Pakkaspäivä ja eipä muuta pakollista ohjelmaa kun uuninlämmitys.
Mulla on vapaa viikko ja toimettomuus tympii(tai tekemistähän olis, mutta enemmän tai vähemmän työtä joka ei nyt innosta;). Sitä kun ei enää viinan kanssa tartte pelata niin aikaa on kaikkeen muuhun.
Raitistumisen alkuaikoina kun se pelkkä uuden elämäntavan opettelu vei paljon aikaa ja energiaa, ei ollut näitä vapaa-ajan ongelmia. Tosin ei ollut silloinkaan kun join, koska juominen vei kaiken ajan ja energian.
En tiedä johtuuko se siitä että olen alkoholisti, mutta pyrkimykset suurenevat saavutusten kanssa rintarinnan. Tyytyväinen ei oikein osaa olla, vaan sitä haluaa enemmän ja vaatii itseltään enemmän. Näitä ei tule edes ajatelleeksi silloin kun on siellä "työputkessa" ja tekemistä riittää. Tänäkin aamuna vaan kun heräsin, eikä ollut mihinkään kiirettä niin jouti ajattelemaan syntyjä syviä ja menneitä(karmeita) aikoja ja herätyksiä. Funtsailin elämääni viisi vuotta sitten ja nyt ja mietin miksi en tunne tyytyväisyytta ja suurta onnea? Kaikki on niin hyvin kun olla vaan voi. On terveyttä, talous on paremmassa kunnossa kuin koskaan, on kaikkea mitä vaan nyt kohtuudella voi tavallinen Suomalainen ihminen vaatia. Viisi vuotta sitten ei ollut mitään. Mielenterveys oli aivan paskana ja talous täysin kuralla, hyvä että omistin edes vaatteet päälläni.
Elämä heti raitistumisen jälkeen oli lähes huumaa. Kaikki oli uutta ja tuntui että kaikki ovet on auki, kunhan vain pysyn raittiina! Ja niinhän ne ovat olleetkin, kaikki mitä olen saavuttanut on ensisijaisesti raittiuden ansiota. Toisena tulee vasta että uskaltaa yrittää, kova työ ja sitkeys. Ei pidä pelätä epäonnistumisia, joita pelkäsin juoma-aikanani enemmän kuin mitään muuta, vaikka epäonnistuinkin jatkuvasti. En vain tajunnut sitä silloin koska alkoholin voimalla elin mielikuvituselämää, josta putosin karvaaseen todellisuuteen aina vaikutuksen lakattua.
No, elämä on lähinnä arkea. Arki on välillä tylsää ja puuduttavaa, välillä arki on mukavaa ja siinä on pieniä ilon hetkiä. Elämä ei voi olla yhtä juhlaa. Juova alkoholisti ei kestä arkea, vaan aina pitää sattua ja tapahtua. Huomisen asiat pitää tehdä tänään tai jos mahdollista niin mieluummin jo eilen. Nämä pitää muistaa ja ymmärtää. Malttia ja nöyryyttä ja muistetaan minkä prässin kautta on tähän hetkeen tultu.
Tämän päivän pienet ilot on ainakin lenkki koiran kanssa ja sen jälkeen kahvit. Ja mistäs sitä tietää mitä muuta pientä mukavaa aurinkoinen päivä tuo tullessaan! Kiitos siitä että saan nauttia tästä kaikesta raittiina!
Raittiutta kaikille raittiille ja siihen pyrkiville!
Mulla on vapaa viikko ja toimettomuus tympii(tai tekemistähän olis, mutta enemmän tai vähemmän työtä joka ei nyt innosta;). Sitä kun ei enää viinan kanssa tartte pelata niin aikaa on kaikkeen muuhun.
Raitistumisen alkuaikoina kun se pelkkä uuden elämäntavan opettelu vei paljon aikaa ja energiaa, ei ollut näitä vapaa-ajan ongelmia. Tosin ei ollut silloinkaan kun join, koska juominen vei kaiken ajan ja energian.
En tiedä johtuuko se siitä että olen alkoholisti, mutta pyrkimykset suurenevat saavutusten kanssa rintarinnan. Tyytyväinen ei oikein osaa olla, vaan sitä haluaa enemmän ja vaatii itseltään enemmän. Näitä ei tule edes ajatelleeksi silloin kun on siellä "työputkessa" ja tekemistä riittää. Tänäkin aamuna vaan kun heräsin, eikä ollut mihinkään kiirettä niin jouti ajattelemaan syntyjä syviä ja menneitä(karmeita) aikoja ja herätyksiä. Funtsailin elämääni viisi vuotta sitten ja nyt ja mietin miksi en tunne tyytyväisyytta ja suurta onnea? Kaikki on niin hyvin kun olla vaan voi. On terveyttä, talous on paremmassa kunnossa kuin koskaan, on kaikkea mitä vaan nyt kohtuudella voi tavallinen Suomalainen ihminen vaatia. Viisi vuotta sitten ei ollut mitään. Mielenterveys oli aivan paskana ja talous täysin kuralla, hyvä että omistin edes vaatteet päälläni.
Elämä heti raitistumisen jälkeen oli lähes huumaa. Kaikki oli uutta ja tuntui että kaikki ovet on auki, kunhan vain pysyn raittiina! Ja niinhän ne ovat olleetkin, kaikki mitä olen saavuttanut on ensisijaisesti raittiuden ansiota. Toisena tulee vasta että uskaltaa yrittää, kova työ ja sitkeys. Ei pidä pelätä epäonnistumisia, joita pelkäsin juoma-aikanani enemmän kuin mitään muuta, vaikka epäonnistuinkin jatkuvasti. En vain tajunnut sitä silloin koska alkoholin voimalla elin mielikuvituselämää, josta putosin karvaaseen todellisuuteen aina vaikutuksen lakattua.
No, elämä on lähinnä arkea. Arki on välillä tylsää ja puuduttavaa, välillä arki on mukavaa ja siinä on pieniä ilon hetkiä. Elämä ei voi olla yhtä juhlaa. Juova alkoholisti ei kestä arkea, vaan aina pitää sattua ja tapahtua. Huomisen asiat pitää tehdä tänään tai jos mahdollista niin mieluummin jo eilen. Nämä pitää muistaa ja ymmärtää. Malttia ja nöyryyttä ja muistetaan minkä prässin kautta on tähän hetkeen tultu.
Tämän päivän pienet ilot on ainakin lenkki koiran kanssa ja sen jälkeen kahvit. Ja mistäs sitä tietää mitä muuta pientä mukavaa aurinkoinen päivä tuo tullessaan! Kiitos siitä että saan nauttia tästä kaikesta raittiina!
Raittiutta kaikille raittiille ja siihen pyrkiville!
Vastaukset 5
Vanhimmat
koira jo juovana aikana? Jos oli sama, niin miten se on kokenut muutoksesi? Meidän perheeseen otettiin koira vasta, kun olin raitistunut.
Sulla on asiat hyvin, kun on uuni ja polttopuut, katto pään päällä ja työ, mistä saat välillä vapaata.
Hiljattain yksi toveri sanoi minua koskettavasti ja viisaasti, että haaveet ja unelmat eivät saa muuttua vaatimuksiksi. Jos muuttuvat, tulee vaikeuksia. Soinia lainatakseni: missä Vaatimus, siellä Vaikeus. Ne ovat sellaisia paita- ja peppukavereita.
Minulle on suurta tyydytystä tuonut, kun olen käynyt kuuntelemassa toisten alkoholistien selviytymistarinoita ja välillä saanut kertoa omasta selviytymisestäni toisille.
Hyvää raittiutta sinullekin!
Ei ollut koiraa vielä juovana aikana onneksi. Kaiken ajan vei silloin juominen, sen hankkiminen, siitä toipuminen ja tämän kolmion jatkuva pyöritys.
Joo, olet oikeassa tuossa että haaveet ei saisi muuttua vaatimuksiksi. Itsekkin kokemuksesta tiedän että liioista vaatimuksista seuraa vaikeuksia, on seurannut minullekkin.
Harvoin sitä ihminen tulee ajatelleeksi kun hyvin menee, että kuinka huonosti asiat voisivat olla? Yleensä kaikkea osaa arvostaa vasta sitten kun sen on menettänyt.
Juuripa siksi halusin jakaa hiukan ajatuksiani ja palautella itselleni mieleen miten asiat olivat silloin kun join. Että muistaisin olla kiitollisempi tästä päivästä.
Olipa muuten kirkas keli tuolla pihalla, aivan mahtava kun alkaa taas saada auringosta uutta energiaa!
Huomenna jos on yhtä komea päivä niin pitänee lähteä jäälle hiihtelemään!
Näin pakkaskeleillä on mukava istua takkatulen äärellä ja juoda rentouttavat kalsarikännit kotona.
juoda, mutta ei pidä sitten valitella muille esm.unettomuutta sun muuta vaivaa mikä juomisesta tulee.
mahtava juttu. meillä uunin lämmitys, koiran käyttö. ekan tekee aamusta kun olut mielessä, ja itse käytän koiran kun töistä. nyt selvä jakso miehellä, mut en jaksa katsoa lääkkeitten ja alkoholin sekavuus tilaa, kun vakava sairaus on hällä. itse olen hakenut apua,en syytä en kehu,moiti,kuhan itse jaksaisi töissäkin, lepo yms.. toista ei voi raittiiksi tehdä. nyt flunssa päällä, ei kiva. toimettomuus syy kuulema pyh.
saa nähdä miten käy meidän. kiva lukea näitä zemppiä