lehmänkaupoilla suomalaiseen peruskouluun?
- Alkuun oli tarkoitus, että vain yksi vieras kieli olisi ollut pakollinen ja se olisi ollut englanti ja toinen kieli olisi ollut vapaavalinnainen suunnitteilla olevassa peruskoulussa. Mutta niin vain kävi, että Johannes Virolainen teki Lipposet jo paljon ennen Lipposta ja sai ujutettua pakollisen ruotsinkin sinne lukujärjestykseen.
Peruskoulun synty, kehittyminen ja tulevaisuus
Urho Somerkivi: Peruskoulu. Synty, kehittyminen ja tulevaisuus.
"Hallituksen esityksen mukaan vain yksi oppilaalle vieras kieli olisi ollut pakollinen ja toinen kieli valinnainen. Tällä kannalla (hallituksen esitys) olivat yleensä myös pedagogiset
asiantuntijaelimet, kuten kouluhallitus, Koulunuudistustoimikunta,, Peruskoulun
opetussuunnitelmakomitea ym. …" "Samaan aikaan käytiin tiedotusvälineissä vilkasta
keskustelua peruskoulun kieliohjelmasta. Pääosa siitä oli RKP:n järjestämää kampanjaa.
…Paasion hallitus jätti paikkansa ja tilalle tuli Koiviston hallitus. Sen opetusministerinä oli
Johannes Virolainen, joka jo aijemmin (yhdessä RKP:n ja LKP:n puheenjohtajien kanssa) oli
ilmoittautunut kahden kielen puoltajaksi. Hallitusneuvotteluissa tehdyn sopimuksen mukaisesti
eduskunta ohjattiin nyt tähän ratkaisuun. RKP oli pannut sen ehdoksi hallitukseen tulolleen.
... Suomalaisessa demokratiassa voi käydä niinkin, että 5 %:n vähemmistö määrää, mitä
95 %:n enemmistön on opiskeltava."
Johannes Virolainen kirjoittaa tästä asiasta kirjassaan Vallankäyttö Kekkosen kaudella:
"Merkittävin kulttuuripoliittinen ratkaisu Koiviston hallituksen aikana oli peruskoulun
puitelain valmistelu ja hyväksyminen. Puuttumatta asiaan muuten, on korostettava, että
Paasion hallitus (opetusministerinä Reino Oittinen) oli ehtinyt jo antaa lakiesityksen
eduskunnalle. Uuden hallituksen aloitteesta esitystä muutettiin siten, että peruskouluun tuli
kaksi pakollista kieltä: englanti ja ruotsi, eikä vaan englanti, kuten Oittinen oli esittänyt."
Jaakko Linnankivi, Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean 1970 jäsen, HS 21.4. 98:
"Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea 1970 esitti ruotsinkieltä valinnaiseksi oppiaineeksi,
että tunteja jäisi muillekin kielille. --- Poliittiset päättäjät runnoivat kuitenkin ruotsin kielen
peruskoulun pakolliseksi oppiaineeksi ja laajensivat ruotsin kielen opiskelun koskemaan koko
ikäluokkaa eli jokaista suomenkielistä oppilasta."
Suunniteltu enemmistöhallitus ei ollut mahdollista ilman Rkp:n mukaan tuloa. Rkp tiesi
maalaisliiton hinkun tähän hallitukseen ja asetti osallistumisensa ehdoksi sen, että ruotsin kieli
säädetään pakolliseksi aineeksi peruskoulussa. Puolueensa puheenjohtajana Virolainen
"runnoi", kuten Linnankivi sanoo, muut hyväksymään Rkp:n vaatimuksen. Palkkioiksi Virolaiselle myönnettiin Ruotsin toiseksi arvokkain kunniamerkki Pohjantähden Ritarikunnan suurristi,
sekä Axel Olof Freudenthal-mitali. (Vertaa osa 12. Ruotsinkielisten keinot.)
Johannes Virolaisen kohdalla tulee selkeästi esiin ruskeakielisyys Neuvostoliittoa kohtaan. Tuo
sama piirre, joka on yhteinen sellaisille suomalaisille poliitikoille, jotka ovat aktiivisesti
edistäneet ruotsalaisuutta Suomessa. (Vertaa osa 12. Ruotsinkielisten keinot, ja alempana
tässä osassa mainitut poliitikot.)
Boris Salomon, Helsinki, HS 23.5.96: "Suomalaiset valtiovallan edustajat kävivät tutustumassa
DDR:n diktatuurin muuriin, myös "antifasistisen turvavallin" puolelta 1970- luvulla.
---Vastikään auenneessa entisen SED:n arkistossa on mm. löydettävissä seuraava erittäin
salaiseksi luokiteltu arvio suomalaisen johtavan poliitikon Johannes Virolaisen näkemyksestä
muurista DDR:n puolelta isäntiensä kirjaamana, kun Maalaisliiton delegaatio vieraili 1970
DDR:ssä: "Vierailu suojavallillamme Brandenburger Tor´illa ja Friedrichstrassen
rajanylityspaikalla teki delegatioon suuren vaikutuksen. Herra Virolainen totesi, että se mitä
hän lehdistöstä ja viestintävälineistä on saanut tietoonsa, on ristiriidassa täällä nähdyn ja
kuullun kanssa. Erityisesti häneen teki vaikutuksen rajanylityspaikassa vallitseva rauha ja
järjestys, häiriintymätön liikenne sekä suhteellisen suuri ulkomaalaisten määrä (1300-1600),
joka päivittäin saapuu ja lähtee demokraattisesta Berliinistä.".
(lähde: Bundesarchiv, DY A 2/15/142 J)
- Alkuun oli tarkoitus, että vain yksi vieras kieli olisi ollut pakollinen ja se olisi ollut englanti ja toinen kieli olisi ollut vapaavalinnainen suunnitteilla olevassa peruskoulussa. Mutta niin vain kävi, että Johannes Virolainen teki Lipposet jo paljon ennen Lipposta ja sai ujutettua pakollisen ruotsinkin sinne lukujärjestykseen.
Peruskoulun synty, kehittyminen ja tulevaisuus
Urho Somerkivi: Peruskoulu. Synty, kehittyminen ja tulevaisuus.
"Hallituksen esityksen mukaan vain yksi oppilaalle vieras kieli olisi ollut pakollinen ja toinen kieli valinnainen. Tällä kannalla (hallituksen esitys) olivat yleensä myös pedagogiset
asiantuntijaelimet, kuten kouluhallitus, Koulunuudistustoimikunta,, Peruskoulun
opetussuunnitelmakomitea ym. …" "Samaan aikaan käytiin tiedotusvälineissä vilkasta
keskustelua peruskoulun kieliohjelmasta. Pääosa siitä oli RKP:n järjestämää kampanjaa.
…Paasion hallitus jätti paikkansa ja tilalle tuli Koiviston hallitus. Sen opetusministerinä oli
Johannes Virolainen, joka jo aijemmin (yhdessä RKP:n ja LKP:n puheenjohtajien kanssa) oli
ilmoittautunut kahden kielen puoltajaksi. Hallitusneuvotteluissa tehdyn sopimuksen mukaisesti
eduskunta ohjattiin nyt tähän ratkaisuun. RKP oli pannut sen ehdoksi hallitukseen tulolleen.
... Suomalaisessa demokratiassa voi käydä niinkin, että 5 %:n vähemmistö määrää, mitä
95 %:n enemmistön on opiskeltava."
Johannes Virolainen kirjoittaa tästä asiasta kirjassaan Vallankäyttö Kekkosen kaudella:
"Merkittävin kulttuuripoliittinen ratkaisu Koiviston hallituksen aikana oli peruskoulun
puitelain valmistelu ja hyväksyminen. Puuttumatta asiaan muuten, on korostettava, että
Paasion hallitus (opetusministerinä Reino Oittinen) oli ehtinyt jo antaa lakiesityksen
eduskunnalle. Uuden hallituksen aloitteesta esitystä muutettiin siten, että peruskouluun tuli
kaksi pakollista kieltä: englanti ja ruotsi, eikä vaan englanti, kuten Oittinen oli esittänyt."
Jaakko Linnankivi, Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean 1970 jäsen, HS 21.4. 98:
"Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea 1970 esitti ruotsinkieltä valinnaiseksi oppiaineeksi,
että tunteja jäisi muillekin kielille. --- Poliittiset päättäjät runnoivat kuitenkin ruotsin kielen
peruskoulun pakolliseksi oppiaineeksi ja laajensivat ruotsin kielen opiskelun koskemaan koko
ikäluokkaa eli jokaista suomenkielistä oppilasta."
Suunniteltu enemmistöhallitus ei ollut mahdollista ilman Rkp:n mukaan tuloa. Rkp tiesi
maalaisliiton hinkun tähän hallitukseen ja asetti osallistumisensa ehdoksi sen, että ruotsin kieli
säädetään pakolliseksi aineeksi peruskoulussa. Puolueensa puheenjohtajana Virolainen
"runnoi", kuten Linnankivi sanoo, muut hyväksymään Rkp:n vaatimuksen. Palkkioiksi Virolaiselle myönnettiin Ruotsin toiseksi arvokkain kunniamerkki Pohjantähden Ritarikunnan suurristi,
sekä Axel Olof Freudenthal-mitali. (Vertaa osa 12. Ruotsinkielisten keinot.)
Johannes Virolaisen kohdalla tulee selkeästi esiin ruskeakielisyys Neuvostoliittoa kohtaan. Tuo
sama piirre, joka on yhteinen sellaisille suomalaisille poliitikoille, jotka ovat aktiivisesti
edistäneet ruotsalaisuutta Suomessa. (Vertaa osa 12. Ruotsinkielisten keinot, ja alempana
tässä osassa mainitut poliitikot.)
Boris Salomon, Helsinki, HS 23.5.96: "Suomalaiset valtiovallan edustajat kävivät tutustumassa
DDR:n diktatuurin muuriin, myös "antifasistisen turvavallin" puolelta 1970- luvulla.
---Vastikään auenneessa entisen SED:n arkistossa on mm. löydettävissä seuraava erittäin
salaiseksi luokiteltu arvio suomalaisen johtavan poliitikon Johannes Virolaisen näkemyksestä
muurista DDR:n puolelta isäntiensä kirjaamana, kun Maalaisliiton delegaatio vieraili 1970
DDR:ssä: "Vierailu suojavallillamme Brandenburger Tor´illa ja Friedrichstrassen
rajanylityspaikalla teki delegatioon suuren vaikutuksen. Herra Virolainen totesi, että se mitä
hän lehdistöstä ja viestintävälineistä on saanut tietoonsa, on ristiriidassa täällä nähdyn ja
kuullun kanssa. Erityisesti häneen teki vaikutuksen rajanylityspaikassa vallitseva rauha ja
järjestys, häiriintymätön liikenne sekä suhteellisen suuri ulkomaalaisten määrä (1300-1600),
joka päivittäin saapuu ja lähtee demokraattisesta Berliinistä.".
(lähde: Bundesarchiv, DY A 2/15/142 J)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mutta monet tulevat muistamaan, kuinka PS:n murskavoitto poisti pakkoruotsin kouluista.
malli joka on ollut meiklle suuri ylpeydenaihe ja pysynyt liki muuttumattomana 40 vuotta vaikka muutostarpeita on vähän väliä pohdittukin, tuskin kaatuu edes persuihin.
Ei pakollinen toinen kotimainen ole mallille kohtalonkysymys suuntaan eikä toiseen, mutta jokaisen tulisi ymmärtää miksi malli on ollut niin tehokas kun sitä lähdetään ajanmukaistamaan. Kun tämä on välillä unohtunut niin mallia on heikennetty. Harmikseni minun on todettava että porvarit ovat silloin pääsääntöisesti syyllistyneet.
Kieltenopstusten suhteen malli on kohtalokkasti heikentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Tämä on siis osiattin johtunut siitä ettei olla perehdytty siihen mikä siinä mallisa on niin loistavaa.
Musitan senkin miten porvarit kammoksuivat tuota tasapäistävää peruskoulumallia jossa yksityiset koulut lakkautettiin ja koko vastuu siirettiin kunnille ja opetussuunnitelman teko siirty opetushallitukseen. Se nähtiin punikkien konspiraationa.
Mutta ajan mittaan huomattiin että malli oli todella hyvä. Se sisälsi kansainvälisen mittapuun mukaan todella laajan kirjon eri aineita, joka takasi sen että suomalaiset lapset saivat ehkä maailman parhaan ylissivistyksen. Kustannusten kurissa pitämiskeksi ja tasa-arvoisuuden varmistamiseksi likipitäen kaikki aineet säädettiin pakollisiksi.
Kokoomus ei kutenkaan koskaan oikein päässyt eroon epäluulostaan ja piti aina peruskoulua jotenkin oudosti demarilaiselta, vaikka tulokset olivat huikeat. He halusivat lisää valinnaisuutta, koska se on tyypillinen mantra oikeistipuolueelle.
Oli sitten peruskoulumme syntytarina mikä tahansa niin se on liki muuttumattomana jatkunut 40 vuotta, ja se o ollut ja on edelleen suuri ylpeydenaihe maallemme. Tuon neljänkymmenen vuoden aikana mallista on puhuttu, ja sitä on rukattu, ja tarkistettu. Mutta aina sen perusilme on pysynyt samana, ja päätökset on aina tehty suurella enemmistöllä. Ehkä vahingossa ehkä ei, mutta loimme kultakimpaleen. Hyvä Suomi!
Pakkoruotsi on koululaitoksemme häpeällinen jäänne viime vuosisadalta joka pitää siivota pois jo seuraavan hallituksen toimesta.
On häpeä että Johannes Virolainen ei nähnyt minkä luokan virheen hän teki hallituskiimassaan. Vielä suurempi häpeä Suomen demoratiakehitykselle on jos pakkoruotsia ei poisteta jo seuraavalla vaalikaudella!
Peruskoulustako se PISA-menestys johtuu...mutta miksi hurrit pärjäävät heikommin?
Hurrien pisamenestymättömyys johtunee siitä että kyllä voimaa on kuten Sven Duvalla mutta ymmärrystä sitäkin vähemmän.