Hätäkeskus joka miljoonapiiriin!

En ymmärrä sitä

Sisäministeri Anne Holmlund haluaa hätäkeskuksen kotikuntaansa eli Poriin. Se, että Holmlund on itse porilainen - ei ole ratkaiseva tekijä vaan porilaisten tilojen soveltuvuus..... Porissa soveltuvissa tiloissa työskentelee 20 hätäkeskuspäivystäjää ja Pirkanmaan "ei soveltuvissa" tiloissa työskentelee 50 hätäkeskuspäivystäjää.
Kumman nykyisen hätäkeskuksen alueella on enemmän tarvetta hätäkeskukselle Holmlundin kotikunnan vai Pirkanmaan? Hätäkeskukset jäävät tai siirtyvät kokoomuslaisten ministereiden (nykyisten ja entisten) vaalipiireihin - enimmäkseen.

Hätäkeskuksia lakkautetaan ja siirretään mielivaltaisesti (siis esim. tilojen perusteella) - ei käyttäjämäärän mukaan - ei tarpeen mukaan - ei hätäkeskusten henkilöstömäärien mukaan... omaan kotikuntaan kylläkin...
Tulevaisuudessa puolta Suomea päivystää ainoastaan yksi hätäkeskus Oulussa.
Miten hyvin toimivat tietojärjestelmät - entä jos Oulun tietojärjestelmä kaatuu suurista yhtäaikaisista soittomääristä tai Keravan hätäkeskuksen, joka palvelee 1,5 miljoonaa suomalaista.
Miten nopeasti apu tulee perille, kun hätäkeskuspäivystäjillä ei ole lähialueen tuntemusta?
Moniko tulee kuolemaan, kun apu ei tule ajoissa perille.
Ketä syytetään - hätäkeskuspäivystäjiä, ambulanssin kuljettajia vai merkonomi Holmlundia?

Näin kirjoittaa Aamulehti:
Hätäkeskustoiminta lakkautetaan Tampereella.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund (kok) on päättänyt tänään tiistaina uusilla hätäkeskusalueilla toimivien hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista.

Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Poriin.
Pirkanmaan hätäkeskuksessa työskentelee nyt 50 ja Porissa noin 20 päivystäjää.
Pirkanmaan hätäkeskus Tampereella lakkautetaan viimeistään vuonna 2013.

- Muutosprosessissa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Kehittyvässä Hätäkeskuslaitoksessa on työtä tarjolla koko henkilöstölle, vakuuttaa Holmlund sisäministeriön mukaan.

(Varmasti hätäkeskuspäivystäjät - hyvin koulutetut ammattilaiset - useilla monta eri loppututkintoa - ajavat vuorotyössä satojen kilometrien työmatkat esim. Jyväskylästä Vaasaan, Lohjalta Keravalle jne, kirjoittajan huomautus)

Aamulehti: Tilojen soveltuvuus ratkaiseva tekijä

Holmlundin mukaan muun muassa tilojen soveltuvuus on ollut ratkaiseva kriteeri hätäkeskusten sijaintipaikkaa määriteltäessä.

Sisäministeri Holmlund on kotoisin Satakunnan Ulvilasta. Hän on jo aiemmin kertonut tekevänsä päätöksen toiminnallisin perustein. Pohjaksi on saatu kymmeniä lausuntoja, ja ministeri on tavannut useita lähetystöjä.

Nykyisin hätäkeskuksia on 15, mutta niiden määrää vähennetään seitsemään.
Alun perin hätäkeskuskaupunkien määrää piti vähentää kuuteen, mutta Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueelle jää uudistuksessa kaksi hätäkeskusta, Kuopioon ja Kouvolaan
Lisäksi hätäkeskukset sijoitetaan Keravalle, Ouluun, Vaasaan ja Turkuun.

---

Jyväskylän hätäkeskus siirretään Vaasaan. Onko Vaasassa kenties tarkoituksenmukaisemmat tilat kuin Jyväskylässä? Turku, Pori ja Vaasa ovat lähekkäisiä länsi-Suomen rannikkokaupunkeja. Eikö Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ole riittävästi tarvetta hätäkeskukselle?

Missä se Holmlundin vaalipiirin raja kulkeekaan? Onko Porissa kenties "tarkoituksenmukaisemmat" äänestäjät kuin Tampereella?

Uudenmaan hätäkeskus tulee Keravalle palvelemaan 1,5 miljoonaa ihmistä.

Keski-Suomi jää ilman hätäkeskusta. Oulun hätäkeskus palvelee puolta Suomea.

Kuka hallitsee näin suuria alueita. Miten käy paikallistuntemuksen?

Hätäkeskusjärjestelmässä tehtävät hätäkeskusten supistukset ja siirrot tehdään vuosina 2011- 2015. Toivottavasti Holmlundin sisäasiainministerin kausi loppuu ennen sitä tai jos Holmlund ehtii tehdä siirrot ja supistukset, niin tuleva ministeri siirtää Pirkanmaan hätäkeskuksen Holmlundin kotikunnasta takaisin Pirkanmaalle ja jakaa Uudenmaan 1,5 miljoonan suomalaisen hätäkeskuspalvelut Lohjalle ja Helsinkiin sekä huolehtii siitä, että Keski-Suomeen tulee yksi hätäkeskus.

Ote budjetista 2011: http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/aky_2011.html
Ja sieltä asiakirja v. 2011 talousarviosta, numerotaulu ja määrärahat. Sitä kun selaat, näet mihin verovarasi uppoavat. Numerot aihealueen perässä ovat euroja ja tässä sisäministeriön hallinnonala, josta löytänet
30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset 86 738 000 euroa.

Pääluokka 26
26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 325 426 000
01. Hallinto 92 881 000
01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 025 000
03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 471 000
20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 4 711 000
21. Sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 426 000
22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 10 540 000
29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 53 500 000
65. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 1 208 000
10. Poliisitoimi 690 553 000
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 687 053 000
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) 3 500 000
20. Rajavartiolaitos 245 981 000
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 221 071 000
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 24 910 000
30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset 86 738 000
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 029 000
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 58 693 000
20. Erityismenot (arviomääräraha) 3 406 000
31. Pelastustoimen valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) 3 510 000
43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 7 100 000
40. Maahanmuutto 209 273 000
01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 643 000
03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 381 000
20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha) 876 000
30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) 102 056 000
63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) 86 317 000

Tuskin tulee tuota Suomeen. Tällä hetkellä ei taida olla lainkaan yliopistollista sairaalaa, jolla on oma hätäkeskus vaan kaikki on siirretty pois yliopistojen erityisvastuualueilta kohti melkein eläköityneitä ja kärttysiä jälleenkoulutettuja pelastuslaitoksen entisiä työntekijöitä.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/03/1297899/oikeuskansleri-moittii-hatakeskusuudistusta

Oikeuskansleri antaa hätäkeskusuudistuksesta pyyhkeitä sisäministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja Hätäkeskuslaitokselle. Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan uudistusta johdettiin ja seurattiin alkuvaiheessa liian heikosti.

Jonkan mielestä uudistus olisi pitänyt ajaa sisään perusteellisesti ja seurannan olisi pitänyt olla tiukkaa.

Päätöksen mukaan Hätäkeskuslaitos palveli ihmisiä lain puitteissa, vaikka toiminta yksittäisissä hälytystilanteissa on antanut aihetta arvosteluun.

HISTORIAA:

Hätäkeskusuudistus käynnistettiin vuonna 2001. Kunnalliset hätäkeskukset, poliisihätäkeskukset sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisten ilmoitusten vastaanotto yhdistettiin ja siirrettiin valtion ylläpitämiin hätäkeskuksiin.

Tavoitteena oli, että hätäkeskuksissa olisi ympäri vuorokauden riittävästi henkilöstöä, jotta hätäkeskuspalvelut voitaisiin taata koko väestölle ajankohdasta riippumatta. Jonkan mukaan esimerkiksi Helsingissä työntekijöiden määrää ei osattu arvioida oikein.

Oikeuskansleri on seurannut uudistuksen toteuttamista ja Hätäkeskuslaitoksen toimintaa oma-aloitteisesti vuosien ajan.