Lihaa luitten päälle metsän kannattavuuslaskelmaan

Jälleen näille sivuille on ilmestynyt kirjoituksia koskien hankinta- ja pystykaupan välistä kannattavuusajattelua.

Keskustelun kantava runko perustuu lukuihin tyyliin kantohinta 50,1 e ja hankintahinta 50,0 e. Suuri johtopäätös on se, että hankintakauppa on osoitettu kannattamattomaksi.

Karistakaa nyt mielsitänne vihdoinkin tämä muutama kymmenvuotinen aivopesu, jota kaavamaisesti on tehty yksipuolinen ketunhäntä kainalossa.

Tiedän, että kuutiosta saatava hinta on tottakai tärkeä, koska se on yksi niistä muutamista tulopuolen eristä, joita metsä voi tarjota omistajalleen. Mutta väitän , että metsän satavuotisessa kannattavuustaseessa se on kuitenkin yksi pienimmistä tekijöistä. Kuten sanoin, se on tärkeä tekijä, mutta suuri joukko muita menopuolen tulopuolen eriä ja tilejä menee tärkeydessä kuutiohinnan erelle.

Nykyajattelulla metsähehtaarille järjestämällä järjestetään valtavat kulut esim. erilaisten järjestöjen ja urakoitsijoiden muodostaman liiton elättämiseksi. Näillä toimilla kaiken lisäksi usein pilataan metsä ja maapohja.

Metsän tuottoa verrataan osakesijoittamiseen yms. eli puhutaan muutaman prosentin tuotto-odotuksesta.
Mutta kun metsä ei ole inernetistä seurattavan osakkeen kaltainen sijoituskohde, jota voi tarkkailla kaikessa rauhassa käyrien avulla. Yksikin virhevalinta radikaaleissa nykyaikaisissa menettelyissä voi pilata metsän vuosikymmeniksi ja pidempäänkin. Silloin pienenkin alan (lohkon) kohdalla tapahtunut virhe syö suurien alojen muutaman prosentin tuoton vuosikymmeniä. Jos hehtaari tuottaa kulujen jälkeen esim.
50 e/vuosi niin sillä ei paljon virheitä korjailla.

Lopettakaa teille aivopesulla syötettyihin lukuihin vetoaminen (esim. kantohinta/hankintahinta). Esittäkää todellisia laskelmia, joista käy ilmi kaikki merkitykselliset tekijät. Tai ilmoittakaa kirja, nettisivu tms. josta sama asia ilmenee. Siis lihaa luitten päälle mitä tulee esitettyihin väittämiin.

Ja ne, jotka ovat vain laittamassa lihoiksi perikuntien metsäomaisuutta niin muistakaa kertoa se kirjoittaessanne täällä. Muuten joku voi luulla, että metsästä saa tuottoa kaavan
kuutiomäärä x kantohinta mukaisesti joka vuosi.
1267
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

"Nykyajattelulla metsähehtaarille järjestämällä järjestetään valtavat kulut esim. erilaisten järjestöjen ja urakoitsijoiden muodostaman liiton elättämiseksi. Näillä toimilla kaiken lisäksi usein pilataan metsä ja maapohja."

Mitä on nämä "valtavat kulut"? Ja mikä on tämä "nykyajattelu"?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hankintamies kirjoitti:

Jälleen näille sivuille on ilmestynyt kirjoituksia koskien hankinta- ja pystykaupan välistä kannattavuusajattelua.

Keskustelun kantava runko perustuu lukuihin tyyliin kantohinta 50,1 e ja hankintahinta 50,0 e. Suuri johtopäätös on se, että hankintakauppa on osoitettu kannattamattomaksi.

Karistakaa nyt mielsitänne vihdoinkin tämä muutama kymmenvuotinen aivopesu, jota kaavamaisesti on tehty yksipuolinen ketunhäntä kainalossa.

Tiedän, että kuutiosta saatava hinta on tottakai tärkeä, koska se on yksi niistä muutamista tulopuolen eristä, joita metsä voi tarjota omistajalleen. Mutta väitän , että metsän satavuotisessa kannattavuustaseessa se on kuitenkin yksi pienimmistä tekijöistä. Kuten sanoin, se on tärkeä tekijä, mutta suuri joukko muita menopuolen tulopuolen eriä ja tilejä menee tärkeydessä kuutiohinnan erelle.

Nykyajattelulla metsähehtaarille järjestämällä järjestetään valtavat kulut esim. erilaisten järjestöjen ja urakoitsijoiden muodostaman liiton elättämiseksi. Näillä toimilla kaiken lisäksi usein pilataan metsä ja maapohja.

Metsän tuottoa verrataan osakesijoittamiseen yms. eli puhutaan muutaman prosentin tuotto-odotuksesta.
Mutta kun metsä ei ole inernetistä seurattavan osakkeen kaltainen sijoituskohde, jota voi tarkkailla kaikessa rauhassa käyrien avulla. Yksikin virhevalinta radikaaleissa nykyaikaisissa menettelyissä voi pilata metsän vuosikymmeniksi ja pidempäänkin. Silloin pienenkin alan (lohkon) kohdalla tapahtunut virhe syö suurien alojen muutaman prosentin tuoton vuosikymmeniä. Jos hehtaari tuottaa kulujen jälkeen esim.
50 e/vuosi niin sillä ei paljon virheitä korjailla.

Lopettakaa teille aivopesulla syötettyihin lukuihin vetoaminen (esim. kantohinta/hankintahinta). Esittäkää todellisia laskelmia, joista käy ilmi kaikki merkitykselliset tekijät. Tai ilmoittakaa kirja, nettisivu tms. josta sama asia ilmenee. Siis lihaa luitten päälle mitä tulee esitettyihin väittämiin.

Ja ne, jotka ovat vain laittamassa lihoiksi perikuntien metsäomaisuutta niin muistakaa kertoa se kirjoittaessanne täällä. Muuten joku voi luulla, että metsästä saa tuottoa kaavan
kuutiomäärä x kantohinta mukaisesti joka vuosi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu