonta henkilöä, jos vaihtoehtona
on sellainen henkilö, jolla on kavereita samalla alalla. Tätä kautta kun työnantaja pystyy edes
jotenkin selvittää hakijan taustoja. Puhelinsoitto suosittelijalle voi valaista hyvinkin paljon
minkälainen hakija on kyseessä. Nykyään sellaista hakijaa saatetaan pitää hyvinkin outona, jolla
ei ole suosittelijoita. Siitä voidaan hyvinkin nopeasti vetää johtopäätös että kyseessä on
friikki erakko!!!! Miksi työhaastattelija edes vaivautuisi uhraamaan aikaansa tälläiseen
hakijaan kun hakemuspinosta löytyy hakijoita, jolla on niitä suosittelijoita?
Toinen hauska fakta on ihan vaan se että rekrytointiprosessi voi olla ihan helvetin kallis
ja aikaa vievä prosessi työnantajalle. Läheskään kaikkia työpaikkoja ei edes laiteta
julkiseen hakuun, vaan kysytään ensin olemassaolevilta työntekijöiltä, tietävätkö ne ketään
sopivaa TUTTUA ko. työhön. Ja mistäköhän muualtakaan ne tutut on löytyneet kuin
sieltä baarista...Jos sitä ensimmäistä oman alan työpaikkaa ei onnistu saamaan millään keinolla
heti valmistumisen jälkeen, niin seinä saattaa nousta pystyyn hyvinkin nopeasti.
Viimeistään vuoden päästä valmistumisesta saattaa olla aika turha haaveilla oman alan
ensimmäisestä työpaikasta. Siihen mennessä on valmistunut jo seuraavat sukupolvi.
Miksi työnantaja enää haluaisi palkata vuotta vanhempaa tekijää, jolla ei ole vielä oman
alan työkokemusta? Vuoden aikana osa opituista taidoistakin on saattanut ruostua ja unohtua!!!
(tai ainakin näin ne työnantajat kuvittelee) - joku muu
eräs toinen kirjoitti:
Jos sitä ensimmäistä oman alan työpaikkaa ei onnistu saamaan millään keinolla
heti valmistumisen jälkeen, niin seinä saattaa nousta pystyyn hyvinkin nopeasti.
Viimeistään vuoden päästä valmistumisesta saattaa olla aika turha haaveilla oman alan
ensimmäisestä työpaikasta. Siihen mennessä on valmistunut jo seuraavat sukupolvi.
Miksi työnantaja enää haluaisi palkata vuotta vanhempaa tekijää, jolla ei ole vielä oman
alan työkokemusta? Vuoden aikana osa opituista taidoistakin on saattanut ruostua ja unohtua!!!
(tai ainakin näin ne työnantajat kuvittelee)satuin tähän viestiketjuun ihan vahingossa, enkä jaksa tähän nyt lähteä sen enempiä lörpöttelemään.. Sitä vaan, että yhdyn ehdottomasti mielipiteeseesi! Faktat kyseessä!
- Jopa taas tiedetään
eräs toinen kirjoitti:
"Eikä tämä ole kuvitelmaa, sillä olen jäämässä täysin palvelleena eläkkeelle."
niinpä niin... ...katsopa kun se maailma on muuttunut tässä välillä!!!!
Jos sä olet tosiaan jo lähellä eläkeikää, niin hyvähän sun on viisaana olla neuvomassa.
Ennen vanhaan sen ensimmäisen työpaikan saattoi saada kun käveli ovesta sisään
ja kysyi niitä töitä. Nykyään, jos tähtää siivoojaa parempaan paikkaan töihin, ei todellakaan
marssita paikan päälle noin vaan; sieltä kuule nauretaan pihalle ja kehotetaan täyttämään netissä
hakulomake tai lähettämään sähköpostilla hakemus. (niin ja sähköpostia tai nettiä tuskin oli sun
nuoruudessa!)
Sinänsä on kätevää kun hakemukset voi lähettää poistumatta kodistaan, mutta ongelmana on
se että samaa paikkaa saattaa hakea tuhat muuta hakijaa. Ainut tapa millä voi erottua on se
että sulla on SUOSITTELIJOITA eli ryyppykavereita, jotka voi kertoa kuinka hyvä tyyppi sä olet.
Fakta vaan on se että kukaan ei halua palkata täysin tuntematonta henkilöä, jos vaihtoehtona
on sellainen henkilö, jolla on kavereita samalla alalla. Tätä kautta kun työnantaja pystyy edes
jotenkin selvittää hakijan taustoja. Puhelinsoitto suosittelijalle voi valaista hyvinkin paljon
minkälainen hakija on kyseessä. Nykyään sellaista hakijaa saatetaan pitää hyvinkin outona, jolla
ei ole suosittelijoita. Siitä voidaan hyvinkin nopeasti vetää johtopäätös että kyseessä on
friikki erakko!!!! Miksi työhaastattelija edes vaivautuisi uhraamaan aikaansa tälläiseen
hakijaan kun hakemuspinosta löytyy hakijoita, jolla on niitä suosittelijoita?
Toinen hauska fakta on ihan vaan se että rekrytointiprosessi voi olla ihan helvetin kallis
ja aikaa vievä prosessi työnantajalle. Läheskään kaikkia työpaikkoja ei edes laiteta
julkiseen hakuun, vaan kysytään ensin olemassaolevilta työntekijöiltä, tietävätkö ne ketään
sopivaa TUTTUA ko. työhön. Ja mistäköhän muualtakaan ne tutut on löytyneet kuin
sieltä baarista...Niin silloin, kun olin opintojeni jälkeen työllistymässä Suomessa oli sellainen kysyntä työvoimasta, että ihmisiä muutti sadoin tuhansin työn perässä Ruotsiin, myös koulutettua väkeä.
Hakemuksia piti silloinkin täyttää, ei hakemusten välitysmenetelmän muuttuminen ole perusasiaa miksikään muuttanut.
Lisäksi nykyisinkin kannattaa useimmiten olla monen tuntema fiksu kuin täysin tuntematon nolla. Viinaa juomalla ei fiksun mainetta voi vieläkään pelkästään lunastaa. - Anonyymi
eräs toinen kirjoitti:
Jos sitä ensimmäistä oman alan työpaikkaa ei onnistu saamaan millään keinolla
heti valmistumisen jälkeen, niin seinä saattaa nousta pystyyn hyvinkin nopeasti.
Viimeistään vuoden päästä valmistumisesta saattaa olla aika turha haaveilla oman alan
ensimmäisestä työpaikasta. Siihen mennessä on valmistunut jo seuraavat sukupolvi.
Miksi työnantaja enää haluaisi palkata vuotta vanhempaa tekijää, jolla ei ole vielä oman
alan työkokemusta? Vuoden aikana osa opituista taidoistakin on saattanut ruostua ja unohtua!!!
(tai ainakin näin ne työnantajat kuvittelee)Näinpä. Kouluttauduin toiveikkaana alalle, jonka mainostettiin olevan työllistävä suuren eläköitymisprosentin takia. Paskanmarjat. Sain varsin hyvän todistuksen, mutten ainuttakaan kutsua oman alan haastatteluihin. Oltuani kolme kuukautta työttömänä laskin rimaa ja aloin hakea muitakin duuneja. Puoli vuotta ehdin käkkiä keikkatöitä tehden, kunnes työllistyin erääseen paskaduunifirmaan. Nyt en uskalla lähteä sieltä, koska en jaksa enää uskoa noihin työvoimapula-ammatteihin. Ei ole varaa kärvistellä taas opiskelijana, tai ainakin harkitsen tarkkaan alan.
- täysnolla
Juu, kyllä edellä olevat kirjoittajat faktaa turisevat. Ja kahden vuoden kuluttua niillä papereilla voi jo persettä pyyhkäistä...
- että näin
Jos oikeaa osaamista on, se ei varmasti nollaannu kahdessa vuodessa. Joku joutava pintatieto, jonka perusasiat osaava pystyy omaksumaan muutamassa tunnissa, voi vanhentua tuossa ajassa.
Se taas, jos ei ole hyvässäkään työllisyystilanteessa pystynyt hankkimaan muutamassa vuodessa oman alansa kokemusta, osoittaa taas hakijasta jotakin, eikä välttämättä positiivista.
- Anonyymi
Näin on. Olen samaa mieltä kanssasi.
- Anonyymi
Ainoa hyöty opiskelusta on, että aivot saavat työtä pelkän loisimisen sijaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Orpo räyhää: kansan on muututtava
Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san2382699- 1011144
Nainen, nyt esitän muutaman skenaarion
Asumme yhdessä ja seurustelemme. 1. On ilta ja olet sohvalla makoilemassa ja räpläät kännykkääsi. Makuuhuoneesta kuulu1221098Oikea kaste on syntisten kaste
Oikea kaste on syntisten kaste. Vain syntisiä tulee kastaa. Itsensä uskoviksi ja vanhurskaiksi julistaneita ei tule ka581005Kristillinen kaste toimitetaan upottamalla veteen - pään valelukaste ei kelpaa
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen puhdistautumiseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali verta1531002Upotuskaste on raamatullisin kaste
Jokainen raamattua lukenut tietää sen. Päivänselvä asia. Vauvalle annettu kaste ei löydy raamatusta.717917- 63841
- 41817
Perussuomalaisten kansanedustajalta erittäin raju puheenvuoro eduskunnassa massamaahanmuuttoa vastaa
https://www.is.fi/politiikka/art-2000012019924.html Hyvä, että perussuomalaiset tuo Suomen kansalle tätä vihervasemmisto238805- 127793