Kun 30-kymppinen asuu äidin helmoissa eikä tee mitään!

Niin, olen lukuisia kertoja sanonut äidilleni että hänen pitäisi olla yhteydessä jonnekin, mutta mikä on se taho joka voisi auttaa tässä tilanteessa? Äitini on todella väsynyt kun mistään ei tule mitään. Hänkään ei jaksa enää olla patistamassa ja kädestä pitäen olla huolehtimassa "aikuisen" ihmisen perään. Ja olet siinä oikeassa että tuskinpa veljeni kykenisi taloudellisesti huolehtimaan itsestään koska ei ole kykenevä hakemaan töitä ja pelkästään kelan lomakkeiden täyttäminen ajoissa, jotta saisi edes työttömyyspäivärahaa,tuottaa ongelmia. Minäkään en saa mitään kontaktia häneen. Tuskin puhumme koskaan mitään, pelkkä "hei:n" sanominenkin tuntuu olevan vaikeaa kun käyn kylässä. Surullista!

Pikkusisko741 kirjoitti:

Niin, olen lukuisia kertoja sanonut äidilleni että hänen pitäisi olla yhteydessä jonnekin, mutta mikä on se taho joka voisi auttaa tässä tilanteessa? Äitini on todella väsynyt kun mistään ei tule mitään. Hänkään ei jaksa enää olla patistamassa ja kädestä pitäen olla huolehtimassa "aikuisen" ihmisen perään. Ja olet siinä oikeassa että tuskinpa veljeni kykenisi taloudellisesti huolehtimaan itsestään koska ei ole kykenevä hakemaan töitä ja pelkästään kelan lomakkeiden täyttäminen ajoissa, jotta saisi edes työttömyyspäivärahaa,tuottaa ongelmia. Minäkään en saa mitään kontaktia häneen. Tuskin puhumme koskaan mitään, pelkkä "hei:n" sanominenkin tuntuu olevan vaikeaa kun käyn kylässä. Surullista!

Lue lisää

Olisiko se työkkäri kuitenkin luontevin paikka aloittaa eli äitisi soittaisi sinne?
Tuntevat ja tietävät jollain tavalla veljesi siellä, joten osaisivat varmaan ehdottaa jatkoja. Vaikea tietysti heidänkään alkaa toisen puolesta tekemään mutta jonkinlaiset työkykyselvittelyt olisi paikallaan aloittaa jotta veljesi päätyisi oikeanlaisen avun piiriin.
Niin ja sellaista voisi löytyä esim. psykiatriselta puolelta. Eihän se ole ns. normaalia, että ihminen eristäytyy huoneeseensa pelaamaan, ei motivoidu hoitamaan asioitaan vaikka tietäisi menettävänsä rahaa jne. Usein tällaiset liittyvät masennukseen; johon kehittyy peliriippuvuutta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa kun kaikki arkirutiinit jää vähitellen hoitamatta ja sosiaaliset suhteet on vain verkossa.

Valitettavasti veljesi tuskin havahtuu itse muuttamaan tilannetta, nykyinen järjestely sopii hänelle varmasti hyvin. Voi tehdä sitä mikä on tuttua ja turvallista, muut hoitaa asiat jotka masentaa, ahdistaa ja pelottaa???? Siksi teidän läheisten täytyy vain alkaa olemaan ikävämpiä ihmisiä ja laittaa rajaa tälle, ennen kuin tosiaan itse sairastutte ja väsytte täysin. Se on hiton vaikeaa ja tuntuu pahalta ahdistaa toinen "nurkkaan" eli muuttumaan, mutta usein pakollista. Tottakai joku voi havahtua itsekin tietokonepöydän takaa toimimaan, mutta siinä on voinut mennä vuosia ja siinä ajassa ongelmatkin on kasaantuneet ja vaikeutuneet. Onko helpompi lähteä ihmisten ilmoille puolen vuoden vai viiden vuoden jälkeen...veikkaisin kuitenkin, että puolen vuoden.

Tsemppiä! Tunnen myötätuntoa, koska tuttavapiiristä löytyy hiéman vastaavia tilanteita useampiakin.