Sisäinen eheytyminen on lähinnä hengellisissä piireissä käytetty ilmaus, joka itse asiassa vastaa kokonaisvaltaista sielunhoitoa tai terapiaa. Sekulaarin, maallisen, ja hengellisen terapian erot näkyvät lähinnä tavoitteen asettamisessa. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että maallisessa terapiassa ihminen on tervehtynyt, kun hän on löytänyt terveen minuutensa. Hengellinen sisäinen eheytyminen menee tästä askeleen pidemmälle ja sanoo, että ihminen on terve vasta Kristuksessa. ”Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle.” (2 Kor.5:17)
Kristityn eheytyminen on matka Jumalan luo. Tie sinne on Jeesus, tien näyttäjä on Pyhä Henki. Eheytymisessä Henki kutsuu sielua: tahtoamme, tunteitamme, mieltämme ja kehoamme tulemaan valoon ja totuuteen, näkemään itsemme niin kuin Jumala meidät näkee.
Eheytyminen on aina hengellinen ja psyykkinen prosessi. Molemmilla on oma kielensä. Jos ei niitä hallitse, jää vieraaksi ja sivustakatsojaksi omassa elämässään. Jää niin sanotusti elämä elämättä. Ehkä se piiloutui hengellisten fraasien taakse, omahyväisyyteen, ylpeyteen, vihaan tai muihin kasvua estäviin synteihin.
Eheytyminen on kolmen T:n ohjelma. Siihen tarvitaan itsensä näkemistä sellaisina kuin me todellisuudessa olemme, ei sellaisina kuin uskottelemme olevamme. Meidän on ensin tunnistettava kasvua estävät kipumme. Niitä voivat olla virheelliset käsitykset itsestä ja Jumalasta. Meidän on tunnustettava ongelmamme ja jos ne ovat johtaneet syntiin, ripittäydyttävä. Kolmannessa vaiheessa alamme työstää valoon ja totuuteen tulleita asioita.
Työstämiseen kuuluu efesolaiskirjeen kehotus: ”Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää.” (Ef.4: 23-24)
Kasvuun kuuluu niitten asioitten kohtaaminen, jotka estävät meitä tulemasta Jumalan luo ja uskomasta, että kelpaamme sellaisina kuin olemme. Se on omaksi itseksi tulemista eli vapautumista sellaiseksi, joksi Jumala meidät tarkoitti. Se on oman persoonallisen minuuden kasvua Kristuksen kaltaisuuteen. Se on paradoksi, jossa elämän löytäminen merkitsee sen hukkaamista. Se on valheitten tunnistamista ja totuuteen kasvamista.
Raamatun sanoilla kasvu on elämän valitsemista. ”Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, että te ja teidän jälkeläisenne saisitte elää. Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, totelkaa Häntä ja pysykää Hänelle uskollisina. Silloin te saatte elää.” (5 Moos. 30: 19-20)
http://www.salmeblomster.com/kolumni.html#eheytyminen
Kristityn eheytyminen on matka Jumalan luo. Tie sinne on Jeesus, tien näyttäjä on Pyhä Henki. Eheytymisessä Henki kutsuu sielua: tahtoamme, tunteitamme, mieltämme ja kehoamme tulemaan valoon ja totuuteen, näkemään itsemme niin kuin Jumala meidät näkee.
Eheytyminen on aina hengellinen ja psyykkinen prosessi. Molemmilla on oma kielensä. Jos ei niitä hallitse, jää vieraaksi ja sivustakatsojaksi omassa elämässään. Jää niin sanotusti elämä elämättä. Ehkä se piiloutui hengellisten fraasien taakse, omahyväisyyteen, ylpeyteen, vihaan tai muihin kasvua estäviin synteihin.
Eheytyminen on kolmen T:n ohjelma. Siihen tarvitaan itsensä näkemistä sellaisina kuin me todellisuudessa olemme, ei sellaisina kuin uskottelemme olevamme. Meidän on ensin tunnistettava kasvua estävät kipumme. Niitä voivat olla virheelliset käsitykset itsestä ja Jumalasta. Meidän on tunnustettava ongelmamme ja jos ne ovat johtaneet syntiin, ripittäydyttävä. Kolmannessa vaiheessa alamme työstää valoon ja totuuteen tulleita asioita.
Työstämiseen kuuluu efesolaiskirjeen kehotus: ”Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää.” (Ef.4: 23-24)
Kasvuun kuuluu niitten asioitten kohtaaminen, jotka estävät meitä tulemasta Jumalan luo ja uskomasta, että kelpaamme sellaisina kuin olemme. Se on omaksi itseksi tulemista eli vapautumista sellaiseksi, joksi Jumala meidät tarkoitti. Se on oman persoonallisen minuuden kasvua Kristuksen kaltaisuuteen. Se on paradoksi, jossa elämän löytäminen merkitsee sen hukkaamista. Se on valheitten tunnistamista ja totuuteen kasvamista.
Raamatun sanoilla kasvu on elämän valitsemista. ”Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, että te ja teidän jälkeläisenne saisitte elää. Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, totelkaa Häntä ja pysykää Hänelle uskollisina. Silloin te saatte elää.” (5 Moos. 30: 19-20)
http://www.salmeblomster.com/kolumni.html#eheytyminen
Vastaukset 8
Vanhimmat
aaamen!
Aika ahdaskatseita väittää että jään elämäni sivustakatsojaksi, se "askel pidemmälle" kun on jäänyt ottamatta ja näyttää jäävänkin. Ajattelen ja teen kuten sydän ja järki sanoo. Tunnen itseni onnelliseksi enkä koe että minulta puuttuu mitään, että jotakin pitäisi vielä löytää.
Minulle tarve uskoa johonkin suurempaan voimaan on vain yksi ihmisen geeniperimään kirjoitettu tarve joka on toisilla voimakkaampi kuin toisilla. Ajatus suurempien voimien ohjauksesta saa joillakin avoissa aikaan voimakkaan reaktion, toisilla ei. Joku toteuttaa tuota tarvettaan "nojaten" johonkin monitulkintaiseen kirjoitukseen, toinen kansanperinteeseen, toinen sisäsiseen ääneensä jota vahvistetaan vaikka kunnon hallusinaatiot tuottavilla aineilla. Joillekin tuo tuntuu olevan lähinnä keino vältellä elämän vaikeita asioita: heitetään jumala kehiin kun järki loppuu. Joillekin usko on väline manipuloida niitä joilla tarve heittäytyä jonkun ohjaukseen on suuri. Kukin siis tavallaan ja tarpeensa mukaan ja siinä sinällään ei ole mitään pahaa jos se ei vahingoita muita. Se ärsyttää että ihminen tuomitaan jotenkin epäonnistuneeksi vain sen takia ettei hänen tarpeensa ja niiden toteuttaminen vastaa jonkun toisen tarpeita. Yhtä hyvin voi väittää että joku on epäonnistunut koska ei ole kiinnostunut jääkiekosta. Minua nuo väitteet vain ärsyttävät kaksinaismoralismillaan mutta jollekin ne voivat aiheuttaa aivan turhaa syyllisyyttä ja ahdistusta, ne voivat vahingoittaa. Syyllistäminen ja manipulointi sinällään ovat toki avainaiheita narsismi-palstalla.
Ei kai tähän voi muuta sanoa, kuin että VMP ja AMEN.
Mitä tarkoittaa VMP? Ton ah-menin tiiänkin :)
Kyllä Guugeli tietää. ;)
Ainakin kuuklettelemalla löytyy lisää osuvia mielleyhtymiä :DDDD Ensimmäisenä oli henkilöstövuokraus ja vähän alempana selvannystä...
Kirjoititko sinä siitä?
Mitä kaikkea olet valmis tekemään/olet tehnyt, että pääsisit irti rakkaudestasi/itserakkaudestasi?
Parahin paradox! Miten syvälle olet kurkottanaut kohti rakastasi, löytääksesi vain itsesi etsimässä itseäsi?
Sisäinen eheytyminen on kaikkien henkisten tutkimusmatkailijoiden päämäärä. Tie miten siihen itsekukin kulkee on aina yksilökohtainen. Määritteet miten yksilö oman tiensä mieltää voivat olla erilaisia, ja voivat johtaa silti samaan lopputulokseen. Sinun, kristityn, julistamisen tie on yhtä oikea kuin spiraalivuorta kapuajien tie. Jos tien oikeudellisuudesta aletaan sotimaan, itse vaellus unohtuu. :)