Esitän seuraavan kysymyksen.
Millä tavoin uusi vuonna 2004 voimaan tullut kielilaki, joka kumosi aiemman kielilain, lisäsi yksilön tai oikeushenkilön kielellisiä oikeuksia kumoutuneeseen aiempaan kielilakiin nähden?
Odotan perusteltuja vastauksia, joissa voidaan lakien vertailulla osoittaa uuden lain sisältämä kielellisetn oikeuksien lisääntyminen - tai mahdollisesti niiden heikentyminen - entiseen oikeustilaan nähden.
Millä tavoin uusi vuonna 2004 voimaan tullut kielilaki, joka kumosi aiemman kielilain, lisäsi yksilön tai oikeushenkilön kielellisiä oikeuksia kumoutuneeseen aiempaan kielilakiin nähden?
Odotan perusteltuja vastauksia, joissa voidaan lakien vertailulla osoittaa uuden lain sisältämä kielellisetn oikeuksien lisääntyminen - tai mahdollisesti niiden heikentyminen - entiseen oikeustilaan nähden.
Vastaukset 75
Vanhimmat
Uutta kielilakia mainostettiin, että on saatu uusi VELVOITTAVAMPI kielilaki, joka EI MUUTA mikään. Pitää olla juristi, jotta pystyy tuollaisen päästämään suustaan - ja vielä vastaanottamaan 10.000 euron palkinnon siitä valtion virkamiehenä. Mutta lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren (r) pystyi.
Eihän se mitääm muuttanutkaan, mutta tuhat poliisia olisi joutunut työttömyyskortistoon, ellei kaksi ministeriä olisi heti tuoreeltaan kävellyt lain yli.
No, kertoi tuo Palmgren lehdille, että uusi kielilaki tulee olemaan pommi kielienemmistölle - mitä hän sillä sitten tarkoittikaan. Miksi piti laatia laki, joka on pommi 91 % enemmistölle? Häh?
Itse asiassa uusi kielilaki lisäsi suomalaisten kielellisisä oikeuksia, sillä nyt vankilat ovat jo "yksikielisesti suomenkielisiä"". Tai ei nyt sentään ihan kokonaan, koska lain 40 § 2 momentin mukaan vankiloihin voidaan perustaa ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä osastoja. Mitkähän ne kaksi kieltä ovat? Sitä kun ei laissa mainita.
Suosittelen kaikille laesita kiinnostuneille vertaamaan Suomen (2003) ja Ruotsin (2009) kielilakeja. Se vertailu paljastaa, miten absurdi on Suomen kielilaki verrattuna Ruotsin lyhyen ytimekkääseen ja tosi järkevään kielilakiin.
Jos olisi aikaa, niin voisimme toki vertailla vuodena 1922 kielilakia siihen tehtyjen valtavan monien ruotsinkielisten asemaa parantaneiden muutosten kera vuoden 2003 lakiin. Susia ne ovat kaikki, mutta ainoa edes vähän järkevä on avuoden 1922 laki. Lukekaa, niin ymmärrätte.
Kielilaista on muutettava välittömästi vaalien 2011 jälkeen, Soinin johdolla, pykälä jossa kunta lasketaan kaksikieliseksi jos väestöstä 8 % tai 3000 henkilöä on ruotsinkielisiä.
Tuo 3000 henkilön maininta on poistettava.
Tällöin esim Vantaa ( 200 000 asukasta joista 6000 ruotsinkielisiä) muuttuu välittömästi yksikieliseksi.
Järki käteen ! Nämä rkp:n uskomattomat sumutukset ja huijaukset on siivottava pois lakiteksteistä !
Vertailua Suomen ja Ruotsin kielilainsäädännön suhteen ei voi yksinkertaistaa vertaamalla Suomen ja Ruotsin kielilakeja, vaan jäljempänä kerrottujen syiden takia esille tulee ottaa myös Ruotsin vähemmistökielilaki.
Heikki Talan mainitsema Ruotsin kielilaki on nimittäin luonteeltaan puitelaki, joka ei sisällä Suomen kielilain sisältämiä yksityiskohtaisia määräyksiä yksilön oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa . Ruotsissa näistä asioista säädetään erityisessä vähemmistökielilaissa.
Kyse kummankin maan kielilainsäädännön keskeisissä kohdissa on siitä, että kieliryhmien koulutukselliset ja sivistykselliset tarpeet tulee turvata ja niitä jopa tulee edistää. Edelleen on yhteneväinen tuo ajatus siitä, että henkilöllä on oikeus käyttää äidinkieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa. Tästä on kysymys kummassakin laissa. Kun lukee lakitekstiä, näyttäisi siltä, että siinä keskeisesti otettaisiin huomioon yksilön oikeudet käyttää omaa kieltään omassa asiassaan viranomaisissa ja tuomioistuimissa.Näiltä osin puhutaan varsin samoista asioista kuin Suomen kielilaissa. Suomessa nämä kielellisten oikeuksien säädökset on koottu samaan lakiin, Ruotsissa sen sijaan on tehty yleislaki ja sitä täydentävä laki.
Voidaan todeta, että Ruotsin nykyinen uusi vähemmistökielilaki lähensi vähemmistön kielellistä asemaa enemmän muistuttamaan Suomen mallia ruotsinkieliseen vähemmistöön nähden. Vastaavahan se ei tietenkään vieläkään ole. Alueperiaate toteutuu voimakkaammin Ruotsin vähemmistökielilaissa kuin Suomen kielilaissa.
Olennainen seikka ei ole se maamme kielisuhteissa onko maa kaksikielinen vaiko yksikielinen. Fiksaatiot noihin käsitteisiin hämärtävät näkemystä, koska ensisijaisesti kyse on nimenomaan vähemmistön oikeuksista käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa ja vähemmistön kulttuurillisten ja sivistyksellisten tarpeiden huomioimisesta.
Hallituksen esityksen kustannusanalyysistä erityinen seikka on Ruotsin valtiolle aiheutuviksi arvioidut vuotuiset noin 80 miljoonan kruunun (7,5 milj euroa) kustannukset. Tämä lain tarkoittama suomenkielen hallintoalue i kattaa yli miljoonan ihmisen alueen muun muassa Eskilstunan, Uppsalan ja Suur-Tukholman alueen sekä Pohjois-Ruotsin eräät alueet. Vähemmistökielen käyttämisen oikeus on muuallakin kuin tuolla hallintoalueella.
Mitä sitten tulee varsinaiseen teemaan erot vuoden 1922 kielilain ja vuoden 2003 kielilain välillä ovat tosiasiallisesti varsin vähäisiä. Niistä tarkemmin myöhemmin. Tämä ei ole sinänsä kannanotto siihen, millainen kielislainsäädännön tulisi olla vaan asiantilan toteaminen
joten vertailu on hyvin perusteltua. Ei voi olla yhteiseen historiaan perustelua ainoastaan yhteen suuntaan vaan perustelut on oltava vastavuoroisuuden pohjalta lähteviä sillä muutoin olla sanelupolitiikan tiellä. Se ei myöskään ole mitään yhteistyötä jos toinen osapuoli sanelee ehdot.
"Vertailua Suomen ja Ruotsin kielilainsäädännön suhteen ei voi yksinkertaistaa vertaamalla Suomen ja Ruotsin kielilakeja, vaan jäljempänä kerrottujen syiden takia esille tulee ottaa myös Ruotsin vähemmistökielilaki."
PS. Ruotsi sai aivan loistavan kielilain joka astui voimaan 1.7.2009.
Vertailuni ei perustu historian vaikutukseen.
Kyse on pelkästään lainsäännön sisällön vertailusta, jolloin vertailua ei voida objektiivisesti tehdä pelkästään Ruotsin kielilain perusteella huomioimatta lainkaan Ruotsin vähemmistökielilakia. Lainsääntöteknisesti ei olisi ollut Ruotsissakaan ollut estettä sijoittaa vähemmistöoikeuksia koskevia säädöksiä kielilakiin. Ruotsissa kielilaki on tarkoitettu olemaan puitelaki vähemmistön oikeuksia koskevien säädösten ollessa omassa erityisessä laissaan. Tässä eroavuus maiden lakien teknisissä lähtökohdissa.
Ruotsalaiset itse pitävät tärkeinpänä neljättä pykylää: ruotsi on maan pääkieli.
Se tarkoittaa että virastot toimivat ruotsiksi. Niin myös tuomioistuimet.
Vähemmistöille tarjotaan tulkkausapua. Sellaista yksilön huomioonottamista on huomioitu jo paljoismaisessa kielisopimuksessa, joten se sopimus antaa suomenkilisille samat kielioikeudet koko Ruotsissa kuin ne paljon mainostetut vähemmistöoikeudet tietyillä rajatuilla alueilla.
"Ruotsalaiset itse pitävät tärkeinpänä neljättä pykylää: ruotsi on maan pääkieli. Se tarkoittaa että virastot toimivat ruotsiksi. Niin myös tuomioistuimet."
Höpö höpö!! Ruotsin uusi kielilaki ei hetkauttanut ruotsinkielisiä ruotsalaisia ja heidän kielellistä asemaansa suuntaan eikä toiseen, kaikki toimii ruotsin kielellä Ruotsissa aivan kuten ennekin. Sen sijaan uusi laki antaa ruotsin kielelle suojan englannin kielen ylivaltaa vastaan ja sen takia laki juuri säädettiin.
Mitä taas uuden kielilain yhteydessä säädettyyn puitelakiin kielellisten vähemmistöjen oikeudesta palveluihin omilla äidinkielillään tulee niin sehän oli se huomattavasti paljon merkittävämpi asia! Viisi vähemmistökieltä saivat virallisen aseman ja oikeudesta käyttää niitä viranomaisissa säädettiin lailla!
Aivan kuten Ioni¤ toteaa ja minäkin olen aiemmin monta kertaa asiasta kirjoittanut niin se paransi kielellisten vähemmistöjen asemaa merkittävästi ja puitelain henki vastaa pitkälti meidän kielilakiamme.
lainaus Svenska dagbladetista: "Viktigast är paragraf 4, ”Svenska är huvudspråk i Sverige” "
Ruotsi on aikaisemminkin olut maan pääkieli. Pääkieli on käytännössä samaa kuin virallinen kieli.
Nyt se sanottu uudessa laissakin. Jotkut halusivat että se mainittaisiin myös perustuslaissa, mutta tässä vaiheessa tyydyttiin mainintaan kielilaissa.
Suomenkielisille vähemmistöasema ei käytännössä ole merkinnyt mitää uusia oikeuksia. Kuten sanoin, pohjoismainen kielisopimus jo peitti paremmin oikeuden tulkkiin koko maassa kuin vähemmisyöparagrafit kielen asemasta vain tietyillä alueilla.
Ruotsi on antanut alhaisimman mahdollisen vähemmistöstatuksen suomen kielelle. Kunnat yleensä päättävät ja kunnat eivät yleensä ole halukkaita suosimaan vähemmistöjen aloitteita. Mitään velvoitettahan ei kunnille ole asetettu.
niin silloin suomenkieliset poliitikot Ruotsissa "vaativat" suomen kielelle ja suomenkielisille erityisasemaa viitaten juuri Suomen ja Ruotsin pitkään yhteiseen historiaan. Silloiset valtaa pitäneet sosiaalidemokraatit kuittasivat nämä "vaatimukset" kohtuuttomina ja sanoivat, että "kaikille" maahanmuuttajaryhmille on annettava nämä oikeudet ei pelkästään suomenkielisille. Se tyydytti monia näitä suomenkielisiä poliitikkoja joiden puolue oli juuri SDP.
Nyt näin jälkikäteen ajatellen voidaan todeta, että se mistä kovassa työelämässä olleet suomalaiset jäivät paitsi ovat monet uudet tulokkaat joihin mm. nykypäivän muslimipakolaiset kuuluvat saaneet moninkertaisesti ilman päivääkään työelämässä.
"Uutta kielilakia mainostettiin, että on saatu uusi VELVOITTAVAMPI kielilaki, joka EI MUUTA mikään."
Tuon ymmärtää lapsikin. Jos haluaa. Eli pyrittiin siihen ettei tasa-arvopykälä olisi vain tyhjä kirjain vaan oikeasti velvoittava. Eli lakia ei muutettu, mutta pyrittiin siihen että lakia noudatettaisiin. Tämä on HYVIN ylieistä kaikessa lainvalmistelussa. Tala ymmärtäisi sen ellei kyseessä olisi tämä hänen sokea pisteensä.
Tuon oudosti oireilevan tekstin muilta osin voidaan siis taas todeta ettei Tala tiedä kielipolitiikasta edes sen vertaa kuin mistä aloittaja kysyi kommentteja. Mutta sehän ei ollut uutta.
Elävässä elämässä oikeudet eivät lisääntyneet, mutta ns. koristeruotsi
(ruotsin kielen näkyvyys kaikkialla virallisissa yhteyksissä) lisääntyi
Samoin tiukentuivat kaikkia SUOMENkielisiä koskevat muodolliset kielitaitovaatimukset
Siis suomalaisiin kohdistuvat vaatimukset tiukentuivat, mutta ruotsinkielisten saama
palvelu ei parantunut.
Näillä muodollisilla vaatimuksilla voidaan kätevästi perustella esim. virkamiesruotsi.
Toisaalta lainsäätäjän logiikka on omituinen, kun pakkoruotsin alta alettiin
kaivaa maata poistamalla yo-pakkoruotsi.
Lakiin pitää saada sanktiot, jotta se toimisi.
Lainsäätäjä tosin tajusi itsekin, ettei lain ole tarkoituskaan toimia,
joten sanktiot jätettiin pois.
Meillä on siis laki, jota ei tarvitse noudattaa. Kosmeettinen laki, jota toteutetaan
vain "pätevyysvaatimuksissa" suomenkielisten suhteen.
Ruotsin kieli EI kuulu kompetenssiin, mutta suomenkielisiltä sitä vaaditaan.
Helsingin yliopisto on hyvä esimerkki!
Yliopistoista annetun asetuksen mukaan professorilta vaaditaan, että hän hallitsee suomen kielen, jolla hän antaa opetusta. Lisäksi hänellä tulee olla ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Ulkomaalaiselle tai Suomen kansalaiselle, joka ei ole syntyperäinen tai joka ei ole saanut koulusivistystään suomen tai ruotsin kielellä, voidaan myöntää ilman erillistä hakemusta erivapaus kielitaitovaatimuksesta. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää myös hyvää englannin kielen taitoa.
http://www.helsinki.fi/rekrytointi/index.html?id=27616
Koristeruotsi löytyy jo poliisin paidastakin, mutta palvelua ruotsiksi ei poliisi tarjoa.
Elämme siis kielipoliittisessa valhemaailmassa. VIHAAN VALHETTA!
Näin ruotsinkielisenä voin todeta että mitään uusia oikeuksia en ole saanut eikä niitä uusi laki antanutkan.
Jotkut palvelut tosin ovat parantuneet uuden lain myötä.
Henkilökohtaisesti iloitsen erityisesti mahdollisuudesta saada asioida terveyskeskuksessa ruotsiksi. Ne kolme ruotsinkielistä hoitotiimiä jotka Helsinkiin on kolmen alueellisen terveysaseman yhteyteen perustettu ovat suoraa seurausta uudesta kielilaista ja lakiin kirjatusta viranomaisen velvollisuudesta olla aloitteellinen ja nimen omaan tarjota äidinkielistä palvelua.
Olen huomannut että myös muut virastot ovat aktiivisemmin ryhtyneet tarjoamaan ruotsinkielisiä palveluja ja ne toimivatkin nykyään paremmin ja ennen kaikkea näkyvämmin kuin aiemmin.
Kuulin "Kansalliskielten tuki ry:n" keskusteluillassa mielenkiintoista tietoa Helsingin ruotsinkielisistä. Heille on perustettu ruotsinkielisiä yksiköitä terveyskeskuksiin, joihin pääsee vain ruotsinkielinen. Lisäksi nämä ruotsikieliset käyvät muilla terveysasemilla hoidattamassa intiimit ongelmansa, joiden ei haluta leviävän ankkalammikon tietoon.
Suomen kielipolitiikka ja lainsäädntö ovat kestämättömiä jatkossa. Se näkyy vihdoin myös julkisessa keskustelussa, jota tosin on alettu rajusti taas sensuroida. Mutta netille eivät mahda juuri mitään. Homma etenee siis pohjoismaista kielilainsäädäntöä kohti vääjäämättömästi.
Ankdam: "Ne kolme ruotsinkielistä hoitotiimiä jotka Helsinkiin on kolmen alueellisen terveysaseman yhteyteen perustettu ovat suoraa seurausta uudesta kielilaista ja lakiin kirjatusta viranomaisen velvollisuudesta olla aloitteellinen ja nimen omaan tarjota äidinkielistä palvelua."
Aikaisemmin oletus oli, että jokaisessa pääkaupungin terveyskeskuksessa olisi pitänyt saada ruotsinkielistä palvelua. Se osoittautui mahdottomaksi. Nyt viranomainen toteuttaa sen niin, miten se on järkevästi toteutettavissa puolen miljoonan kaupungissa. Näin palvelun pitää järjestyä myös ruotsinkielisten omin voimin eikä tarvita suomenkielisten kouluttautumista ruotsin kielessä.
Tässä on hyvä esimerkki siitä, ettei 5 miljoonan kansalaisen pakkoruotsia tarvita. Voimavaroja vapautuu muidenkin kielten opiskeluun kuin ruotsin. Kaksi valinnaista "pakkokieltä" on Suomen tarpeita vastaava kielipoliittinen ratkaisu.
"Kuulin "Kansalliskielten tuki ry:n" keskusteluillassa mielenkiintoista tietoa Helsingin ruotsinkielisistä. Heille on perustettu ruotsinkielisiä yksiköitä terveyskeskuksiin, joihin pääsee vain ruotsinkielinen. Lisäksi nämä ruotsikieliset käyvät muilla terveysasemilla hoidattamassa intiimit ongelmansa, joiden ei haluta leviävän ankkalammikon tietoon."
Päivystyksissähän saa tietysti käydä kuka vain eikä niissä taata palvelua ruotsin kielellä mutta tuo mitä väität on silkkaa bullshittia. Jos valitsee omaksi terkkarikseen jonkun kolmesta ruotsinkielisestä tiimistä niin silloin ei voi enää käydä oman alueensa terkkarissa, se on joko tai.
Väite että intiimit ongelmat pysyisivät salassa jos käy toisessa terkkarissa on höpöhöpöä koska Helsingin kaupungin potilastietojärjestelmä kattaa kaikki Helsingin terveysviraston toimipisteet.
"Suomen kielipolitiikka ja lainsäädntö ovat kestämättömiä jatkossa."
Mikä siinä meidän kielilainsäädännössä ja kielipolitiikassa on kestämätöntä?
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn: Milloin olet asioinut viimeksi terveyskeskuksessa? Helsingin Itäkeskuksessa on ihan tyhjää siinä svenskpråkig-luukulla ja valtavat määrät ihmisiä jonottaa siihen enemmistön luukulle. Eli jos sveko tulee sisään ja haluaa palvelua, hän menee suoraan seuraavalla svenskspråkig-numerolla luukulle. Enemmistön edustajat odottavat vuoroaan vaihtelevan pitkiä aikoja. Onko tämä demokratiaa ja tasapuolista kohtelua? Ruotsinkielinen osasto on vielä erityisesti eristetty, ei suinkaan lääkäri ja hoitaja ole siellä rahvaan joukossa, vaan tiukasti eri osastolla.
Apartheidiä. Tuonne pitäisi lähettää MOT ohjelma, ja mielellään TV esitys maaliskuussa ennen vaaleja.
Kun persut tulevat valtaan , aletaan näitä mielipuolisuuksia purkaa.
Ja Suomen kansa kiittää!
"Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn: Milloin olet asioinut viimeksi terveyskeskuksessa? "
Aika äskettäin itse asiassa.
Kukaan sveko ei "tule sisään ja mene luukulle" vaan niin tekevät kaikki koska koska terkkareissa toimitaan ajanvarauspohjalta. Ruotsinkielisille potilaille on keskitetty ajanvaraus, eli yksi numero josta varataan ajat kaikille kolmelle terveysasemalle.
Itäkeskuksen terkkari on suuri ja siellä on varmasti suuri määrä erilaisia vastaanottoja, niin lääkäreiden kuin terveydenhoitajienkin y.m. palvelujen vastaanottoja joten ei ole mikään ihme etteivät ne ruotsinkieliset siellä pistä mitenkään erityisesti silmään.
Terkkareiden ajanvarausvastaanotot toimivat oman kokemukseni perusteella erittäin hyvin joten älä anna potilasmäärän hämätä, on siellä vastaavasti niitä vastaanottojakin.
En tiedä kuinka monta ruotsinkielistä lääkärinvastaanottoa siellä Itiksessä on, tuskin monta.
Helsingissä asuu n. 35 000 ruotsinkielistä, heitä varten oin siis perustettu ne kolme tiimiä jotka siis eivät vastaa koko väestöpohjaa. Eräs ulkomailta takaisin Suomeen muuttanut tuttavani joutui jonottamaan yli puoli vuotta ennen kuin hän ylipäätään pääsi ruotsinkielisen tiimin asiakkaaksi.
Kerropa.
Suomi on yksi Pohjoismaista, joten kielilainsäädäntökin pitää yhdenmukaista ja harmonisoida. Ei sen kummempaa.
mutta silti he eivät osaa muuta kuin valittaa ja vaatia. Nyt näitä ylimitoitettuja ruotsinkielisiä rakenteita on varovasti alettu purkaa ja vauhti kiihtyy jatkossa. Ruotsinkielisten kiiintiöt alkavat tosissaan rassata nuorisoa, joka on jo nyt hyvin ärtynyt asiasta. Kokoomuksen nuoret päättivät aloittaa oikein kampanjan "Pois pakkoruotsi". Ylioppilaskirjoitukset auttavat omalta osaltaan vuosi vuodelta kohti kielivapautta. Sen jälkeen, kun Suomesta on pohjoismaiseen malliin tullut virallisesti yksikielinen, ruotsin ylimitoitettu asema purkautuu kuin tyhjenevä ilmapallo.
"Tomma tunnor skramlar mest!"
Ruotsissa PARANNETTIIN vähemmistökielten asemaa eikä suinkaan huononnettu kuten sinä tunnut haaveilevan!
Heikki Tala luonnollisesti tapansa mukaan kärjistää ja oikoo asioita, mutta totta on se, että suomenruotsalaisten olot ovat poikkeuksellisen hyvät, vaikkapa sitten lokoisat, verrattuna yleensä kielivähemmistöihin muualla maailmassa. Siitä voi olla samaa mieltä.
Koulutuskiintiöistä on väännetty kättä pitkin aikaa. Itsen asiassa ei kysymys ole muodollisesti kiintiöistä vaan ruotsinkielisistä opetusohjelmista, johon voi äidinkielestään riippumatta hakeutua. Toisasiassa äidinkielen myötä syntyvä kielellinen lähtötaso antaa etuoikeuden ruotsinkielisille näihin koulutusohjelmiin, joten niissä on de facto kyse kiintiöistä. Kiintiöitä pidän varsin arveluttavina.
Mutta realistista syytä pudottaa alemmalle tasolle kielilaissa taattuja oikeuksia oman kielen käyttämiseen tuomioistuimissa ja viranomaisissa ei ole. Olen esittänyt virkamiesten kielitaitolain kumoamista ja kielitaitovelvoitteen asettamista yksinomaan viranomaiselle (vrt Ruotsin vähemmistökielilaki) yksittäisen virkamiehen sijasta ja tätä koskevan säännöksen lisäämistä kielilakiimme. Yksikielisyys on Heikki Talalle eräänlainen perustelematon päähänpinttymä; itse asiassa ei ole mielestäni juurikaan suurta merkitystä sillä, onko maa kaksikielinen vai yksikielinen. Olennaista ovat nimenomaan nuo vähemmistön viranomaisasiointia ja tuomioistuinasiointia koskevat säännökset. Siis muutetaan virkamiesten kielitaitovaatimuksia, täsmennetään tältä osin kielilakia ja poistetaan virkamiesten kielitaitovaatimuksen poistamisen jälkeen tarpeettomaksi käyvä pakkoruotsin opetus kouluissa. Eri asia on sitten se, että katsotaan, ettei asiointikieleen liittyviä oikeusturvanäkökantoja katsota tarpeellisiksi. Minä katson ne tarpeellisiksi.
Ruotsissa todellakin parannettiin aiempaan oikeustilaan nähden vähemmistökielten asemaa - mutta mielestäni ei kuitenkaan riittävästi.
Mielenkiintoinen on muuten tuo Irlannin malli, jossa gaelin kielen aseman suhteen voisi olettaa jopa olevan vaikutteita Suomesta.
.. ja se on sinusta sietämätöntä.
"Nyt näitä ylimitoitettuja ruotsinkielisiä rakenteita on varovasti alettu purkaa ja vauhti kiihtyy jatkossa."
Sattuisiko sinulla olla em väittämästä esimerkkejä?
Ota selvää asioista ennenkuin väität mitään.
Suomenkielisten asema ei ole parantunut millään tavalla Ruotsissa. Oikeus tulkkiin taattiin paremmin pojoismaisessa kielisopimuksessa.
Vähemmistölaki ei velvoita mihinkään.
Tosin on perustettu joitakin virkoja mutta nämä virat näivettyvät sitä mukaa kuin suomenkieliset ovat, juuri sen vajavaisen vähemmistölainkin ansiosta sulautuneet ruotsalaisiin.
Ruotsi pakotettiin EU:n toimesta huomioimaan vähemmistöt. Ruotsi teki sen pitkin hampain. Se antoi ehdottomasti heikoimman mahdollisen vähemmistösuojan myös suomen kielelle.
Nyt Ruotsi esittää listan vähemmistökieliä, mutta käytännnössä se on vain kulissi ja ilman mitään käytännöllistä merkitystä.
Parahin Ankdam, minusta tasa-arvoisuus ei ole sietämätöntä vaan päinvastoin tavoittelemisen arvoista.
onko maa virallisesti yksi- vai kaksikielinen. Belgia on esimerkki kaksikielisestä maasta, missä kieliryhmät ovat suunnilleen yhtä suuret. Ja tulos? Maa on hajoamassa kahdeksi. eikä sillä ole ollut yli vuoteen ollut toimintakykyistä hallitusta. Sveitsi on monikielinen maa, joka toimii tiukasti yksikielisinä kantoneina. Kanada on kaksikielinen maa, missä on kaksi maailmankieltä - ja silti tekee tiukkaa.
Kaikki muut Pohjoismaat ovat valinneet virallisen yksikielisyyden, vaikka niissä on suurempiakin kielivähemmistöjä kuin Suomessa. No Suomesta osa on jo jo virallisesti yksikielinen eikä edes suunnitteli muuttumista kaksikieliseksi. Miksikökähän ei? ;-)
Pelkät taloudelliset faktat edellyttävät Suomen siirtymistä viralliseen yksikielisyyteen. Jos ette minua usko, niin käykää kysymässä Ruotsin edellisletä pääministeriltä. Hän voi vääntää teille rautalangasta, kuinka paljon virallinen kaksikielisyys maksaa.
Historiaa emme voi muuttaa, mutta nykyisyyden ja tulevaisuuden voimme. Siksi katson tulevaisuuteen, jonne olemme nyt vauhdilla menossa - se alkoi 15.4.2004 valtioneuvostossa, kun RKP hävisi itse vaatimansa äänestyksen 14-2 "studentsvenskasta". Se oli ratkaiseva läpimurto tiellä kohti virallista yksikielisyyttä. Mielenkiintoista, että aivan vastikään Taloustutkimus Oy:n tutkimus osoitti, että enemmistö vastaajista (48 %) oli virallisen yksikielisyyden kannalla, 41 % roikkuu vielä kaksikielisyydessä ja 11 % ei osaa sanoa. Kyllä se nyt vain on menoa, vaikka kuinka yritettäisiinb työntää päätä juristerian pensaaseen.
Irlannin historia muistuttaa hyvin paljon Suomen historiaa. Englantilaisethan onnistuivat pakkoenglantisoimaan saaren. Alunperin geelinkieliset siirtyivät asteittain kaksikielisyyden vaiheen kautta yksikielisyyteen, englantiin. Tämä kehitys tapahtui asteittai sukupolvittain.
Nythän RKP haluaa tehdä saman Suomessa.
Meidän suomalaisten on siksi tiedostettava, mitä Irlannissa on tapahtunut ja estettävä Irlannin kehitys Suomessa.
Suomesta on tehtävä maa, jonka virallinen yhteinen kieli on suomi. Vain niin estämme Irlannin kehityksen.
"Suomesta on tehtävä maa, jonka virallinen yhteinen kieli on suomi. Vain niin estämme Irlannin kehityksen."
Irlanti on varoittava esimerkki.
Vaatimus yhdestä virallisesta kielestä Suomessa pelastaa Suomen Irlannin kohtalolta.
Suomen pitää turvata suomen kieli vaikkapa Ruotsin kielilain mallia noudattaen.
Se heitto ei suinkaan ollut sinulle vaan Heikki Talalle jonka mielestä kieltemme tasa-arvoinen asema lain edessä todella on enemmän kuin sietämätöntä.
Sen asiantilan korjaamisenhan Heikki Tala on ottanut elämäntehtäväkseen ja sitä loputonta vihan sokaisemaa taistelua käydessään hän ei tunnetusti kaihda mitään keinoja.
Mutta sinulle Ioni¤ haluan sitä vastoin ilmaista kiitollisuuteni niistä monista asiantuntevista kommenteistasi joita vuosien saatossa olet tänne palstalle viitsinyt kirjoittaa. Sioillehan ne helmet suurimmaksi osaksi joutuvat mutta ehkä edes joku noukkii niistä vaikkapa vain pienen totuuden siemenen ja saa uusia ajatuksia tämän disinformaation loputtomasta vuosta.
Ankdam näin: "Olemme tasa-arvoisia teidän suomenkielisten kanssa .. ja se on sinusta [Heikki Talasta] sietämätöntä."
Ja Ioni¤ näin: "Parahin Ankdam, minusta tasa-arvoisuus ei ole sietämätöntä vaan päinvastoin tavoittelemisen arvoista."
Kumpikin on sitä mieltä, että olemme tasa-arvoisia. Niin olemme, mutta jokin siinä tökkii, sillä yksilöiden tasa-arvoisuus ja kansanryhmien tasa-arvoisuus eivät voi olla sama asia kaikissa tapauksissa. Jokaiselle on selvää, että pienelle vähemmistölle ei voida ylläpitää samaa määrää omakielisiä teattereita kuin enemmistölle, jolloin vähemmistö yksilöinä ja kansanryhmänä joutuu tyytymään vähemmän tasa-arvoisesti vähempään kuin enemmistö. Millä perusteilla voidaan vaatia, että vähemmistö saa tv-lupamaksuillaan tasa-arvoisesti saman kuin enemmistö? Johonkin raja vedetään eikä se vaateliaan vähemmistön mielestä ole ollenkaan tasa-arvoisesti oikealla kohdalla. Sama epäsuhta vallitsee pakkoruotsin ja pakkosuomen välillä. Ankdamille evvk-periaatteen omaksuneena sen ei pitäisi olla ongelma, mutta RKP:n poliittisille kellokkaille se on.
http://www.om.fi/7000.htm
http://www.om.fi/1236880953561
Nimenomaan PROSENTUAALINEN OSUUS ratkaisee.
Elävä elämä osoittaa, että palvelua kahdella kielellä tulee luontaisesti, jos vähemmistön määrä on luokkaa 20-25 %. Tätä pienemmillä osuuksilla on turha tulla vaatimaan samoja oikeuksia.
Tässä toimii se kuuluisa maalaisjärki, olipa laki mikä tahansa.
Kukaan ei tietenkään estä ruotsinkielisiä vapaaehtoisesti hakeutumasta palvelemaan kieliveljiään esim. vartijoiksi ja lähihoitajiksi pienemmilläkin osuuksilla.
Katso esim. sivu 23 tuosta pdf-liitteestä.
"ehkä edes joku noukkii niistä vaikkapa vain pienen totuuden siemenen ja saa uusia ajatuksia tämän disinformaation loputtomasta vuosta."
Rakas ankka, tässä ketjussa on niin paljon disinformaatiota sekä Ionin että itsesi taholta että hieman hymyilyttää kiitoksesi Ionille.
Ruotsin " puitelain henki vastaa pitkälti meidän kielilakiamme." on harjoittamaasi loistavaa disinformaatiota.
Ruotsin puitelaki sanoo, että maan virallinen ja ainoa virallinen kieli on ruotsi. Sillä kielellä lait laaditaan ja sillä kielellä toimivat virastot, terveydenhuolto ja tuomioistuimet. Piste.
Sen "henkistä" kielilakia ovat Perussuomalaiset nuoretkin halunneet Suomeen, mutta eivät ole RKP:läiset siitä "hengestä" erityisemmin innostuneet.
Tuo tasa-arvo-argumentti on samanlainen kuin 100%:n ihminen! Molemmat ovat svekoharhautusta.
Surusvekot eivät ole ymmärtävinään, että täydelliset kielipalvelut pienelle vähemmistölle on ETUoikeus, ei oikeus. Siis jos se tapahtuu pääväestön oikeuksien kustannuksella. Kielivapaus kuuluu jokaisen vapaan kansan oikeuksiin. Yhden kansanosan oikeuksien varjolla ei voi sälyttää muille velvollisuuksia.
Vaatiminen selvältä enemmistöltä ja sen kustannuksella täyttä kielipalvelua on etuoikeus. Suomen kaltaista kielipolitiikkaa ei harjoita yksikään muu maa maailmassa.
Kysymys ankkaneidille: Ovatko KAIKKI muut maat epätasa-arvoisia ja väärässä? Vai olisiko kenties nini, että Suomi on omituisuus suodessaan vain yhdelle vähemmistölle etuoikeutetun aseman?
Erinomainen esimerkki vinoutuneen kielilainsäädännön purkamisesta on lukiolain 18 §, joka poisti "toisen kotimaisen kielen" pakollisuuden ylioppilastutkinnossa. Ja nimenomaan tasapuolisesti; ruotsinkielisen ei tarvitse kirjoittaa suomea eikä suomenkielisen ruotsia. Se oli uskomattoman kauaskantoinen päätös, joka sai Ruotsin valtion ja RKP:n paniikin valtaan ja Ruotsin lehdistön ihmettelemään, etteivät edes sikäläiset uusnatsit reagoineet asiaan. Olisipa ollut mielenkiintoista nähdä, millainen ristiretki siitäkin olisi tullut. ;-)
Sitten kun Ruotsissa on suomenkielisiä yliopistoja, niin alan mahdollisesti uskoa tasa-arvoosi.
"Ruotsin " puitelain henki vastaa pitkälti meidän kielilakiamme." on harjoittamaasi loistavaa disinformaatiota." Sanoo nefe sillä varmuudella jonka vai täydellinen tietämättömyys synnyttää!
http://www.journalisten.se/debatt/22361/hur-ska-spraklagen-tolkas
"Ökat stöd för att stärka nationella minoritetsspråk
Som ett led i regeringens arbete att stärka de nationella minoritetsspråken avsätts under 2010 drygt 3 miljoner kronor för revitaliseringsinsatser. Med revitalisering avses medvetet språkarbete för att stärka och återta de nationella minoritetsspråken. Insatserna är en del av regeringens minoritetspolitiska strategi Från erkännande till egenmakt, proposition 2008/09:158."
http://www.regeringen.se/sb/d/12440/a/138942
http://82.99.54.17/boleva/samiskasomminoritetssprak/omlagstiftningenlaakebuektiehtammanbijre/rattattanvandaminoritetssprakenhosvissadomstolar.4.a3261c5125534e633480001624.html
http://www.humanrights.gov.se/extra/pod/?id=8&module_instance=3&action=pod_show
http://www.notisum.se/rnp/sls/lag/20090724.HTM
Kuvitteletko todella että te suomenkieliset olette perustaneet meille ruotsinkielisille lahjaksi yliopistoja? No ette tietenkään vaan itsehän me olemme ne perustaneet ja alulle panneet.
Eikun siitä vaan perustamaan suomenkielisiä yliopistoja vaikka minne maailman ääriin mutta ne pitää perustaa itse eikä totuttuun fennotapaan odottaa että joku ne perustaa puolesta.
Ensimmäinen korkeakoulu Suomessa joka sai yksityisen pääoman keräystavoitteensa kasaan oli Hanken ja myös Åbo Akademilla on rahat kasassa. Joten siitä vaan!
Jos Ruotsissa ei ole suomenkielistä yliopistoa niin se on suomenkielisten vika ei ruotsalaisten!
Valitettavasti mikää linkeistäsi ei sisältänyt sellaista informaatiota, mikä millään tavalla vahvisti väitteitäsi.
"Puitelain henki vastaa pitkälti meidän kielilakiamme" on disinformaatiota.
Puiteleki tunnustaa maan viralliseksi kieleksi vain yhden kielen, ruotsin. Sitä kieltä käyttävät viranomaiset, tuomioistuimet ja myös terveydenhuolto.
Suomen kielilain henki on täysin toisenlainen. Se on nostanut yhden vähemmistökielen (5%) myös viralliseksi kieleksi ja tätä halutaan tulkita niin että viranomaiset ja tuomioistuimet ja terveyshuolto toimivat vähemmistön kielellä ikäänkuin vähemmistö olisi enemmistö.
Suomen ja Ruotsin kielilait ovat lähinnä toistensa vastakohtia. Ruotsin laki on demokraattinen. Suomen oligarkinen.
Huvittavaa on linkkisi, jossa kerrotaan viiden vähemmistön jakavan keskenään 3miljoonaa kruunua. Viime vuoden alkupuolella se oli noin 300 000 euroa. Kieliryhmää kohti 60 000 euroa! Kyllähän sellaisella summalla suomen kieltä vahvistetaan!
Mitä sitten tulee linkkiin oikeudesta käyttää suomea, saamea tuomioistuimissa tietyillä rajoitetuilla alueilla, niin se oikeus on pohjoismaisen kielisopimuksen mukaan kaikilla pohjoismaisilla osapulilla kaikkialla Ruotsissa. Käytetään käännöksiä ja tulkkeja.
Åbo akademi nyt on lähinnä vitsi kun yliopistoista puhutaan.
Ja ekonomi- hanken: no jaa...
Naurettavinta on se ,että meidän suomalaisten yliopistoissa pitää näille poloisille rantahurreille olla vielä omat vammais-kiintiöt, kun ei äly riitä kisaamaan paikoista suomalaisten kanssa...
Ruotsissa lainsäädännössä on itse asiassa perustuslakitasolla todettu viime vuoden lopulla voimaan tulleessa hallitusmuodon muutoksessa etnisten ryhmien ja vähemmistöjen oikeuksien kirjaaminen perustuslakitasolla.
Muun muassa hallitusmuodon 1 luvun 2 §:n on kirjattu saamelaisten ja vähemmistöryhmien kulttuuriin ja yhteiskunnallisen elämän edistämisen periaate ja 2 luvun 12§:än syrjintäkielto. Perustuslaillinen vähemmistösuojanäkemys on myös perustuslakitasoinen. Perustuslakitasolla ei kielten asemaa todeta, mikä poikkeaa Suomessa olevasta järjestelystä
Ruotsissa suunta on sinänsä oikea, mutta ei riittävä.
Merkittävä uudistus taisi olla myös Ruotsin EU-jäsenyyden toteaminen.
Onko ruotsinkielisille aivan mahdotonta opiskella suomen kieltä?
Vaikka salassa? Pieninä annoksina?
Teillähän on kuitenkin vakaa aikomus asua maassa, jossa ehdottomasti suurin osa ei käytännössä puhu, lue tai kirjoita ruotsiksi.Te tarvitsette arjessa palveluja, ei niitä joka hetki ja joka paikasta löydy haluamallanne ruotsilla. Tämä on taivaan tosi! Eikä niitä hyvän ruotsin osaajia pullahda kouluista yhtenä köytenä. Tulevaisuus näyttää pimeämmältä siinä suhteessa.
RKP:n venkoilu rassaa. Haluttaessa pystyään pistämään ajatukset sujuvasti suomeksi, sitten kun ei huvita, huudetaan palvelua toisella kotimaisella. Se ei ole hyvää mainosta niille tavallisillekaan suomenruotsalaisille. Monet kuuluvat kärsivän.
Hyvä kun on ensin saatu Suomeen suomenkielisiä yliopistoja. Vahvasti ruotsalaisen Helsingin yliopiston rinnalle saatiinkin ensin Turun yliopisto, vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle. Toki tämän kansan vapautta vielä pakkoruotsi ahdistaa, mutta ei enää pitkään.
Suomalaiset toisaalta ovat kunnioittaneet uutta kotimaataan paremmin kuin surut ja integroituminen on ollut tiiviimpää, joten on opiskeltu Ruotsissa ruotsiksi. Näin on, vaikka suomensukuisia kieliä on puhuttu nykyisen Ruotsin alueella historian hämärästä saakka.
Suruilla ottaa lujille herra-aseman menettäminen vieraassa maassa. Erityisesti vähemmän isänmaalliset suomalaiset, suvun kielen vaihdoksesta innostuneet wannabe-ruotsalaiset, kuten ankkadaami, potevat pahaa identiteettikriisiä.
virkamiehiä. Kuten tiedetään, korkein oikeus on pakkoruotsittajien ja ruotsinkielisten hallussa.
Hänen palkkaansa kuuluu pakkoruotsin puolesta kirjoittelu, muka asialinjalla.
Ankdamille vielä Itiksen terveyskeskuksesta. Kyllä siellä vaan pistää silmään se svenspråkig-asiointiluukku. Puhun nyt siitä, enkä puhelimitse soitettavista ajanvarauksista. Sillä sveko-luukulla on tyhjää ja vieressä olevalle enemmistön luukulle on jonotusnumerot ja jonot ovat pitkät. Jonotusnumero on myös suru-luukulle, mutta eihän tyhjälle luukulle tarvitse jonottaa.Lisäksi koko suru-toiminta on ihan eri yksikkö=svenskspåkig enhet. Suomenkielisten joukossa voisi suomenkieli vaikka tarttua.
Kyllä se jäi meikäläisen tuomarinura auskultointiin ja varatuomarin arvoon. Vai että Korkeimman oikeuden virkamiehiä.
Kirjoitin 4.3.2008 eli kolmisen vuotta sitten näin:
"Tilanne lienee sen kaltainen, että välttämättömyyden pakko on johtanut siihen, että ruotsinkielinen tarvitsee ainakin välttävän suomen kielen taidon voidakseen selviytyä työelämässä ja muutoinkin, kun taasen suomenkieliselle ei ruotsin osaaminen ole ehdottoman tarpeellista ja välttämätöntä. Se on vähemmistön osa, johon se joutuu käytännön tasolla tyytymään. Kielilainsäädännön tarkoituksena lienee tämän vähemmistön aseman vajeen kompensointi niissä tilanteissa, joissa kielen käyttämisellä on merkitystä henkilökohtaiseen oikeusturvaan; tuomioistuimissa, sairaanhoidossa tai viranomaisasioinnissa. Mitään järkeä ei ole laajentaa sitä sellaiseen toimintaan, joka sujuu muutenkin. Tällaisena ymmärrän kielellisen "palvelun" tarpeen.
Tämän palvelun toteuttamisen tekijöinä on varsin pitkälti vähemmistö itsessään. Vähemmistöstä täytyy rekrytoitua hyvin molemmat kielet omaavia henkilöitä kielellisen palvelun tehtäviin. Kyse on myös koulutuksesta niin, että meillä on riittävästi kaksikielisiä sairaanhoitajia, poliiseja, sosiaalityöntekijöitä; tässä vain joitain ryhmiä mainitakseni. Ns. suoritusportaan palvelujen antajien hyvä rekrytointipohja löytyy selkeimmin vähemmistöstä itsestään. Poleemisella heitolla kärjistän asiaa ja väitän, että kaikkien ruotsinkielisten ei tarvitse kouluttautua diplomiekonomeiksi. Heistä löytyy erinomaisia sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä paitsi oman kielivähemmistönsä myös meidän enemmistön tarpeeseen ...
Minusta kielilain mukaiset palveluvelvoitteet, joiden määrää ja tarvetta tunnutaan monelta taholta suuresti liioiteltavan, pystytään hyvin hoitamaan - ainakin yksikielisellä alueella - ilman, että ruotsinkielen opetus olisi pakollista koko koulutettavalle ikäluokalle. Viittaan tältä osin avaukseeni, jossa puhuin siitä, mistä rekrytoida ne ihmiset, jotka kielellistä palvelua antavat.
Kielilaki itsessään ei luo kovin merkittäviä velvoitteita, joita ei pystyttäisi hoitamaan. Ylipäätänsä sen merkitystä näytetään yliarvioitavan suuresti. Näen kuitenkin merkittävänä oikeusturvakysymyksenä oikeuden oman kielen käyttöön tuomioistuimissa ja virastoissa ja terveydenhoidossa, mutten näe suurta merkitystä sillä mitä kieltä käytetään rautatieaseman lippukassalla"
Tuo minusta pätee edelleenkin tuossa tasa-arvokysymyksessä ja kielellisten palvelujen tarpeellisuudessa.
...sen sijaan ovat ankkalammikon tiedossa. Kartanoineen kaikkineen.
"Suomen kielipolitiikka ja lainsäädntö ovat kestämättömiä jatkossa."
Vain perustelut puuttuivat. Taas.
"Se näkyy vihdoin myös julkisessa keskustelussa, jota tosin on alettu rajusti taas sensuroida. "
Salaliittoteorioita. Taas. Viimei aikoina niitä on jopa Talan mittapuun mukaan lisääntynyt. Herpaantuuko...?
"Homma etenee siis pohjoismaista kielilainsäädäntöä kohti vääjäämättömästi. "
Ruotsikin otti askeleen meidän suuntaan. Suuren askeleen! Se on sitä Pohjoismaalaista tasa-arvoa.
Tala jauhaa tuoa harmonisointia samaan tahtiin kun puolueensa haluua eristäytä ja haraa vastaan kaikkea harmonisointia. Outoa.
Ja Tala jauhaa harmonisointai kertyomatta mitä hyötyä siinä tämän lainsäädännön piirissä voisi olla.
Ja Tala jauhaa harmonisointia siten että paras maa heikentäisi malliaan, vaikka todellisuudessa muut Pohjoismaat ottavat suuria harppauksia meidän suuntaamme.
Niin ollakseen vähemmistö niin hurreill pyyhkii hyvin. Ei yhtä hyvin kuin enemmistölää, mutta kuitenkin hyvin.
Sehän ei tietenkää tarkoita sittä etteikö Suomesskin olisi niitä änkyröintiin taipuvaisia jotka panettelevat vähemmistöjä. Mutta jonkun verran vähemmän niitäkin sikaniskoja maastamme löytyy. Hyvä Suomi!
"Sen jälkeen, kun Suomesta on pohjoismaiseen malliin tullut virallisesti yksikielinen, ruotsin ylimitoitettu asema purkautuu kuin tyhjenevä ilmapallo. "
Tuonkaltaisia ovat änkyröiden märät päiväunet maassa kun maassa koskien änkyröinnin kohteena kulloinkin olevaa vähemmistöä. Harvemmin toteutuu, eikä varsinkaan pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Onhan noita muunkin kaltaisia änkyröitä: homofobeja, "monikulttuurikriittisiä".
Hyvin samankaltainen on kuitenkin aina noiden järjenjuoksu. Kaikkialla ja läpi historian. Ehkä tuokin liittyy siihen että Aatami ja Eeva maistoi sitä kirotun omenaa!
Ioni¤: "Tuo [kolmisen vuotta sitten kirjoittu] minusta pätee edelleenkin tuossa tasa-arvokysymyksessä ja kielellisten palvelujen tarpeellisuudessa."
Ioni¤ on jo kauan sitten kirjoittanut tasa-arvosta tasapainoisesti, josta voin olla yhtä mieltä.
Kertaan Ionia: "Tämän palvelun toteuttamisen tekijöinä on varsin pitkälti vähemmistö itsessään. - - Heistä [vähemmistöstä] löytyy erinomaisia sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä paitsi oman kielivähemmistönsä myös meidän enemmistön tarpeeseen ... - - Minusta kielilain mukaiset palveluvelvoitteet, joiden määrää ja tarvetta tunnutaan monelta taholta suuresti liioiteltavan, pystytään hyvin hoitamaan - ainakin yksikielisellä alueella - ilman, että ruotsinkielen opetus olisi pakollista koko koulutettavalle ikäluokalle. - - Kielilaki itsessään ei luo kovin merkittäviä velvoitteita, joita ei pystyttäisi hoitamaan."
Jatkan: - - pystyttäisi hoitamaan ilman, että sen eteen valjastetaan huomattava osa peräti 5 miljoonan kansalaisen kielten opiskeluun käytettävissä olevista voimavaroista. Se on minusta suurta tuhlausta.
Tähän tietysti pakollisen ruotsin kannattajat lisäävät muun muassa, että menneen kuttuurimme tuntemisen vuoksi pakkoruotsi on tarpeen. Samasta syytä olisi latinankin osaaminen hyödyllistä, mutta sitä ei osaa enemmistö eikä vähemmistö. Käännökset hyvin riittävät niille. Nykyinen lukeneisto tuntee Runeberginsakin vain käännöksistä.
että suomenruotsalainen urkintakoneisto on kaivanut minusta kaiken mahdollisen tiedon. Stubb on jopa uhannut marginalisoida meidät kielivapauden puolesta työtä tekevät. Stubbhan on suomenruotsalainen ja raivopakkoruotsittaja.
Varmaa on myös, että Suomessa kieli-ilmapiiri on radikaalisti muuttunut. Sen taas osoittaa suomenruotsalaisen Åbo Akademin tekemä tutkimus. Tosin kyllä se näkyy ihan kaikkialla tänään; televisiossa, radiossa, sanoma- ja aikakauslehdissä sekä aivan erityisesti täällä internetissä.
Pakkoruotsin tuputtajien tekstit muuttuvat yhä itkuisemmiksi ja hyökkäykset henkilöäni kohtaan lukuisammiksi. Mutta kaikki sataa meidän PerusS:ten laariin. Hyvä niin, sillä se tietää sitä, että Suomi on päivä päivältä lähempänä virallista yksikielisyyttä ihan muiden Pohjoismaiden tapaan. Nyt jo suurempi osuus suomalaisista kannattaa virallista suomenkielistä yksikielisyyttä kuin historiallista kaksikielisyysjäännettä.
"Toisasiassa äidinkielen myötä syntyvä kielellinen lähtötaso antaa etuoikeuden ruotsinkielisille näihin koulutusohjelmiin, joten niissä on de facto kyse kiintiöistä. Kiintiöitä pidän varsin arveluttavina."
Tuo on osittain totta, mutta kielikykyvaatimukset muunkielisille eivät todallakaan ole päätä huimaavia. Ja ideahan on se että taataan omakielistä palvelua tietyillä kriittisillä aloilla (lääkärit, tuomarit, juristit). Jos siihen on parempia toimivampia, halvempia malleja niin eipä ole ainakaan paljon sellaisia näkynyt. Huomattavasti laajempi toisen kotimaisen opiskelu olisi tietysti toinen vaihtoehto, mutta oletan ettei se ole ihan realsitinen malli sekään. Eli arvelluttava keino lienee kuitenkin paras vaihtoehto. Asiaahan on kuitenkin vatvottu moneen otteeseen.
Periaatteelisella tasolla on siis erittäin tärkeä todetta ettei kiintiöt suinkaan ole ruotsinkielisille vaan kielitaitoisille. Todellisuudessa, siis de facto, kinntiöpaikoilla ja ruotsinkielisissä opinahjoissa opiskelee merkittävä joukko täysin suomenkielisiä (kaksikielisitä puhumattakaan). Nämä ovat hankkineet kielitaitonsa koulussa.
Sitä paitsi kielitaito ON meriitti, oli se sitten hankittu millä tavalla vaan. Ja hiukan vähemmän tavallisen kielen taitaminen on suurempi meriitti kuin yleisemmän. Eräs ratkaisu tähän olisi siksi nostaa palkkojen kielitaitolisää, mutta sekin on hankala keino koska palkkalisä olisi syytä maksaa siitä että oikeasti käyttää kieltä eikä vain siksi että sitä osaa.
Miksi olsi merkityksellistä jos maa on yksi-kaksi-kolme tai neljäkielinen? Eihän se ole pointti vaan se että tasa-arvo toteutuu, ja se mitä sillä kussakin tilanteessa ja maassa tarkoitetaan.
Tala uhoaa jostakin vähemmistökielestä kertomatta lainkaan miten tasa-arvo mallisaan toteutetaan. Voidaan hyvinkin rakentaa vähemmistökielilainsäädäntö joka antaa vähemmistölle vielä tasa-arvoisempi asema kuin mitä hureilla nyt on suhteessa enemmistöön.
Tyhjää löpinää kaikki tyyni.
"että suomenruotsalainen urkintakoneisto on kaivanut minusta kaiken mahdollisen tiedon."
No onhan tämä sun nettispammailusi edes hetkittäinen seuraaminen aika uuvuttavaa, mutta ei kai siihen mitään urkintaa tarvita? Eikö "ihanan internetin" juju ole juuri siinä että saa helposti levitettyä sellaista jota journalistisääntöjen puitteissa ei saa levitettyä toimitetussa mediassa?
Sinä levität juttujasi levittelytarkoituksessa, ja jos joku niitä lukee ne ovatkin sitten urkkojoita. Outoa. Puhumattakaan niistä jotka peräti siteeraa niitä. Ne vasta roistoja ovatkin.
"Stubbhan on suomenruotsalainen ja raivopakkoruotsittaja."
Niinkö? En jaksa pyytää perusteluja koska niitä ei koskaan näy. Tuollaisen perustelemiseen tarvittaisiin huomattavasti taitavampi sumuttaja. Hurri Harkimo haastatteli eilen suomeksi raivopakkoruotsittaja Stubia.
"Vähemmistöstä täytyy rekrytoitua hyvin molemmat kielet omaavia henkilöitä kielellisen palvelun tehtäviin. Kyse on myös koulutuksesta niin, että meillä on riittävästi kaksikielisiä sairaanhoitajia, poliiseja, sosiaalityöntekijöitä; tässä vain joitain ryhmiä mainitakseni. "
Mutta nämä käytännössä kaksikieliset osaajat eivät palvele vain ruotsinkielisä, vaan käytänössä hekin palvelevat enemmän suomenkielisiä, joskin kuitenkin osittain myös ruotsinkielisä. Käytännössä olisi vaikeaa, kallista ja kömpelöä varata kaikki kaksikieliset vain ruotsinkielisten palveluihin. Ja siksi syntyy palveluvajetta ruotsinkieliselle puolelle ellei siihen saada mukaan tietty määrä suomenkielisiäkin. Vielä enemmän vajetta syntyisi ilman kielitaitokiintiöitä. Ja edelleen PALJON enemmän jos sellaiset hurrit kuin minä ryhtyisi oikeasti vaatimaan omakielistä palvelua.
"Poleemisella heitolla kärjistän asiaa ja väitän, että kaikkien ruotsinkielisten ei tarvitse kouluttautua diplomiekonomeiksi."
Poleeminen heittosi pureutuu aika hyvin erääseen hyvin sitkeästi elävään ennakkoluuloon. Ruotsinkielisellä puolella ongelma on se ettei kannatta perustaa ihan joka ammatin varalle ruotsinkielistä opinahjoa tai edes kaksikielisiä. NOppisuuntaukset keskitetään muutamaan, ja niillä aloilla onkin sitten suhteellisesti enemmän tarjontaa ruotsiksi, kun toisilla taas ei ole lainkaan. Esimerkiksi sairaanhoitajille lienee hurreille suhteellisesti enemmän koutuspaikkoja. Luultavasti myös kokeille. Poliiseille taas lienee vähemmän. Ja sotilaille. Opettajakoulutus on myös ruotsinkielisellä puolella ongelmia. Se on keksitetty Vaasaan, joka on jonkun asteinen rajoite ja rasite monelle. Ruotsinkielisssä koluissa on suurempi osa epäpäteviä opettajia kuin suomenkielisellä puolella.
Ei näihin ole olemassa juuri fiksumpia malleja kuin jo käytössä olevat.
Juuri toissa päivänä tuli uutisissa hätäviseti tuon lain tuhoista: toisen vieraan kelen kirjoittajien määrä on romahtanut lain myötä!
Ja kun lisätään Talan riemunkiljahdukset siitä miten toisen kotimaisen kirjoittajien määrä (erityisesti suomekielisten piirissä) on sekin pudonnut merkittävästi, ollen kuitenkin paljon korkeammalla kuin toinen vieras kieli, niin voidaan lopullisesti todeta uudistuksen olleen kliki katastrofaalinen ainakin kielten suhteen.
Ja tämä on siis se SUURI voitto jota Tala on fanittanut jatkuvalla syötöllä. Että sellainen suomalaisuusmies.
Pian ollaan takaisin siinä maailmassa jossa hurrit hoiti kielitaitoisena maamme viennin. No mikäs siinä, mutta en ymmärrä mitä hyötyä on suomenkielisille, ja sitä kautta koko maalle, siitä että kieltaitoa näin heikennetään ja keksitetään vain harvoille.
"meidän suomalaisten yliopistoissa pitää näille poloisille rantahurreille olla vielä omat vammais-kiintiöt, kun ei äly riitä kisaamaan paikoista suomalaisten kanssa."
No HY oli sekin alkujaan täysin ruotsinkielinen suomalaisten yhteinen yliopisto. Mutta hurrit ryhtyivät suomalaistamaan sitä. Kiitokseksi siitä äärikanslaiismieliset pyrkivät 1930-luvulla täysin kieltää ruotsinkielisen opiskelun siellä, mutta enemmistön järki voitti silloinkin.
En tiedä älystä, mutta minusta moni suomenkielien pystyisi kilpailemaan hurrin kanssa kielitaidossa, ja pääsisi sitä kautta kisaamaan kaikista paikoista. Kuten tekeekin. Sekä yliopiston kiintiöpaikoilla että ruotsinkielisissä yliopistoissa opiskele suuri joukko suomenkielisiä. Eivätkä kadu sitä pätkääkään, vaikka juuri nämä saattaa olla miitä jotka pääsisivät opiskelemaan minne vaan. Nauraa voi olematta naurettava.
Helsingin yliopiston edes osittaista suomenkielistämistä nyrkein Helsingin kaduilla. Minunkin setäni joutuivat valitettavasti vetelemään suomenruotsalaisia ylioppilaita nyrkeillä turpiin, jotta edes minimivaatimukset saatiin läpi vuonna 1937 yliopistolakiin. Suomenruotsalaiset uskovat vain voimaa - ja sitähän alkaa nyt vihdoin löytyä suomalaisista, jotka ovat olleet YYA-sopimuksen ikeen alla.
Suomenruotsalaiset ylioppilaat kuvittelivat, että nyrkkeilyn raskaan sarjan Euroopan mestari GB olisi voinut pelastaa heidät, mutta itku pääsi GB:ltäkin, kun kohtasi suomalaisten joukkovoiman.
Höpöhöpö. Hurrifennomaanit laittoivat HY:n suomenkielisen toiminnan alulle jo 1800-luvulla.
Nyrkkejä käytettiin korkeintaan 1930-luvulla jolloin äärikanslllismieliset halusivat KIELTÄÄ ruotsinkielisen opetuksen HY:ssä. Siinä vaiheessa suomenkielisillä oli jo heille kuuluva luonnollinen enemmistö ainakin opiskelijoiden joukossa (opettajakunnan keiljakauman muuttuminen laahasi luonnollissita syistä hiukan perässä). Kyse ei ollut siitä että sinne saataisiin suomenkielistä toimintaa tai edes kohtuuttoman korkealle hilatuista minimimääristä. Kyse oli täydellisestä yksikieltämisestä. Setäsi on siis tapellut mustassa paidassa alivoimaista vastustajaa vastaan. Sinuna en siitä ylpeilisi.
Järki voitti ja yliopisto pysyi demokrattisella päätöksellä kaksikielisenä (IKL ei koskaan saanut merkittävää kannatusta maassamme josta voimme olla hyvin ylpeitä ja iloisia). Ellei järki olisi voittanut ÅA:lla olisi tänään paljon enemmän laitoksia, mm. lääketieteellinen jonka seurauksena ruotsinkielisten lääkärieden osuus suhteessa väestöryhmään olisi paljon nykyistä suurempi.
"Rautaako?" näin: "Ja Tala jauhaa harmonisointia siten että paras maa heikentäisi malliaan, vaikka todellisuudessa muut Pohjoismaat ottavat suuria harppauksia meidän suuntaamme."
Pohjoismaat eivät tule etenemään kielipolitiikassaan pitemmälle kuin mitä kansainvälisesti pidetään riittävänä. "Tuhannessakaan vuodessa" ruotsalaiset eivät omaksu Suomen nykyistä käytäntöä, sitä, että ruotsalainen enemmistö ryhtyisi opiskelemaan vuosisataisen vähemmistönsä kieltä, suomea, pakkopullana. Siksi voimme hyvästä syystä tuoksi ajaksi yhtenäistää kielilainsäädäntömme.
"Ruotsikin otti askeleen meidän suuntaan. Suuren askeleen! Se on sitä Pohjoismaalaista tasa-arvoa."
Ruotsi otti askeleensa siihen suuntää, mihin EN sitä vaati. Pitemmälle se ei mene, ei "tuhannessakaan vuodessa". Tuoksi ajaksi kielilainsäädäntömme voidaan harmonisoida tasolle, mikä kelpaa EU:lle ja EN:lle.
Rautaako näin: "Tala uhoaa jostakin vähemmistökielestä kertomatta lainkaan miten tasa-arvo mallisaan toteutetaan. Voidaan hyvinkin rakentaa vähemmistökielilainsäädäntö joka antaa vähemmistölle vielä tasa-arvoisempi asema kuin mitä hureilla nyt on suhteessa enemmistöön."
Tala on ties kuinka monta kertaa kertonut, että hänen mallissaan voidaan tasa-arvo toteuttaa suurin piirtein samalla tavalla kuin Ruotsissakin. Miksi siis vaadit Talaa toistamaan asiaa, jonka hyvin tiedät?
"Rautaako?" näin: "Ruotsinkielisssä koluissa on suurempi osa epäpäteviä opettajia kuin suomenkielisellä puolella."
Siihen on hyvä lääke olemassa: opetushallituksen pitää siirtää ruotsinkielisen kaupallisen koulutuksen paikkoja ruotsinkielisen opettajakoulutuksen hyväksi.
"Rautaako?" näin: "Pian ollaan takaisin siinä maailmassa jossa hurrit hoiti kielitaitoisena maamme viennin. No mikäs siinä, mutta en ymmärrä mitä hyötyä on suomenkielisille, ja sitä kautta koko maalle, siitä että kieltaitoa näin heikennetään ja keksitetään vain harvoille."
Rautaako? tietää hyvin, että kielitaidon heikkenemisen syy on tulppana oleva pakkoruotsi. Kahden valinnaisen pakkokielen järjestelmä takaisin monipuolisen kielivarannon. Kahden kielen taitamista voidaan pitää realistisena useimpien kielitaidon tavoitteena. Koulutuksessa ensisijainen tavoite on oman alansa hallitseminen, ei monet kielet. Yhteen päähän on turha sulloa kaikkia valtakunnan tarvitsemia kieliä. On haaskausta tunkea kaikkiin 5 miljoonaan päähän oman pikku kielen lisäksi vielä toinen pikku kieli: ruotsi. Tarvittavat kielet on jaettava 5 miljoonan kansalaisen kesken: osa opiskelee saksaa, osa ranskaa, osa venäjää, osa espajaa, osa kiinaa, osa ruotsia, osa viroa jne. sen mukaan, mitä resurssimme sallivat. Useimmat eivät halua luopua englannista. Se on enemmistön tahto.
niin vois suomut pudota svekosilmiltäsi.
En oikein ymmärtänyt. Kyllä valtaväestö lukee kahta vierasta kieltä eli ruotsia pakosta ja englantia käytännön syistä. Kolmannen vieraan kielen opiskelu tosin on voinut vähentyä.
Rautaako näin: "Järki voitti ja yliopisto pysyi demokrattisella päätöksellä kaksikielisenä (IKL ei koskaan saanut merkittävää kannatusta maassamme josta voimme olla hyvin ylpeitä ja iloisia). Ellei järki olisi voittanut ÅA:lla olisi tänään paljon enemmän laitoksia, mm. lääketieteellinen jonka seurauksena ruotsinkielisten lääkärieden osuus suhteessa väestöryhmään olisi paljon nykyistä suurempi."
Ruotsinkieliset valtaan mielistyneet halusivat määritellä, millä aloilla Helsingin yliopistossa olisi annettu opetusta suomeksi. Vasta sen uhan alla, että yliopisto suomalaistettaisiin kokonaan, svekomaanit taipuivat siihen, että kaikilla aloilla piti antaa opetusta suomeksi. Se oli suomenkielisten opiskelijoiden tärkein tavoite sillä erää. Ruotsinkielisten jarrutustemppuilu ja heidän yrityksensä poimia rusinat pullasta epäonnistui.
"Rautaako?" näin: "Tuonkaltaisia ovat änkyröiden märät päiväunet maassa kun maassa koskien änkyröinnin kohteena kulloinkin olevaa vähemmistöä."
Nyky-Suomen kielivähemmistö änkyröi kielipolitiikassa enemmistöä vastaan ikään kuin enemmistön kieliopinnot kuuluisivat vähemmistön oikeuksien joukkoon. Nyky-Ruotsi lopetti änkyröinnin vähemmistöjä vastaan, kun EN puuttui asiaan ja ojensi Ruotsin enemmistöä.
että tuo 3 miljoonaa kruunua (300.000 euroa!!!) meni kokonaan ruotsalaisten virkamiesten palkkaukseen, eikä suinkaan vähemmistökielisten olojen parantamiseksi. Suomessa pakkoruotsiin ja keinotekoiseen kaksikielisyyteen pannaan vuosittain miljardeja euroja. Arviot vaihtelevat, mutta sanotaan nyt 4 miljardia, joka Ruotsin kruunuissa on 40.000.000.000 eli 40 miljardia!
Suomenruotsalaiset saavat yhteisistä varoista kaikilla mahdollisilla sektoreilla valtavasti suuremman osan kuin heidän väestöosuutensa oikeuttaisi. Näitä asioita on nyt alettu esitellä jopa TV1:n Kotikatu-ohjelmassa. Hyvä niin.
Korjaan, että eivät ne suomenkielisetkään yliopistot valitettavasti aivan suomenkielisiä ole edes Suomessakaan.
Pohjois-Ruotsissa missä on 5 "meänkielistä" kuntaa kuntien palvelukseen valittavilta ei edes edellytetä meänkielen taitoa. Suomen kielen taitoa ei edellytetä myöskään virkavaatimuksissa.
Haaparannan asukkaista enemmistö on suomenkielisiä,mutta suomeksi ei saa pitää puhetta kunnan valtuustossa.
Bruno Poromaa testasi Kiirunassa "kielilakia." Kiellettiin puhumasta suomea.
Samaa on kokeiltu Ruotsin parlamentissa. Kiellettiin sillä perusteella,että Ruotsissa hallintokieli on ruotsi.
Suomeen pitäisi saada vastaavasti pääkieli hallintokieleksi,eli suomen kieli.
http://www.rskl.se
http://www.str-t.com
Pakko valta on voimassa vielä ei suomalaisille vapaus koita. Pakottaa ruotsin priha lukemaan fenska pi taalaa. Nalle kapitalisti et, two, tree,ättä,de älvä. Savolaiselle vedetty päähän potti. Menee sekaisin suomen sotti. Mehässä ootaa halko motti. Huskwarnalla swen duuwa suomen suosta nosti. Kiiti siitä brasiliassa enson kapitalisti. Nallen pankissa kuin roope ankka loikki. Olillalle kovat ajat koitti. Kun ei ollut Hannu Hanhi. Oli suomalainen Aku Ankka. Nokia Insinöörillä oli taskussa valtti kortti. Ruotsin ällän taskusta veti, työpaikka aukesi heti. Olisko ollunna Nallen peti.Loput 14999 teekkaria jäi työttömäksi nokia windoussilta, sonera telia.stuura enson USA kupat ja saksan taivas ja fin falko ja UPM ja keikan tuki ja irlannin tuki ja portukalin tuki ja espanjan tuki ja ilmasto tuki ja venäjä venäjä venäjä tuki eikä siinä vielä kaikki. Työttömyys kassa oli tyhjä. Mutta Kataisella oli hyvää kerrottavaa: Suomi pelastaisi Ekyptin ja Jordanian Ja pannaan Lipya samaan syssyyn kun rahalähetys ja vakautus paketti menee samalla lennolla ja turistit tulee takas koti suomeen säästyy pitkä penni kun ei tartte ylymääräst lennellä. Mitä pulustus ministeri on kätkenyt somaliaan vietävksi ettei vaan paperi rahoo. Miina laiva pohjnmaan miinojen sisään piilotettuna somalin merirosvoille ettei tarttis rosvota. Ja kiinasta tulevaa rihkama laivoja varastaa. Ledi tv menee somaliassa hukkaa kun sieltä vaan sarvikuono ohjelmata ko ajan lykee ei mekkari sitä tykee. Revi omalle kohalle ruohti aapine auki sano. Nii. Sekin vielä.
Tulipas hiihtohommien väliissä vilkaistua tätäkin. Vilkasta sananvaihtoa näyttää syntyneen, mikä on mukavaa.
Saisi kyllä olla lauhemmat säät!!!