Ristiinlaminoitu vaneri vene

Mulla oli semmonen pursi vuodelta -79 ja se oli heti uutena kuidutettu. Hyviä puolia oli veneen äänettömyys. Ei kuulunut laineen liplatus sisätiloihin. Oikein hoidettuna olisi varmaan ollut muutenkin aivan hyvä kapistus, mutta itse jouduin toteamaan, että kosteus oli mädännyttänyt vanerin pilssissä kölipuun molemmin puolin. Korjasin sen sillä tavalla, että sorkkaraudalla, raapalla ja moottorisahalla poistin lahon pois ja korvasin sen hartsilla ja lasikuitumatoilla ja rowingilla. Otaksun, että vene on edelleen käytössä, mutta vanerin lahoamiseen kannattaa kiinnittää huomiota etenkin paikoissa, jotka on usein vaikeimmin tarkastettavissa. Jos ei lahovikoja ole, niin aivan saattaa olla aivan kelpo vene.

Voi vanerivene olla hyvinkin pitkäikäinen. Vuosikymmeniä. Oleellista on, että rungon ulkopuolinen pinta on maalattu tai kuidutettu siten, ettei kosteus pääse ulkopuolelta rakenteisiin ja sitten taas sisäpuoli on käsitelty jollakin hometta estävällä hengittävällä maalilla. Ennen vanhaan muistaakseni niitä maalattiin ferrexillä, Hempeliltä löytyy joku lyijymaali pilssin maalaukseen. Nimeä en muista, mutta hempelin opuksista löytyy tietoa asiasta. Lyijymönjästäkin kai puhutaan.

Tärkeää olisi, että ainakin talveksi pilssi olisi tuuletettu mahdollisimman kuivaksi, jottei lahoaminen alkaisi. Aikainen veneen nosto ja sisäpuolisten osien kunnollinen kuivaus esimerkiksi rakennuslämppärillä on hyvä huolto talven varalta ja sitten vielä kunnolliset kosteudenpoistajat veneen sisätiloihin.