Eli juttu lähti siitä kun 2,5 vuoden seurustelun jälkeen molemmat oli vähän kyllästyneitä(molempien ensirakkaus mää 24 tyttö 20),sitten riideltiin,tuli juotua aika runsaasti ,tyttö ei juo,käytiin eri porukoissa juhlimassa ja sitten erottiin nimellisesti eli vähän aikaa katteltaisiin omillamme maailmaa..
Tyttö valitteli että haluais elää vapaasti ja sun muuta..
No nyt sitten otin yhteyttä 3kk jälkeen ja nähtiin ja juteltiin kaikkee..
Hän oli jo löytänyt uuden pojan ja vielä samalta paikkakunnalta mistä minä olen kotoisin eli tutun miehen,jonka kanssa on käyty elokuvissa,yökylässä molemmin puolin jne.
seksiäkin on harrastettu eli kuulostaa seurustelulta..vaikka he eivät kuulemma seurustele.Sitten kun jatkoin juttua niin tyttö sanoi että on tottunut että joku on lähellä.
Sitten siirryttiin mun juttuihin niin olen käyny baareissa ja pari yhdenillanjuttuakin ollu,mutta muuten vaan ryypätty kavereitten kanssa ja ajattelin et olis voinu lämmitellä tätä vanhaa juttua,koska se kuitenkin on elämäni rakkaus ja jättää turhat ryypiskelyt sun muut pois,mut ei kai auta ku jatkaa vaa hulivilin elämää ko paluuta vanhaan ei taida enää olla.
Eli älkää pitäkö mitään taukoja niistä ei taida paluuta olla koskaan..
Viimeiseksi tyttö sanoi että rakastaa mua, mutta ei halua enää nähdä,eikä kuulla musta mitään että menee vaan vaikeemmaksi..
Vituttaa vaa ihan kympillä tää juttu,mut kai hän on sit uuden miehen kans onnellisempi..
Tyttö valitteli että haluais elää vapaasti ja sun muuta..
No nyt sitten otin yhteyttä 3kk jälkeen ja nähtiin ja juteltiin kaikkee..
Hän oli jo löytänyt uuden pojan ja vielä samalta paikkakunnalta mistä minä olen kotoisin eli tutun miehen,jonka kanssa on käyty elokuvissa,yökylässä molemmin puolin jne.
seksiäkin on harrastettu eli kuulostaa seurustelulta..vaikka he eivät kuulemma seurustele.Sitten kun jatkoin juttua niin tyttö sanoi että on tottunut että joku on lähellä.
Sitten siirryttiin mun juttuihin niin olen käyny baareissa ja pari yhdenillanjuttuakin ollu,mutta muuten vaan ryypätty kavereitten kanssa ja ajattelin et olis voinu lämmitellä tätä vanhaa juttua,koska se kuitenkin on elämäni rakkaus ja jättää turhat ryypiskelyt sun muut pois,mut ei kai auta ku jatkaa vaa hulivilin elämää ko paluuta vanhaan ei taida enää olla.
Eli älkää pitäkö mitään taukoja niistä ei taida paluuta olla koskaan..
Viimeiseksi tyttö sanoi että rakastaa mua, mutta ei halua enää nähdä,eikä kuulla musta mitään että menee vaan vaikeemmaksi..
Vituttaa vaa ihan kympillä tää juttu,mut kai hän on sit uuden miehen kans onnellisempi..
Vastaukset 1
Vanhimmat
onpas tuttua tarinaa.. Paitsi en itse ole vieläkään ottanut yhteyttä entiseen muijaan enkä ota koska niin vittumainen oli mua kohtaan. Kovastihan tuo halusi kaveria olla 4-5kk sitten mutta tokaisin vaan että hyvää joulua ja uutta vuotta katellaan parin vuoden päästä. En aio koskaan ottaa yhteyttä, kun olen onnellisempi näin vaikka olenkin yksin? Kavereilleni on kerrankin aikaa ja ekaa kertaa nuoruudessani olen sinkku! Nyt 20v, ja meidän juttua kesti 4v. Mikäs tämän mukavampaa? Saa tapailla ketä haluaa ja viettää iltaa baareissa jne. jne! Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka paljon. Ja vinkkinä sulle; esim. mun muija oli hirveän omistushaluinen ja olisi varmaan sen takia kaveriksi halunnutkin että olisi mun elämään voinut vielä jotenkin vaikuttaa. Miten voit olla kaveri jonkun kanssa jota joskus rakastit? Ei mahdu mun päähän tollanen ajatus ja sitäpaitsi tuolla on ihmisiä kaupungit täys! Itsellänikin on 4 mahdollista seurustelusuhdetta jos siltä tuntuisi, mutta kun ei tunnu! Eimuuta kuin hyvää kesää ja elä helvetissä takerru muijaas kiinni, siitä ne sen voitontunteen saa :)
ps. meidänkin ero tuli juuri "tauosta", kun sain tietää asiasta että hänellä oli jo toinen niin eise juuri tuntunut miltään.. Eniten pelotti yksin olo mutta siihenkin on jo tottunut kun erosta jo 7kk... Mullekin selitti hirveästi jotain paskaa että ei nähty tarpeeks vaikka joka viikonloppu ja viikollakin koulun ohessa nähtiin ja oltiin vielä samalla luokalla perkele! Kieroja...