Keskipohjanmaan toimituksella on sokea piste pakkoruotsin kohdalla; pakkoruotsia ei voi mainita kieltenopetuksesta kirjoitetussa jutussa. Vieraiden kielten opetuksen aleneminen on lehden mukaan "englannin ja liikunnan syy":
"Su 5:00 Keskipohjanmaa
Kielten opetus rajussa laskussa
Antti Savela (KP)
Peruskoulun vieraan kielen opetus on vähentynyt dramaattisesti 90-luvun puolivälistä.
Nykyään A2-kielen eli toisen vieraan kielen aloittaa 25 prosenttia 4-5-luokkalaisista. Viisitoista vuotta sitten vastaava osuus oli 40 prosenttia ikäluokasta. Vastaavasti B2-kielen eli kolmannen vieraan kielen opiskelun aloittaa nykyään 14 prosenttia 8:nnen luokan oppilaista. Viisitoista vuotta sitten tämänkin osuus oli 40 prosenttia.
Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta opetushallituksesta pitää kielenopetuksen vähentymisen syynä englannin kielen valta-aseman vahvistumista ja kilpailevien valinnaisten aineiden kuten liikunnan, kotitalouden ja kuvaamataidon helppoutta. Mustaparran mukaan moni nuori valitsee kielen sijaan liikunnan tai kotitalouden yksinkertaisesti siksi, että niistä ei tule kotitehtäviä.
– Osansa on myös resurssipulalla. Kunnat vaativat entistä isompia opetusryhmiä aloittaakseen kielen opetuksen.
Mustaparta myöntää myös sen, että kunnat ottavat huomioon olemassa olevat opettajaresurssit opetusta suunnitellessaan. Tällöin kielet, joita koulussa on jo pitkään opetettu, pitävät helposti pintansa vaihtoehtona olevia uusia tulokkaita kuten venäjää vastaan.
Kansainvälistyvässä maailmassa suomalaisten pitäisi Mustaparran mukaan pikemmin lisätä kuin kuin vähentää vieraiden kielen opetusta.
– Olemme menossa aivan väärään suuntaan. Varsinkin venäjän opetus laahaa pahasti jäljessä siitä tarpeesta, mitä työelämässä venäjälle jo asetetaan. Tulevaisuudessa venäjän taidoille arvioidaan olevan vieläkin enemmän käyttöä varsinkin kaupan ja matkailun aloilla, Anna-Kaisa Mustaparta kertoo.
Aiheesta enemmän sunnuntain Keskipohjanmaassa."
"Su 5:00 Keskipohjanmaa
Kielten opetus rajussa laskussa
Antti Savela (KP)
Peruskoulun vieraan kielen opetus on vähentynyt dramaattisesti 90-luvun puolivälistä.
Nykyään A2-kielen eli toisen vieraan kielen aloittaa 25 prosenttia 4-5-luokkalaisista. Viisitoista vuotta sitten vastaava osuus oli 40 prosenttia ikäluokasta. Vastaavasti B2-kielen eli kolmannen vieraan kielen opiskelun aloittaa nykyään 14 prosenttia 8:nnen luokan oppilaista. Viisitoista vuotta sitten tämänkin osuus oli 40 prosenttia.
Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta opetushallituksesta pitää kielenopetuksen vähentymisen syynä englannin kielen valta-aseman vahvistumista ja kilpailevien valinnaisten aineiden kuten liikunnan, kotitalouden ja kuvaamataidon helppoutta. Mustaparran mukaan moni nuori valitsee kielen sijaan liikunnan tai kotitalouden yksinkertaisesti siksi, että niistä ei tule kotitehtäviä.
– Osansa on myös resurssipulalla. Kunnat vaativat entistä isompia opetusryhmiä aloittaakseen kielen opetuksen.
Mustaparta myöntää myös sen, että kunnat ottavat huomioon olemassa olevat opettajaresurssit opetusta suunnitellessaan. Tällöin kielet, joita koulussa on jo pitkään opetettu, pitävät helposti pintansa vaihtoehtona olevia uusia tulokkaita kuten venäjää vastaan.
Kansainvälistyvässä maailmassa suomalaisten pitäisi Mustaparran mukaan pikemmin lisätä kuin kuin vähentää vieraiden kielen opetusta.
– Olemme menossa aivan väärään suuntaan. Varsinkin venäjän opetus laahaa pahasti jäljessä siitä tarpeesta, mitä työelämässä venäjälle jo asetetaan. Tulevaisuudessa venäjän taidoille arvioidaan olevan vieläkin enemmän käyttöä varsinkin kaupan ja matkailun aloilla, Anna-Kaisa Mustaparta kertoo.
Aiheesta enemmän sunnuntain Keskipohjanmaassa."
Vastaukset 23
Vanhimmat
väheneteään englannin opiskelua!
Mistä näitä tyhjäpääministereitä oikein tulee...
Into vieraiden kielten opiskeluun hiipuu
0 kommenttia
17.02.2008 06:20
Koululaisten into vieraiden kielten opiskeluun hiipuu.
Opetushallituksen viimeisin tilasto osoittaa, että esimerkiksi 8. luokalla alkavan valinnaisen kielen jättää väliin jo liki 90 prosenttia oppilaista.
Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta opetushallituksesta katsoo, että kielten valinta on pilkottu koulujen kokoon nähden liian moneen eri kohtaan. Ryhmiä ei välttämättä pystytä muodostamaan.
Opetusneuvos: Kielivalinnat pilkottu liian moneen kohtaan
Jos perheen viidesluokkalainen ei valitse oppiaineekseen valinnaista vierasta kieltä, hän ei välttämättä voi tehdä sitä enää koko peruskoulun aikana.
Opetusneuvos Mustaparta myöntää ongelman. Hänen mielestään kielivalinnat on pilkottu liian moneen kohtaan.
- Kielenopetus on vähentynyt huikeasti. Kun ylemmille luokille tulee oppilaita, jotka ovat aloittaneet viidennellä luokalla A2-kielen, kahdeksannelta luokalta valittavan B2-kielen ryhmiin ei aina riitä valitsijoita. Meillä on niin pienet koulut, Mustaparta selvittää.
Kielenopiskelun hiipumisesta kertoo myös Opetushallituksen tuorein tilasto vuodelta 2006: Viidennellä luokalla alkavan valinnaisen kielen jätti väliin yli 70 prosenttia oppilaista. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla kielivalinnan tyrmäsi jo liki 90 prosenttia ikäluokasta.
Syinä kielivalintojen synkkyyteen ovat myös kuntien säästöt. Monissa kunnissa on lopetettu A2-kielen opetus kokonaan. Tällaisen ratkaisun on tehnyt muun muassa Tornio, jossa on viidenneltä luokalta lähtien voinut lukea vapaaehtoisena kielenä ruotsia.
Mustaparran mukaan myöskään B2-kieltä ei enää tarjota kaikissa kouluissa.
Kielitarjonta väheni nopeasti alkuinnon jälkeen
- A2-kielen opetus alkaa viimeistään peruskoulun 5. luokalla.
- A2-kielen opetus tuli mahdolliseksi kaikkiin kouluihin vuonna 1994.
- Tarjonta ja valinnat kasvoivat vauhdilla, mutta ne alkoivat sitten lähes yhtä nopeasti laskea.
- Eniten on vähentynyt saksan kielen opiskelu. Vain ruotsin kielen opiskelussa on havaittavissa lievää nousua.
- B2-kieli alkaa yleensä 8. luokalla.
- B2-kielen opiskelu on kutistunut vajaassa kymmenessä vuodessa noin kolmanneksen.
- Englanti on vahvistanut asemaansa ensimmäisenä vieraana kielenä.
- Lisäksi kunnat ovat nostaneet alkavien kielten ryhmien minimikokoa. Etelä-Suomessa A2-kielen ryhmäkoko saattaa olla jopa 20. Se tuntuu ihan mahdottoman korkealta.
Kielten opiskelua ei pidetä tärkeänä
Lasten vanhemmat ovat tärkeässä roolissa kielivalintoja tehtäessä. Anna-Kaisa Mustaparta on havainnut asennemuutoksen: moni ajattelee, ettei kielten opiskelu ole välttämätöntä.
- Meillä on puhuttu paljon siitä, että opiskelu on niin kielipainotteista. Enää ei kyllä ole.
Kiinnostuksen puute näkyy esimerkiksi Oulussa. Yli 130 000 asukkaan kansainvälistyvässä kaupungissa varsinkin erikoisimpiin kieliin on vaikea saada opiskelijoita.
- Oulussa on kielitarjontaa, mutta ongelmana on se, että meillä ei ole valitsijoita. Esimerkiksi venäjästä kiinnostuneita on vuosittain koko kaupungissa vain 2-3. Kuvataiteen, musiikin ja liikunnan erikoisluokille hakeudutaan kyllä innolla, ja lapset kulkevat niihin bussilla toiselta puolelta kaupunkia. Kieliopintojen vuoksi ei olla valmiita liikkumaan lähikoulusta, vaikka kaupunki maksaa matkat, Oulun kaupungin opetustoimen oppimiskeskuksen vastaava Päivi Mäki arvostelee.
Myös hän arvelee, että vanhemmat eivät pidä kielivalintoja kovin tärkeinä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että vanhemmille tarjotut kielivalintainfot eivät ole houkuttaneet.
- Meillä on ollut hienosti valmisteltuja tilaisuuksia, joissa on joka kielestä ollut omat esittelijät. Täällä on esimerkiksi käynyt asiantuntija kertomassa venäjän kaupan merkityksestä ja siitä, kuinka tärkeä venäjän kieli on työelämässä. Sitten paikalla on vain kourallinen vanhempia. Välillä se turhauttaa, Mäki selvittää.
Herkkyys opiskeluun jää hyödyntämättä
Itsekin kielten opettajana työskennellyt Päivi Mäki harmittelee koululaisten kieliopintojen vähentymistä. Hänen mukaansa lapsen herkkyys vieraan kielen opiskeluun jää hyödyntämättä.
- Kaikkihan me tiedämme, että kielen opiskelu ja oppiminen on työläämpää vanhemmalla iällä.
- Kielten osaaminen on tärkeää, sillä Suomi kansainvälistyy koko ajan. Kun opiskellaan vierasta kieltä, opiskellaan myös sen maan tai kielialueen kulttuuria, Mäki vielä muistuttaa.
(MTV3-STT)
Pakkoruotsista kaikki kiikastaa, mutta sitähän ei Mustaparta voi sanoa.
Persujen malli: äidinkielen lisäksi jokaiselle 2 pakollista, mutta vapaasti valittavaa kieltä. Toista luettava enemmän, toista vähemmän.
EU suosittelee samaa.
Ruotsissa kaikilla on vain englanti pakollisena. Siellä ei ole pakkosuomea.
Suomessa käytäntöon jo menossa samaan, että useimmat lukevat vain englatia enmmän, koska SE ON OIKEASTI HYÖDYLLISTÄ.
Suomessa on pakkoruotsi tulppana muille kielille.
Sitä ei Mustaparta voi nähdä, koska RKP kieltää.
"Vain ruotsin kielen opiskelussa on havaittavissa lievää nousua."
Miten se voi kasvaa yli 100 prosentin?
Luku alko vähetä heti sen jälkeen kun pakkoruotsi alkoi. Syy on selvästi pakkoruotsin.
Sillon tuli vapaaehtoisen englannin rinnalle uusi pakkokieli, ruotsi ja samalla muut vieraat kielet katosivat.
Näin yksinkertaista se on.
Pakkoruotsihan se on syy.
Virkkunen pelaa persujen laariin, hienoa !
Äidinkielen lisäksi pienen ruotsin pakko-opetus on taakka ja rasitus, joka heikentää Suomen kilpailukykyä.
Kiinalaiset opettelevat englantia. Miksi opetushallitus haluaa heikentää englannin opetusta ja vahvistaa ja aikaistaa ruotsin opetusta?
....on Suomessa selkeästi toiseksi tärkein vieras kieli monestakin eri syistä. Ja kansallisena kielenä sillä on myös sivistyksellinen erityisasema.
"Miksi opetushallitus haluaa heikentää englannin opetusta ja vahvistaa ja aikaistaa ruotsin opetusta? "
Kuka on niin väittänyt? Mutta ehkä opetushallituksen oikeasti pitäisi kantaa huolta lastemme kielitaidoista. Samalla kun maailma on globalisoitunut nuorten kielivaranto on uhkaavasti supistunut pelkään englantiin.
Suomessa, kuten monessa muussa maassa, tulemme lähivuosin näkemään monella saralla muutoksia jotka tähtäävät kansalliskielten ja kultuurin moninaisuuden suojelemiseen ylikansalliselta ylivallalta. Se tulee näkymään opetuspolitiikassa, kultuuripolitiikassa ja kansalliskielten säilyttämiseen, turvaamiseen ja kehittämiseen tähtäävissä ohjelmissa.
Jo nyt on havaittavissa että jopa suomenkieli on foneettisesti puuroutumassa englanninkielen suuntaan Enkä tarkoita nyt vain "suami-syndroomaa", vaan sitä että nuorten vokaalit ovat liukumassa ("e" kohti "a-ä" välimuotoa, "i" kohti "e-i" välimuota jne.). Myös konsonantit pyöristyvät kovaa vauhtia. Olemme menettämässä erään kansalliskieltemme erityispiirteen.
Toinen ongelma on se että uudissanoja ei kehitetä kanslliskielille. Kaikilla tieteenaloilla on roppakaupalla sanoja joita ei kukaan edes vaivaudu kääntämään. Takavuosien hurrifennomaanien ja "aleksiskivien" tapaisten kielivaalijien ja -nerojen kaltaisia ei ole, eikä sitä pidetä edes tärkeänä. Heräämmekö vasta kun liikaa on menetetty? Ruotsissa herättiin tähän jo muutama vuosi sitten.
"rautaako?" näin: "Samalla kun maailma on globalisoitunut nuorten kielivaranto on uhkaavasti supistunut pelkään englantiin."
rautaako?, mitä tarkoitat kielivarannon kasvattamisella? Sitäkö, että jokaiseen 5 miljoonaan päähän - jos suinkin mahdollista - yritetään tunkea kolme, neljä kieltä, vai sitä, että tarvittavat kielet jaetaan 5 miljoonan kesken? Kahdesta pakkokielestä jokainen valitseen - resurssien rajoissa - haluamansa kieliparin. Näin estetään nykyinen järjettömyys, että kaikkiin päihin yritetään väkisin sulloa oman pikkukielen lisäksi vielä toinenkin pikkukieli.
Ja näin: "Enkä tarkoita nyt vain "suami-syndroomaa", vaan sitä että nuorten vokaalit ovat liukumassa ("e" kohti "a-ä" välimuotoa, "i" kohti "e-i" välimuota jne.). Myös konsonantit pyöristyvät kovaa vauhtia. Olemme menettämässä erään kansalliskieltemme erityispiirteen."
"Suami-syndroomaa" on ollut murteesta johtuva lounaisuomalainen diftongiongelma iät ja ajat. Vahvistaako mikään tutkimus havaintoasi yksinäisvokaalien yleisestä väljenemisestä ja epämääräistymisestä esittämälläsi tavalla?
vain keskittyä siihen ruotsin kielen vaalimiseen ja jättää meille suomenkielisille huolehdittavaksi
suomen ominaispiirteiden säilyttämisen, koska nykyruotsi se vasta vilisekiin englannista
lainattuja sanoja varsinkin tieteen ja tekniikan sanasto.
Syy siis ei ole pakkoruotsi, koska samaan aikaan kun pakkoruotsin tuntimäärää on alennettu ovat myös kaikki muut viraat kielet, englantia lukuunortamatta, romahtaneet. Sama pätee yo-kirjoituksissa. Toinen kotimaisen kirjoittaminen on laskenut, mutta toisen vieraan kielen on romahtanut.
Eli syy on englannin ylivalta ja liiallinen valinnaisuus, kuten asiantuntijakin toteaa.
Sitten kun maassamme on kattava järjestelmä takaamaan jokaiselle tarpeeksi monipuolinen kielten opetus, ja kieliopiskelun vähimmäismäärä nostetaan, voimme ryhtyä miettimään mahdollisuuksia vaihtaa toinen kotimainen johonkin toiseen KIELEEN. Ennen sitä toisen kotimaisen vapaaehtoisuus tai valinnaisuus vain heikentää entisestään lastemme kielitaitoja. Niin paitsi hurrien ja kaksikielisten.
"Ennen sitä toisen kotimaisen vapaaehtoisuus tai valinnaisuus vain heikentää entisestään lastemme kielitaitoja."
Ja tähän olisi kiva tietysti kuulla perustelut. Tarkoitushan on saada ruotsi valinnaiseksi, eli luetaan JOKO ruotsia TAI jotain muuta kieltä. Miten tämä heikentää lasten kielitaitoja?
"Sama pätee yo-kirjoituksissa. Toinen kotimaisen kirjoittaminen on laskenut, mutta toisen vieraan kielen on romahtanut."
Kuinka siellä yo-kirjoituksissa voisi olla muita kieliä koska niitä ei peruskoulussa olla valittu juuri pakkoruotsin takia?
- Älä leiki tyhmempää kuin olet.
"Tarkoitushan on saada ruotsi valinnaiseksi, eli luetaan JOKO ruotsia TAI jotain muuta kieltä. Miten tämä heikentää lasten kielitaitoja? "
Onko kyse siitä? JOS näin olisi niin keksutelu olisi täysin erisävyinen ja -sisisältöinen.
Silloin EI puhuttaisi RKP:a, hurreista, salaliitoista, kaksikielisyydestä, eikä edes kovin paljon pakkoruotsista. Silloin keskusteltaisiin siitä millainen tuo vaihtoehtoinen malli olisi, millä aikataululla me saadaan ylä- ja alaasteen opettajaresurssit väännettyä siihen moodiin, paaljonko siihen varataan budjettivaroja, jne.
Kun vaihtoehto on tiedossa punnittaisiin molempien vaihtoehtojen kokonaisvaikutukisa. Ja sitten tehtäisiin päätös. Ja kun päätös on tehty ei ulvottaisi salaliittoa tai muuta myötähäpeää tuottavaa jos ei mennytkään kuten toivoimme. Ja jos päätös oli toivomamme emme juhlisi vahingonilosta.
Oletko missään vaiheessa, millään foorumilla nähnyt sellaisia keskusteluja?
Sen sijaan netti, ja nykyisin muutkin mediat, sisältää keskusteluja jossa EI pohdita vaihtoehtoja mutta silti (siis käytännössä perustelematta) kritisoidaan pakkoruotsia? Tämä aika vilisee myös keskusteluja jossa ilmiselvästi paistaa läpi jonkinasteinen vihamielisyys tai katkeruus joka kohdistuu vähemmistöön tai vähemmistöjä "hyysääviä" (eli tasa-arvoa puolustavia) enemmistön edustajia. Meillä on vaalivoitoon menevä populistipuolue joka ratsastaa mm. vähemmistövihalla (mamu, homo, hurri, islam). Sellainenko muka parantaa lastemme kielitaitoja tai tulevaisuudennäkymiä?
Näytä minulle missä kohtaa ollaan käyty asiallinen keskustelu tuosta kauniista JOKO/TAI kieltenopetuspolitiikasta? Näytä minulle se kansanliike tai järjestö joka käy tätä keskustelua asiapohjaiseti ilman änkyröinnin sävyjä.
Ei näitä rkp "perusteluja" enää kukaan jaksa edes kommentoida. Ihan täyttä tuubaa kuten koko pakkoruotsitus .
Tämä "rautaa" on selvästi jo hoidon tarpeessa, tekstit eivät ole normaaleja vaan ikäänkuin jonkinlaisen "ismin" vallassa olevan tuotoksia. Kovillehan se tappio ottaa, mutta helpottaa jos suhtautuu asiaan tervejärkisten tavoin.
"Kuinka siellä yo-kirjoituksissa voisi olla muita kieliä koska niitä ei peruskoulussa olla valittu juuri pakkoruotsin takia?
- Älä leiki tyhmempää kuin olet. "
Njaa. Pakkoruotsituntien määrä on peruskoulussa laskenut viimeisen 15 vuoden aikana ja samaan aikaan toisen vieraan kielen opinnot ovat peruskoulussa romahtaneet.
Ja vielä toinen perustelu sille että sinä olet minua tyhmempi tässä aiheessa on se että yo-uudistuksen aikohin tai sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään muutoksi peruskoulussa mutta silti uudistusken myötä varsinkin toisen vieraan kielen, mutta myös pienemmässä määrin toisen kotimaisen kirjoittaneiden määrä on laskenut selvästi.
Ja sitten vielä kolmas. Lukiossa voi lukea toisen vieraan kielen joko keskipitkänä tai lyhyenä. Lyhyt oppimäärä on niille jotka eivät peruskoulun 8 luokalla valinneet (tyypillisesti) saksan tai ranskan. Mutta myös näiden kirjoittajien määrä on jyrkässä laskussa.
Kannattaisi tutustua opintuspolitiikkaan jos haluaa leikkiä asillista kielipolitiikkakeskustelijaa. Tai sitten tottua siihen että on aina väärässä.
"Ei näitä rkp "perusteluja" enää kukaan jaksa edes kommentoida. Ihan täyttä tuubaa kuten koko pakkoruotsitus ."
Liian raskaaksi menee kun ei osaa. Kummallakaan kotimaisella. Toiset osaa jopa toisella kotimaisella.
"Tämä "rautaa" on selvästi jo hoidon tarpeessa"
No ainakin kielitaito on hanskassa. Kuinkas itelläs? Onko se edes enään hoidettavissa?
"tekstit eivät ole normaaleja vaan ikäänkuin jonkinlaisen "ismin" vallassa olevan tuotoksia"
Pienenä salaisuutena sinulle kerrottakoon että sinusta tuntuu tuolta koska en ole sinun ismisi pauloissa.
"Kovillehan se tappio ottaa"
Mikä tappio? Minä hallitsen kummatkin kotimaiset. Ja peri lisää. Sinä ruikutat vapautusta oppimisesta. Sekä olisi sinusta voitto?
"mutta helpottaa jos suhtautuu asiaan tervejärkisten tavoin!"
Jep, kokeilisit. Se avartaa.
Niin ja oliko sulla myös jotain kerrottavaa?
Ruotsisa on kaikille pakkoenglanti sekä peruskoulussa että lukiossa.
Ruotsin valtio siis katsoo, että englanti on hyödyllinen.
Ruotsi käyttää myös EU:ssaengalntia, eikä vaadi ruotsinnoksia. Säästää sen rahan muuhun.
Suomessa useimmat oppilaat lukevat englantia.
Koska katsovat sen olevan hyödyllinen.
Englantia ei siis pidä vähentää peruskoulussa eikä lukiossa.
Ruotsissa luetaan yhtä vähän muita kieliä kuin Suomessakin.
Ruotsissa ei ole pakkokieliä englannin lisäksi.
Ruotsissa on erityistoimia harkinnassa, että useammat lukisivat saksaa, ranskaa..
Nämä erityistoimet ovat lisäpisteiden antaminen ylioppilaille, jotka ovat lukeneet muita vieraita kieliä englannin lisäksi.Niitäei vieläanneta, asia on käsittelyssä.
Muut vieraat kielet eivät ole Ruotsin koulussa vaihtoehtoisia englannin kanssa, vaan englanti on siis kaikille pakko..
Siis kaikille kantaruotsalaisille.
Suomen peruskoulun ja lukio tilanne on erilainen kuin Ruotsin vain siinä, että täällä on pakkoruotsi.
Muuten oppilaat lukevat yhtä paljon englantia kuin ruotsalaiset ja yhtä vähän muita vieraita kieliä kuin ruotsalaiset.
Englanti on siis käytännön sanelema "pakollinen" kieli.
Eli Suomessa on 2 pakollista kieltä käytännössä.
Ei teoriassa.
Suomessa koulujen kieliopetus on poliittisen taiston kenttä.
Ruotsin valtio halusi 1960-luvulla pakkoruotsin Suomen peruskouluun, koska oletti, että muuttovirta Suomesta Ruotsin tehdastyövoimaksi jatkuu loputtomiin ja halusi siksi, että suomalaisille opetetaan pakolla jo kotimaassaan ruotsin kieli.
RKp toimitti asian Ruotsin puolesta kiristämällä. Emme tiedä, miten Ruotsin valtio sekaantui asiaan, mutta aivan varmasti sekaantui.
RKP sai poliittisne orgasmin, koska säilytti valtansa pakkoruotsin vaulla ja miellytti samalla Ruotsia. Tätä orgasmia RKP vieläkin vaalii kalleimpana muistonaan.
Suomalaisten virta Ruotsiin tyrehtyi jo 1970-luvun lopulla, mutta pakkoruotsitus vain jatkui.
Ruotsiin alkoi tulla yhä enmmän halvempaa työvoimaa muista maista, ja koko homma kusi sittemmin sukille, kuten ruotsalaiset hyvin tietävät.
2007 Ruotsi alkoi painostaa Suomea, jälleen RKP apurinaan, ottamaan lisää niitä maahanmuuttajia, jotka pyrkivät Ruotsiin, mutta joita Ruotsi ei halunnut ottaa enää. Thors alkoi innolla tähän hommaan.
Pakkoruotsi ja maahanmuutto miellettiin samaksi kyykytykseksi suomenkielisille.
Perussuomalaiset nousivat 17 %:iin näiden vuoksi.
rautaako? jatkaa päänsä lyömistä seinään.
RKP on osoittautunut kuin tytöksi, joka menee sänkyyn kaikkien kanssa, koska haluaa olla kaikkien sängyissä.
"Rautaako?": "Onko kyse siitä [että luetaan JOKO ruotsia TAI jotain muuta kieltä]? JOS näin olisi niin keksutelu olisi täysin erisävyinen ja -sisisältöinen."
Ja näin: "Silloin EI puhuttaisi RKP:a, hurreista, salaliitoista, kaksikielisyydestä, eikä edes kovin paljon pakkoruotsista. Silloin keskusteltaisiin siitä millainen tuo vaihtoehtoinen malli olisi, millä aikataululla me saadaan ylä- ja alaasteen opettajaresurssit väännettyä siihen moodiin, paaljonko siihen varataan budjettivaroja, jne."
Ensimmäinen askel keskustelussa on ehdottomasti se, että havaitaan, miten järjetöntä on, että kaikki 5 miljoonaa suomalaista pakottautuu oman pikkukielensä lisäksi jankkaamaan päähänsä vielä toistakin pikkukieltä, ruotsia. Siitä on ehdottomasti ensimmäiseksi keskusteltava ja ymmärrettävä pakkoruotsin vastustaminen enemmistön tahdoksi, mikä on monin mittauksin todettu, mutta josta poliittinen eliitti toistaiseksi viis veisaa.
Seuraava keskustelun aihe on, mitä kieliä toisena vieraana kielenä tarjotaan ruotsin sijasta niille, jotka eivät ruotsia kaipaa ja haluavat itse kielensä valita. Siitäkin on netissä keskustelu käynnissä ja ollaan varsin yksituumaisia: toiseksi valinnaiseksi pakkokieleksi tarjotaan niitä kieliä, mitä on tähänkin asti yläasteella tarjottu kolmanneksi kieleksi ja joihin on pienehköihin ryhmiin opettajia riittänyt. Tulpparuotsin poistuttua muidenkin kielten opettajat, nuo nyt riistetyt, tai muitakin kieliä taitavat ruotsinopettajat voivat saada täydet viikkotunnit kasaan, kun halukkaista oppilaista muodostuu yksi tai useampi opetusryhmä. Ne opettajat, jotka nykyään ovat joutuneet jättämään opetustyön tulpparuotsin vuoksi, voivat palata entiseen työhönsä. Kyllä asiat järjestyvät, kunhan vain tahtoa on.
"Rautaako?" näin: "Mikä tappio? Minä hallitsen kummatkin kotimaiset. Ja peri lisää. Sinä ruikutat vapautusta oppimisesta. Sekä olisi sinusta voitto?"
Huonostipa olet, "Rautaako?", lukemasi ymmärtänyt, jos olet käsittänyt, että täällä halutaan vapautusta pakkoruotsista eikä mitään sen tilalle. Sinulta ei ole mitenkään voinut jäädä huomaamatta vapaan kielivallinnan tavoite, mikä on sama kuin EU:n suosituksissa: kaksi vapaavalintaista vierasta kieltä olkoon useimpien kielitaidon päämääränä. Se olisi Suomen voitto kielivarannon kartuttamisessa. Pakkoruotsittajien on lopultakin tajuttava, ettei ole järkevää jokaiseen päähän sulloa yhden pikku kielen lisäksi vielä toinenkin pikku kieli.
Voisit itse esittää vaihtoehtoja pakkoruotsille, jaa etteikö mitenkään käy...
Sinä nyt vähän sekoilet kun ilmeisesti tarkoitat kolmatta vierasta kieltä ja puhut toisesta. Kyllä kaksi vierasta kieltä on suurimmalle osalle oppilaista riittävä määrä ja nehän ovat yleensä englanti ja pakkoruotsi.