Teatteria vai todellisuutta?

Kaikki alkoi siitä, kun menin musateatterikouluun. Siellä sain esittää tyttöä, joka oli rakastunut tämän opettajaan ja jolla oli suhde hänen kanssaan. Vastanäyttelijäkseni tuli 26-vuotias mies, joka oli kaikkea muuta kuin mukava. Hän oli pervo, lääppi koko ajan ja ulkonäössäkään ei ollut kehumista. Viime aikoina olen kuitenkin rupenut pitämään hänestä. Koska musikaali on vanhanaikainen, siinä esiintyy viatonta flirttiä. Tajusin vasta kenraaliharjoituksissa, että olen tainnut ihastua kyseiseen henkilöön. En näe hänessä mitään, mutten voi uskotella itselleni, etten pitäisi hänestä. Hän ei vaan välitä minusta sen enempää kuin ystävästä ja ongelma vaikeuttaa vielä se, että olen paljon häntä nuorempi, 15-vuotias. Ensi-ilta on mennyt ja seuraavat esitykset ovat syksyllä, eikä meillä ole koko kesänä harjoituksia. En pysty unohtamaan sitä tunnetta, kun olen hänen sylissään.Enkä pysty tekemään mitään muuta kuin itkemään tyhmyyttäni, mihin olen joutunut, mutta eihän sydäntä voi käskeä. Mitä tämä siis on? Olenko syventynyt liikaa hahmooni vai onko tämä puhdasta ihastumista? Mitä pitäisi tehdä, en voi lähestyä häntä, ainakaan vielä, vai voinko?
1359
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

11 vuotta on ainakin varsin kohtuullinen ikäero... olethan ottanut senkin huomioon? Saattaisit olla vain hyväksikäytön kohde.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


CherryCat kirjoitti:

Kaikki alkoi siitä, kun menin musateatterikouluun. Siellä sain esittää tyttöä, joka oli rakastunut tämän opettajaan ja jolla oli suhde hänen kanssaan. Vastanäyttelijäkseni tuli 26-vuotias mies, joka oli kaikkea muuta kuin mukava. Hän oli pervo, lääppi koko ajan ja ulkonäössäkään ei ollut kehumista. Viime aikoina olen kuitenkin rupenut pitämään hänestä. Koska musikaali on vanhanaikainen, siinä esiintyy viatonta flirttiä. Tajusin vasta kenraaliharjoituksissa, että olen tainnut ihastua kyseiseen henkilöön. En näe hänessä mitään, mutten voi uskotella itselleni, etten pitäisi hänestä. Hän ei vaan välitä minusta sen enempää kuin ystävästä ja ongelma vaikeuttaa vielä se, että olen paljon häntä nuorempi, 15-vuotias. Ensi-ilta on mennyt ja seuraavat esitykset ovat syksyllä, eikä meillä ole koko kesänä harjoituksia. En pysty unohtamaan sitä tunnetta, kun olen hänen sylissään.Enkä pysty tekemään mitään muuta kuin itkemään tyhmyyttäni, mihin olen joutunut, mutta eihän sydäntä voi käskeä. Mitä tämä siis on? Olenko syventynyt liikaa hahmooni vai onko tämä puhdasta ihastumista? Mitä pitäisi tehdä, en voi lähestyä häntä, ainakaan vielä, vai voinko?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu