kylläpä ärsyttää!

Jos nyt ollaan ihan tarkkoja, niin tuo passiivimuoto ei kerro tekijää, eli missään ei silloin annetta ymmärtää, kuka näitä asioita tekee. Tuon pitäisi selvitä tekstiyhteydestä tai vaihtoehtoisesti tekijällä ei ole mitään merkitystä. Koska on ilmeistä, että tässä tapauksessa sinäkin ymmärrät, kuka näitä asioita tekee, voi passiivimuotoa käyttää. Aivan yhtä hyvin voi myös käyttää ehdottamaasi muotoa, jossa tekijä määritellään perheen vauvaksi.

Ei minua tuollainen ärsytä (vaikka en itse kyseistä muotoa käytäkään).

En ole noita juttuja pahemmin lukenut kun omat "vauvat" on jo täysi-ikäisiä,(meillä ollaan täysi-ikäisiä ;D) mutta kun luin tuon kirjoituksesi niin pakko olla samaa mieltä. Ihan alkoi naurattamaan ajatus siitä että koko poppoo istuu syömässä soseita, itkee öisin, pulauttelee ja lutsuttaa tuttia :DDD Kiitos makeista nauruista.

Kerran eräs isä kehui kovasti kun "me käytiin jo potalla kakalla"... Jo pelkkä mielikuva ison miehen istumisesta potalla sai minut nauramaan tikahtuakseni! Tämä samainen isä ihmetteli vain että mitä nauran..

Eipä kummemmin ärsytä,Jos niin kovasti ärsyttää niin ajattele että meillä =meidän perheessä,meillä kotona.Ei siis todellakaan tarkoita että kaikki perheenjäsenet tekevät sitä,kuten tiedätkin.
Ja ehkä on vielä kyseessä äidin ja lapsen välinen symbioosi,joka jatkuu vielä vauva-aikanakin.
Kasvata ärsytyskynnystäsi.

Kyllä mua ainakin ärsyyttää. En käytä itse ja sitten en meinaa osata vastata, kun joku muu kysyy, että ollaanko teillä jo ilman vaippaa päivät (itse en käytä yölläkään), onnistuuku teiltä jo lasista juominen (joo, ja pullostakin osaan), teilläkin alkaa vissiin olla jo omaa tahtoa (luojan kiitos tähän ikään mennessä), teillä näyttää tuo ruoka hyvin maistuvan (joo kyllä kiitos, myönnän olevani vähän ylipainoinen, että on oltu kotona ruoka-aikaan). Siis ei siinä meinaa osata vastata mitään, kun joku ihan ystävällisesti kysyy ja itseä ärsyttää niin et päässä kiristää. Nyt olen oppinut käyttämään vastausmuotoa "joo, kyllä toi Kalle on juonut lasista jo pitkään". Silloin ei tarvitse kommentoida samalla omia juontitottumuksia.

Ei ärsytä mutta hassu tapa toi kyllä on. :) Ihan kiinnostavaa pohtia mistä moinen tapa johtuu. Kai se jotenkin liittyy siihen että ihan pieni lapsi ei kovin tiedostavasti tee niitä juttuja mitä tekee ja passiivimuoto jotenkin pehmentää viestiä ja ehkä korostaa perheyhteyttä. Kun lapsi tekee jotain, muu perhe on siinä kovasti hengessä mukana tms. Musta se on ihan herttaista. :)

Vaikka just tää kyseinen puhetapa ei ärsytä, jotkut muut jutut kylläkin kuten "tissittelyt" ja "tassuttelut" ja "masukit", huh!!! xD

Ei ärsytä. Mie luulen, että se päiväkuivaksi oppiminen, soseiden syöminen tai mukista juominen on ihan oikeasti koko perheen projekti - ei se lapsi niitä yksin tee. Vauva syö soseita ja äiti/isä syöttää soseita - meillä syödään soseita.

Moni muu lässytys kyllä särähtää korvaan. Eikä vähiten se, kun lapselle lässytetään, jos se on jatkuva tapa eikä hetkellinen hempeily normaalin kommunikaation keskellä.

Ei ärsytä, olen pitänyt tuota ihan normaalina juttuna. Minusta olisi ehkä helpompi sanoa joissain tilanteissa että " meillä syödään soseita" kuin pitkästi tyyliin " meillä minä ja mieheni olemme alkaneet opettamaan lapsellemme jo soseiden syöntiä". Miksi pitäisi esittää asiat vaikeasti kun ne voi esittää yksinkertaisestikin. Lisäksi, minusta ei ole väärin läsyttää pienelle lapselle, vaikkakin kyllä tietysti pitää puhua oikein, että lapsikin oppii puhumaan oikein.