Koulun pakolliset kielet.
Vielä tälläkin hetkellä vaikuttaa 1 600 – luku kouluumme ja koulukulttuuriimme, pakkoruotsin lailla. Silloin siirrettiin ruotsalaisia asumaan Suomeen, eripuolelle maata.
Suomi on pakollinen kieli suomessa. Hyvä, näin tulee ollakin. Ruotsi ei enää. Se on vain yksi kieli, muiden pienien kielien joukossa. Pakollinen ensimmäinen vieraskieli on joku entinen siirtomaavaltakieli, sen jälkeen toisen vieraan kielen valinnan pitäisi olla vapaaehtoinen, mutta toisaalta edelleen pakollinen. Jos tarkastelemme eri kieliä englannin jälkeen, levinneisyyden mukaan tulee mieleen ranska, saksa portugali tai espanja. Kaikki entisiä siirtomaavaltioita, joita puhutaan monissa maissa. Mikäli tarkastelemme tärkeimpiä kauppakumppaneitamme, kieliksemme tulisi saksa, englanti, venäjä ja ruotsi. Eli oppilas saisi itse valita toisen vieraan kielensä ranska, saksa, portugali, espanja, venäjä ja ruotsi ehkä jopa latina. Tässä vaiheessa tulee oppilaille jakaa tietoa jatko-opintojen erilaisista vaatimuksista. Eli mitä kieltä kannattaa opiskella, mikäli haluaa tiettyyn ammattiin.
Miksi sitten pitää osata jotain muutakin, kuin vain esim: englantia. On yleissivistävää osata jotain muutakin kieltä kuin englantia. Jos aloitat toisen vieraan kielen vasta lukiossa, et pääse niin hyviin tuloksiin kielen hallinnassa. Suomella on hyvät lähtökohdat tarjota kansalaisilleen riittävän monipuolinen koulutus, jotta säilymme myös vastaisuudessa koulutuksen kärkimaana. Jatko-opinnoissa lukion jälkeen, tarvitset useimmiten useampaa vierasta kieltä ja joudut lukiossakin vielä aloittamaan ehkä uuden vieraan kielen. Riippuu täysin jatkosuunnitelmistasi. Ilman toisen vieraan kielen hallintaa, jatkosuunnitelmat ovat huomattavasti suppeammat. Toinen vieras kieli voi olla myös helpompi oppia, kuin pakollinen esim: englanti. Ensimmäisen kielen voisi myös lukiossa vaihtaa johonkin uuteen vieraaseen kieleen eli ranska, saksa, englanti, portugali tai espanja, mutta aina vähintään kaksi vierasta kieltä suomen lisäksi.
Ahvenanmaalla taas näkisin mielelläni suomenkielisen koulun, jossa tosin olisi pakkoruotsi heti ensimmäisestä luokasta alkaen. Pääasia olisi vain saada Ahvenanmaallekin suomenkielinen koulu.
Jyrki Vaskela
Itsenäisyyspuolueen kansanedustajaehdokas
Uusimaa
http://www.saunalahti.fi/jvask
Vielä tälläkin hetkellä vaikuttaa 1 600 – luku kouluumme ja koulukulttuuriimme, pakkoruotsin lailla. Silloin siirrettiin ruotsalaisia asumaan Suomeen, eripuolelle maata.
Suomi on pakollinen kieli suomessa. Hyvä, näin tulee ollakin. Ruotsi ei enää. Se on vain yksi kieli, muiden pienien kielien joukossa. Pakollinen ensimmäinen vieraskieli on joku entinen siirtomaavaltakieli, sen jälkeen toisen vieraan kielen valinnan pitäisi olla vapaaehtoinen, mutta toisaalta edelleen pakollinen. Jos tarkastelemme eri kieliä englannin jälkeen, levinneisyyden mukaan tulee mieleen ranska, saksa portugali tai espanja. Kaikki entisiä siirtomaavaltioita, joita puhutaan monissa maissa. Mikäli tarkastelemme tärkeimpiä kauppakumppaneitamme, kieliksemme tulisi saksa, englanti, venäjä ja ruotsi. Eli oppilas saisi itse valita toisen vieraan kielensä ranska, saksa, portugali, espanja, venäjä ja ruotsi ehkä jopa latina. Tässä vaiheessa tulee oppilaille jakaa tietoa jatko-opintojen erilaisista vaatimuksista. Eli mitä kieltä kannattaa opiskella, mikäli haluaa tiettyyn ammattiin.
Miksi sitten pitää osata jotain muutakin, kuin vain esim: englantia. On yleissivistävää osata jotain muutakin kieltä kuin englantia. Jos aloitat toisen vieraan kielen vasta lukiossa, et pääse niin hyviin tuloksiin kielen hallinnassa. Suomella on hyvät lähtökohdat tarjota kansalaisilleen riittävän monipuolinen koulutus, jotta säilymme myös vastaisuudessa koulutuksen kärkimaana. Jatko-opinnoissa lukion jälkeen, tarvitset useimmiten useampaa vierasta kieltä ja joudut lukiossakin vielä aloittamaan ehkä uuden vieraan kielen. Riippuu täysin jatkosuunnitelmistasi. Ilman toisen vieraan kielen hallintaa, jatkosuunnitelmat ovat huomattavasti suppeammat. Toinen vieras kieli voi olla myös helpompi oppia, kuin pakollinen esim: englanti. Ensimmäisen kielen voisi myös lukiossa vaihtaa johonkin uuteen vieraaseen kieleen eli ranska, saksa, englanti, portugali tai espanja, mutta aina vähintään kaksi vierasta kieltä suomen lisäksi.
Ahvenanmaalla taas näkisin mielelläni suomenkielisen koulun, jossa tosin olisi pakkoruotsi heti ensimmäisestä luokasta alkaen. Pääasia olisi vain saada Ahvenanmaallekin suomenkielinen koulu.
Jyrki Vaskela
Itsenäisyyspuolueen kansanedustajaehdokas
Uusimaa
http://www.saunalahti.fi/jvask
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nyt joudun toteamaan, että minulla toisenlainen näkemys kielten opiskelusta ja kuin Sinulla Jyrki. Tartun tuossa edellä kirjoittamaasi lauseeseen: "Jos aloitat toisen vieraan kielen vasta lukiossa, et pääse niin hyviin tuloksiin kielen hallinnassa.". Asia ja aihe on erittäin tärkeä ja ansaitsee kunnon tarkastelun.
Käsitykseni ihmisen "oppimiskysvystä" on sellainen, että me pystymme oppimaan ja opiskelemaan täysipainoisesti niin nuorella iällä kuin sen jälkeenkin ja jopa eläkeläisinä. Tämä näkemykseni koskee kaikkea oppimista ja opiskelua eli niin kieliä kuin muutakin hyödyllisiä tai väehemmän tarpeellisia, jopa toisarvoisia asioita ja taitoja.
Kielten opiskelun kohdalla näen olennaisen tärkeänä, että kaikki peruskoululaiset saisivat ja omaksuisivat myönteisen asenteen eri kieliin ja kulttuureihin nähden. Tarvittaisiin "löytöretkeilyhengen" opettamista ja oppimista, omaksumista. Asenteen olisi muodostuttava myönteiseksi.
Peruskoulussa olisi oltava keskeisenä oppiaiheena yleinen lingvistiikka, yleinen kielellinen kommunikaatio ja siinä yhteydessä olisi opiskelun kohteena koko globaalien kulttuurien ja kielien kirjo monisorttisena mosaiikkina. Yksikään kieli ja kulttuuri ei olisi alempiarvoinen kuin jokin toinen. Tämän kulmakiven arvon omaava periaatte on yleisen ja yhtäläisen ihmisarvoisuuden hyväksymisen kanssa linjassa. On sitten eri asia, mitä vierasta kieltä me itse kukin sitten käytännössä tarvitsisimme ja mitä kieltä tai kieliä olisi hyödyllistä käytännössä opiskella ja osata. Vasta aikuisina me tiedämme omat elämisen tilanteemme. Uuden opiskelun tarvetta tulee myöhemmälläkin iällä ja se koskee myös kieliä. Homma onnistuu, kun valmius ja motivaatio ovat kunnossa.
Pitkin hampain suostun semmoiseen ajatukseen, että englantia olisi hyvä opetella osaamaan edes alkeitten osalta jokaisen suomalaisen peruskoululaisen. Tietysti oma äidinkieli tulee vielä aina sitä ennen. Kaikkien muitten kielien osalta jättäisin harkinnanvaraa ja suurta joustavuutta peruskoulun tasolla kielten opsikeluun. Kyllä tarjolla on aiheellista pitää muitakin kieliä englannin lisäksi, mutta pakon haluan jättää pois.
Olen itse käynyt entisjan oppikoulun. Näin vuosikymmenien jälkeen uskallan väittää, että oppikoulun kielien oppimäärät (ruotsi, saksa ja englanti) olivat sen verran suppeat, että ne on kohtalaisen helppo suorittaa tiivistettynä kurssiopiskeluna aikuisella iällä. Aikuisena pitää vain sitten olla asenteellista valmiutta, tarvetta ja sen mukana tulee myös motivaatio olipa kyse sitten mistä tahansa kielestä vaikkapa japanista hindiin, turkkiin, venäjään, ruotsiin, jne.
parempi, jos saa valita ite?