Niin täällä on paljon kirjoiteltu perhekoosta yms... vl-perheissä, niin tuntuu sellainen seikka jääneen vähälle huomiolle ettei kaikilla suinkaan ole isoa lapsikatrasta.
Osa menee vanhempana naimisiin, joten eivät saa ikänsäkään puolesta lapsia ja ovat onnellisia jos Jumala yhdenkään siunaa.
Toiset eivät taas lasta saa, vaikka kuinka yritetään, ei sitä ainokaistakaan olivat he sitten menneet nuorena tahi vanhana naimisiin.
Osa on taas niin hedelmällisiä, että heti alkavat uutta lasta odottamaan edellisestä synnytyksestä selvittyään jne...
Toisilla naisilla raskaudet ovat aina riskiraskauksia, ja jokin niistä raskauksista sitten voi jäädä viimeiseksi jo nuorella iällä. Esimerkiksi kohtu tai munasarjat ovat vioittuneet jostain syystä, synnytyksestä, leikkauksista, tulehduksista, raskauksista jne... tms...
Täten toivoisin itse, että vl-usko leimautuisi enemmän USKONA kuin uskona jossa kaikilla on lapsia PALJON.
Minua ainakin jotenkin häiritsee tämä lapsiasiasta vöyhkääminen. Se on selvästi monelle kipeä asia, kenelle hyvässä, kenelle pahassa. Mutta se ei saisi heittää painolastia kenenkään päälle.
Ei niille, jotka eivät lapsia syystä tai toisesta saa, eikä heille jotka kamppailevat jaksamisensa kanssa suuren perheen keskellä.
Kun olisikin kultainen keskitie, että jokainen saisi perhettä sen verran kuin jaksaisi tai toivoisi, mutta jostain syystä näin tasapuolinen ei elämä ole. Jumalalla on omat tarkoituksensa meille kaikille...kuka missäkin elämäntilanteessa kamppailee.
Lapset ovat Jumalan suurta lahjaa, olivat he sitten omia biologisia tai adoptoituja tai muuten vain "lapsia". Jos heidän hoito huolto on Jumalalta meille annettu, sillä niinhän uskomme, niin se on suurta Jumalan siunausta.
Osa menee vanhempana naimisiin, joten eivät saa ikänsäkään puolesta lapsia ja ovat onnellisia jos Jumala yhdenkään siunaa.
Toiset eivät taas lasta saa, vaikka kuinka yritetään, ei sitä ainokaistakaan olivat he sitten menneet nuorena tahi vanhana naimisiin.
Osa on taas niin hedelmällisiä, että heti alkavat uutta lasta odottamaan edellisestä synnytyksestä selvittyään jne...
Toisilla naisilla raskaudet ovat aina riskiraskauksia, ja jokin niistä raskauksista sitten voi jäädä viimeiseksi jo nuorella iällä. Esimerkiksi kohtu tai munasarjat ovat vioittuneet jostain syystä, synnytyksestä, leikkauksista, tulehduksista, raskauksista jne... tms...
Täten toivoisin itse, että vl-usko leimautuisi enemmän USKONA kuin uskona jossa kaikilla on lapsia PALJON.
Minua ainakin jotenkin häiritsee tämä lapsiasiasta vöyhkääminen. Se on selvästi monelle kipeä asia, kenelle hyvässä, kenelle pahassa. Mutta se ei saisi heittää painolastia kenenkään päälle.
Ei niille, jotka eivät lapsia syystä tai toisesta saa, eikä heille jotka kamppailevat jaksamisensa kanssa suuren perheen keskellä.
Kun olisikin kultainen keskitie, että jokainen saisi perhettä sen verran kuin jaksaisi tai toivoisi, mutta jostain syystä näin tasapuolinen ei elämä ole. Jumalalla on omat tarkoituksensa meille kaikille...kuka missäkin elämäntilanteessa kamppailee.
Lapset ovat Jumalan suurta lahjaa, olivat he sitten omia biologisia tai adoptoituja tai muuten vain "lapsia". Jos heidän hoito huolto on Jumalalta meille annettu, sillä niinhän uskomme, niin se on suurta Jumalan siunausta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Enemmin ihanne perhe on pieni perhe, jokaisen salainen haave.
Kun kaikki on luotu Jumalan tahdosta otamme velvollisuudesta vastaan kaikki lapset.
Jeesuskin sanoi: Katsokaat, ettette katso ylön yhtäkään näistä pienimmistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun isäni kasvot, joka on taivaissa.
Perheet kuuluvat uskon elämään.