Ilmastoinnin säätö

tee se itse

Ajattelin tehdä säädön itse kun putkimies vaikutti lievästi sanottuna yksinkertaiselta kaverilta. Teki kyllä säädön mutta mittasi vain kerran kaikki venttiililit ja mun käsittääksen jos haluaa vähänkin tarkemmin säätää niin pitäisi käydä venttiilit läpi ainakin kolmesti. Nyt sitten pitäisi löytää mittari. Tälläisen löysin http://www.kimrok.fi/sivut/ilmavirtaus-ilmamaeaeraemittarit/kimo-lv110e-siipipyoerae-anemometri

Hinta vähän hirvittää kun tohon pitää ostaa erikseen mittauskartiokin. Kaipa tolla vois käydä mittailemassa sitten naapureiden ilmastointeja pietä korvausta vastaan. Kypsyttää vaan kun putkimiehen jäljiltä ilmastointi ei ole kuin sinnepäin säädetty jos sitäkään. Arvotkin sillä oli enemmän kuin 60l/s vaikka talossa on kuutioita 400. Eli 50l/s pitäis riittää. Säädöt teki kolmosella. mutta jos tekis oikeilla arvoilla niin vois tehdä säädöt 2 nopudella. Huomattavasti hiljaisempi.

Onko edullisempia mittareita joilla homman sais helposti tehtyä?

29

16484

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • säätösaku

      ja yhden ilmastoinnin mittaukseen. n. 400 €

      Mä oon vuosikausia mitannut A4 arkilla ja pelaa varmasti.

      Paa imupuolelen venttiileihin paperiarkki ja kun säädät tulopuolta niin, että arkki pysyy ylhäällä, sitten väännät tuloventtiiliä kiinni niin paljon, että arkki putoaa niin sulla on tasapaino ilmastoinnissa. Avaa hieman tulopuolta, että pieni ylipaine asunnossa saa olla.

      Ilmamäärät vaihtelevat sulla aina, kun suodatin kerää vähän pölyä ja koneeseen tulee vastusta lisää, joten millään huippumittarilla et niitä pysty säätämään jatkuvaan ihannetilaan.

      No, joka päivä mies putsaa suodattimet ja säännöllisesti vaihtaa likaantuneet uusiin niin voi saada ihannesäädöt pysymään. Kostea ilma voi aiheuttaa suodatukseen vastusta ja pudottaa ilmamäärää mutta tuolla 400 sen varmaan hoitaa.

    • rahat hukkaan

      Siipippyöräanemometri on väärä valinta. Se sopii lähinnä poistoilmaventtiilien mittaamiseen suppilon kanssa sekä tuloilmasäleikköjen mittaamiseen. Harvemmin vaan löytyy noita säleikköjä omakotitaloista - ellei kyseessä ole ilmalämmitteinen talo!

      Eikä onnistu suoraan kanavan kylkeen (jossain kellarissa/teknisissä tiloissa) asennetun venttiilin mittaaminen. Eikä ilmamäärän mittaus kanavasta tai säätöpellistä.

      Kyllä ykkösvaihtoehto on aina ja kaikkialla paine-eromittari. Pienten tulo- ja poistoilmalaitteiden ilmamäärät mitataan ns. mittauskoukulla tai ohuella putkella, joka työnnetään jostain reiästä laitteen sisään. Paine-eromittarit (perusmallit) ovat samoissa hinnoissa kuin tuo siipipyörä ja mittauskoukun saanee parilla kymppiä (sis. härvelin, jolla mitataan venttiililautasen asento). Jos kanavista pitää mitata, niin sitten pitäisi hommata myös pitot-putki. Mutta tämä sopii vain isommille kanaville & virtausnopeuksille muutenkin.

      Ja jos/kun paine-eromittarin hommaa, niin laittaa samalla satasen tai kaksi enemmän ja ostaa sellaisen, jolla tarkkuus/virhemarginaali on pienempi kuin 1 Pa, jolloin sillä pystyy mittaamaan myös sisä- ja ulkoilman paine-eroakin. Halvimmat mallit ovat yleensä 0,1 hPa = 10 Pa tarkkuudella, joten niillä tekee tässä lajissa tasan ei mitään.

      > Säädöt teki kolmosella. mutta jos tekis oikeilla arvoilla niin vois tehdä säädöt 2 nopudella. Huomattavasti hiljaisempi.

      Säädöt kannattaa tehdä isoilla ilmamäärillä, koska mittaustarkkuus on silloin parempi. Toki jos/kun on laskeskeltu, että 2/4 riittää normaalisti, niin säädöt pitää tehdä joko tällä 2/4 nopeudella tai säätää ilmamäärät X % yli, jos säätö tehdään 3/4 tai 4/4 nopeudella, jolloin 2/4 osuu kohdilleen.

      Ja sittenhän on sekin, että usein koneista löytyy peräti 7 tai 8 jänniteporrasta/tehovaihtoehtoa, joista nuo normaalilla käyttökytkimellä valittavat 4 tasoa poimitaan. Eli ei ole pakko käyttää 2/4 joko 3/4, vaan kytkentää muuttamalla saakin käyttöön tehon 2½.

      • täällä näin

        niin väärä mittari. Itse olen uudiskohteissa ollut näkemässä monestikin kun juuri tuollaisella mittarilla jossa kartio laitetaan venttiilin päälle on mitattu tulo ja poisto. Näin ovat tehneet monen monta kertaa, Ikinä en ole nähnyt etttä joku niitä paine-eromittarilla mittaa. Sitä en sitten tiedä onko nää asentajat täälläpäin jotain amatöörejä.


      • näinminäteen
        täällä näin kirjoitti:

        niin väärä mittari. Itse olen uudiskohteissa ollut näkemässä monestikin kun juuri tuollaisella mittarilla jossa kartio laitetaan venttiilin päälle on mitattu tulo ja poisto. Näin ovat tehneet monen monta kertaa, Ikinä en ole nähnyt etttä joku niitä paine-eromittarilla mittaa. Sitä en sitten tiedä onko nää asentajat täälläpäin jotain amatöörejä.

        Paine-eromittari on ilmamäärien mittauksessa paljon kätevämpi laite.
        Aikoinaan, kun aloitin ilmastointijärjestelmien säätöä opetella, ensimmäiselle työmaalle omakotitalossa lähdin pitkän linjan iv-ukon mukaan. Helposti kävikin ilmastoinnin mittaus tältä kaverilta. Virtausmittarilla ja kartiolla hän mittasi venttiili kerrallaan ilmamäärät kohdalleen. Eli avasi tai sulki venttiiliä, kunnes mittari näytti oikeaa lukemaa. Ja näin venttiili kerrallaan kaikki läpi. Jälkeenpäin vasta ymmärsin, että tämän mittauksen jäljiltä vain viimeisessä venttiilissä oli oikea lukema. Ja kokonaisilmavirtakin saattoi olla mitä tahansa.
        Virtausmittarilla mittaaminen on hiukan kuin "sokkona" mittaisi. Myös sopivan paineen löytäminen venttiilin saamiseksi hiljaiseksi voi olla hankalaa. Normaalikokoisessa omakotitalossa paine-eromittarilla mitattaessa riittää yleensä kaksi mittauskertaa. Esisäätöasennusten jälkeen mittaan ensimmäisen kerran kunkin venttiilin paineen ja kokonaisilmavirran. Puhallusasennolla ei ole väliä. Isommalla puhalluksella on saa tarkemman tuloksen. Mitatun venttiilin paineen mukaan säädän venttiilin asennon suunnitellun ilmamäärän suhteutettuna mitattuun kokonaisilmavirtaan. Viimeiseksi etsin venttiilille sopivan paineen puhallusta säätämällä.


    • Riisuttuna selässä

      Eikö olisi ollut fiksumpaa, ettet olisi pyytänyt putkimiestä tekemään ilmastointitöitä?

      Ennemmin sitten vaikka pyydät sähkäriä tekemään säädöt.

      Jotkut tasoitemiehetkin hoitaa tämän kuulemma huolella kimröökin ja salpietarin sekoitusta polttamalla imukanavan alla.

      • Toinen epäonnekas

        Itselläni oli/ on sama tarina. LVI- työt kun tulee yhdeltä taholta, niin putkari on se joka noista "huolehtii". Itselleni mittauksen suoritti "ammattilainen", eli ei putkari. Kone kolmoselle ja venttilleitä kiinni ruuvaten. Tasan yhden kerran mittasi jokaisen venttiilin. Vasta sitten jälkikäteen itse tajusin, että koneessa riittää hyvin teho puolitehollakin, eli asennossa 2,5, mutta tuo olisi pitänyt koneesta erikseen säätää. No, ammattilainen on eri asia kuin ammattitaitoinen.

        Ongelmana on se, että venttiilit suhisevat. Suhina venttiileistä häipyy, jos niitä suurentaa, mutta sitten taasen säädöt ovat mitä ovat, eli säätö pitäisi tehdä uudestaan.

        Tässä pari vuotta nyt asuttu ja ajatellut tuon tehdä kesään mennessä. Itse kun en jaksa toista "ammattilaista" katsella.

        Tasapaino sinänsä on hyvä, eli ikkunat eivät vedä huurteenseen välistä ja takka vetää OK. Ainoa ongelma on tuo ääni.

        Ja mistäkö päättelen, että asento 2,5 riittäisi? Nykyisin KAIKKI venttiilit ovat keskiasennostaan ruuvattu kiinnemmäksi. Makkareissa venttilit ovat vain millin pari raollaan. Kun venttiiliä avaa pari milliä tuosta asennosta vinkuna loppuu, eli äänilähde on venttiilit, eikä putket, tai ilmanvaihtokone. Voi olla, että jopa tuo 2- asentokin riittäisi. Kokeilemalla selviää.

        Allekirjoittaneella myös mittari vielä hakusessa. Vuokratakkin voisi, jos jostain löytyisi. Ei kai noita nyt tarvitse kovinkaan usein uusiksi säädellä.

        Sen verran vinkkinä, että samalla kannattaa putsata kanavat. Tuonne on kuitenkin rakennusaikana kulkeutunut pölyä. Ostelin tuollaisen ja kolme erikokoista harjaa tuossa pari vuotta sitten. Suosittelen lämpimästi jokaiselle kyseistä härveliä. Hintaa oli muistaakseni 250€.


      • tulpat.putkiin
        Toinen epäonnekas kirjoitti:

        Itselläni oli/ on sama tarina. LVI- työt kun tulee yhdeltä taholta, niin putkari on se joka noista "huolehtii". Itselleni mittauksen suoritti "ammattilainen", eli ei putkari. Kone kolmoselle ja venttilleitä kiinni ruuvaten. Tasan yhden kerran mittasi jokaisen venttiilin. Vasta sitten jälkikäteen itse tajusin, että koneessa riittää hyvin teho puolitehollakin, eli asennossa 2,5, mutta tuo olisi pitänyt koneesta erikseen säätää. No, ammattilainen on eri asia kuin ammattitaitoinen.

        Ongelmana on se, että venttiilit suhisevat. Suhina venttiileistä häipyy, jos niitä suurentaa, mutta sitten taasen säädöt ovat mitä ovat, eli säätö pitäisi tehdä uudestaan.

        Tässä pari vuotta nyt asuttu ja ajatellut tuon tehdä kesään mennessä. Itse kun en jaksa toista "ammattilaista" katsella.

        Tasapaino sinänsä on hyvä, eli ikkunat eivät vedä huurteenseen välistä ja takka vetää OK. Ainoa ongelma on tuo ääni.

        Ja mistäkö päättelen, että asento 2,5 riittäisi? Nykyisin KAIKKI venttiilit ovat keskiasennostaan ruuvattu kiinnemmäksi. Makkareissa venttilit ovat vain millin pari raollaan. Kun venttiiliä avaa pari milliä tuosta asennosta vinkuna loppuu, eli äänilähde on venttiilit, eikä putket, tai ilmanvaihtokone. Voi olla, että jopa tuo 2- asentokin riittäisi. Kokeilemalla selviää.

        Allekirjoittaneella myös mittari vielä hakusessa. Vuokratakkin voisi, jos jostain löytyisi. Ei kai noita nyt tarvitse kovinkaan usein uusiksi säädellä.

        Sen verran vinkkinä, että samalla kannattaa putsata kanavat. Tuonne on kuitenkin rakennusaikana kulkeutunut pölyä. Ostelin tuollaisen ja kolme erikokoista harjaa tuossa pari vuotta sitten. Suosittelen lämpimästi jokaiselle kyseistä härveliä. Hintaa oli muistaakseni 250€.

        Ilmanvaihtokanavien tulee olla tulpattuna rakennusaikana. Pieni vaiva, joka säästää kanavien turhalta putsaukselta.


    • Kaupankassa

      Kavereita jotka mittaa on paljon, mutta säätö onkin eri asia. Yli puolet Näistä mökeistä on säädetty päin p....... ja suurimmassa osassa ihmiset eivät edes huomaa sitä.
      1. Käyttäkää koneellisen ilmanvaihdon venttiilejä.
      2. Mitatkaa Paine- erolla, jotta pöytäkirjassa näkyy myös oikeat tulokset. (paine- ero, venttiilien asento, venttiilityyppi. Pöytäkirjassa pitää olla muutakin kuin ilmamäärä !
      Huom. venttiilit pitää olla mitoitusilmamäärällä mahdollisimman auki asennossa, Tarkoitus on ajaa konetta mahdollisimman pienellä nopudella, jolla ilmamäärät saavutetaan. Tähän vaikuttaa myös oikea kanavisto mitoitus.
      Oikein mitoitettu ja säädetty ilmanvaihto on hiljainen ja toimiva.
      Mutta nykyään näitä tekee veljen kaverit, serkut, eläkkeellä oleva putkimies, myyntitykki, kaupankassa, ym.
      Mutta hyvä näin meikällä riittää korjaamista.

      • JoskusIttekkiMitannu

        Täyttä asiaa joka sana.

        Itse lisäisin vielä paine-ero mittaukseen että mahdollisimman auki asennossa kyllä, mutta niin että mittaustilanteessa paine ei jää kuitenkaan alle 10Pa.

        Pienemmillä paineilla mittaustarkkuus kärsii melkoisesti sekä varsinkin seinään asennettavissa tuloilmaventtiileissä ilman heittokuvio kärsii.


      • säätäjämittaaja

        Juuri näin. Sama täällä hommia riittää ja on mukava kun asiakas on erittäin tyytyväinen.


    • AliYli

      "että pieni ylipaine asunnossa saa olla"
      Kuinkan paljon näillä säädöillä on merkitystä, kun ei päästä sopimukseen pitääkö olla ylipaine vai alipiane?
      Ainakin Vallox 121 on poistoilmapuhallin tehokkaampi kuin tuloilma -> alipaine

      • Ei ole.

        Lue vaikka ohjekirjasta.


    • AliYli

      Puhaltimet
      poistoilma 106dm3/s100 Pa
      tuloilma 104dm3/s 100Pa

      • Ei ole.

        Puhaltimet Poistoilma 0,117 kW
        tasavirta (DC) Tuloilma 0,117 kW


    • Ei ole yleali

      Niinpä niin, toinen äidistä ja toinen tyttärestä.
      Varmaan on samanaliset puhaltimet, mutta laitteeen puhallusteho on suurempi poisto- kuin tuloilmalle.
      Mutta johtuuko tuo ero suodattimista vai onko se saatu jotenkin rakenteeellisesti aikaan tai pyörimisnopeuden säädöllä?

      • painehäviö

        Suodattimista ero pääasiassa johtuu. Vanhemmissa/halvimmissa koneissa ei ole edes tulo/poistopuhaltimien tehot erikseen säädettävissä, mutta kummasti näissäkin on poistoilmavirta aina suurempi. Johtuen juurikin siitä, että poistopuolella on pelkkä karkeasuodatin ja tulossa karkea hienosuodatin.


    • IV sss

      Pyörimisnopeuden säädöllä. Toinen puhaltimista pienemmällä virralla kuin toinen. Osassa koneita puhaltimia saa säätää suoraan säätimen huoltovalikon kautta (prosenttiohjaukset) joissain koneissa säätö tapahtuu muuntajan pinnejä muuttamalla, eri voltteja.

    • säätöseis

      Työhöni kuuluvana osana olen iv-säätöä tehnyt viimeiset 20 vuotta
      ja pari päätelmää on kirkkaana mielessä:
      Oikea säätömies on se joka huomaa ja korjaa suunnittelijan,rakennusvalvonnan ja asentajan virheet eli tarkastaa
      ovatko suunnitellut arvot Rakmk d2 mukaiset tila ja henkilövaateiden
      mukaisesti.JOS joku on suunnitellut jotain hölmöä ja pari hölmöä
      hyväksynyt ja vielä toteuttanutkin niin hyvä säätömies(parhaiten oikea asentajakin jo asennusvaiheessa) voi pelastaa paljon mitä
      tulee asumismukavuuteen ja taloudellisuuteen kun tarkistaa
      ilmamäärät, raittiinilmanoton sijoituksen,konetyypin ja sijoituksen.

      On näitäkin tullut muutamakymmenen tapausta todettua että
      on asennettu vääränkätinen kone, raitis ja jäteilmat tulevat ties mistä..
      Päällisin päin näissäkin venttiilit hienosti imee ja puhaltaa tosin välillä
      makuuhuoneisiin puhallettava ilma on tullut pesutiloista vuosia kun
      on mennyt poistoilma koneelle ja ulkoilmakanava ristiin..

      Eli kun se normiomakotitalon iv-järjestelmä kokonaisuutenaan hinnalta
      pyörii 10 k.n molemmin puolin niin osaava säätömies alta0,5k.n säätää
      ja tekee pöytäkirjan jossa esittää vaaditut ja toteutetut dm3/s,
      venttiilinasennot,paine-eron venttiilikohtaisesti.tulo-ja poistoilma
      puhaltimen keskinäiset tehosuhteet.maininnan suodattimien
      puhtaudesta säätöhetkellä ja säädön tehoasetuksen. ja poistosta
      pari tehostuksen arvoa. ja vielä poikkeamisien syyt ja perustelut
      pöytäkirjan lopuksi.
      Pientä lisäkorvausta vastaan kannattaa kysellä äänimittausta,kanavistontiiveyskoetta(jos se putkiheebo epäilyttää),
      puhaltimien ylitse mittaamista koneen sisäisten vuotojen takia.ja
      sitten vaipan läpi talon paine-eromittaus.
      sitten olisi vielä kymmenkuntamuutapikkujuttua minkä säätömies
      iv.stä ja vähän muustakin talotekniikasta katselee ja ohimennen
      kokeilee.
      ai niin ,ja voihan mittarin itsekkin ostaa ja alkaa harjoitella, kyllä
      tätä hommaa riittää vilpittömästi ilman mitään mustasukkaisuutta.

      • säätäjämittaaja

        Täyttä asiaa. Juuri näin hoidan hommat itsekkin ja töistä ei pulaa ole, eikä varmaan tule olemaankaan.


    • raksaaja

      Itse laskin ohjeelliset ilmamäärät kaikkiin huoneisiin ja tuunasin silleen että ollaan määräysten mukaisen ilmanvaihdon alueella.
      Sitten taulukoiden avulla säätelin venttiilit perussäätöihin.
      Ja IV kone käyrän mukaisesti oikealle teholle.

      Joskus käytän putkimiehen mittaamassa ilmamäärät.
      (ajattelin että tarkistuttaisin puhtain suodattimin JA likaisin suodattimin)

      ((Perfektionisti mittauttaisi myös minimiteholla ja maksimiteholla, jotta tulee ymmärrys miten ilmavirrat muuttuu milloinkin. Jos talossa säätyviä venttiileitä olisi syytä varmistaa koko järjestelmän järkevä toiminta myös moisen venttiilin eri asennoissa.))

    • errarehumanum

      Hyvältä kuulostaa.Laskitko kanaviston painehäviöt osa osalta
      ja metreittäin röörit? Vai oliko joku laskentaohjelma?Mutta putkimies ilmamiehen hommissa ei
      taida olla paras varmistus lopputuloksesta.

      • raksaaja

        Kanaviston painehäviön osuus meni ihan omilla arvioilla ja ilmavirtaa aistein varmistellen (kauimmaisistakin venttiileistä puhaltaa ja vetää hyvin). (runko toteutettu 200mm putkistolla, vasta loppumetreillä käytetty 125mm putkea jos on tarvittu)

        Arvelen että säädöt on jo sinnepäin, mutta ei täydellisen oikein, mitata/mittauttaa pitää aikanaan. IV specialisti tietenkin olisi pätevämpi kuin perusputkimies, mutta kun niitä putkimiehiä on naapurissa...


      • onnellinenSipokki
        raksaaja kirjoitti:

        Kanaviston painehäviön osuus meni ihan omilla arvioilla ja ilmavirtaa aistein varmistellen (kauimmaisistakin venttiileistä puhaltaa ja vetää hyvin). (runko toteutettu 200mm putkistolla, vasta loppumetreillä käytetty 125mm putkea jos on tarvittu)

        Arvelen että säädöt on jo sinnepäin, mutta ei täydellisen oikein, mitata/mittauttaa pitää aikanaan. IV specialisti tietenkin olisi pätevämpi kuin perusputkimies, mutta kun niitä putkimiehiä on naapurissa...

        Aika ikävää, että kunnon mittalaitteita ei onnistu vuokraamaan mistään ja ostaminen liian kallista.

        Meillä piti esittää katselmoinnissa IV:n säätöpöytäkirja, eli noiden säätö ulkopuolisen taholta oli ns. pakollista. Toistaalta olisin tuon kyllä muutenkin tehnyt. Ikävä vain, että säätö tehtiin niin huonosti, että piti tehdä sitten jälkikäteen uusiksi.

        Hyvä kysymys mitenkä ilma vaihtuu eri nopeuksilla. Eri tuulettimet toimivat eri tavoin eri kuormilla eivätkä toimi todellakaan lineaarisesti.

        Sinänsä itse noita säätelemällä pystyy pääsemään parempaan tulokseen kuin nopea säätö kerran venttiilit läpi kiertäen mikä meillä tapahtui.

        Tuo mainitsemasi suodattimien likaisuus on mielenkiintoinen kysymys. Itse huomaan talvella, kun yläkerran ikkunat menevät huuruun, että poistosuodatin alkaa olla imurointia vailla. Luulisi koneissa olevan nykyään niin paljon älyä, että kone pystyisi säätämään itseään, mutta ei.

        Samoin joskus on tarve säätää jonkin tilan IV:tä isommalle. Olisi mielenkiintoista tietää mitenkä muiden ilmavirrat silloin käyttyvät.

        Toinen vastaava on nuohoukseen käytetty poraharja. Kallis, joka tuli tosin ostetua.


      • raksaaja

        IV kone firmoilla lienee aiemmin ollut haussa kustannussäästö josta johtuen esim kanavien ilmanpainesuhteita ei seurata. Lisähintaan on esim enerventtiin jonninmoista ollut saatavilla.
        Seuraava haaste lienee ollut ohjauksen älyn tekeminen. Näihin päiviin on olleet ilmeisen kädettömiä tekemään ohjausta. Ja mitä vähemmän komponentteja sen yksinkertaisemmalla ohjauksella päästään.
        Nykyisin anturit on halpoja ja softareita kasvaa puissa eli jospa joskus...

        (huom. turha kuvitella että koskaan esim kiinasta saadaan suomessa toimiva ohjaussofta)


      • eioleväljänvoittanutta
        raksaaja kirjoitti:

        Kanaviston painehäviön osuus meni ihan omilla arvioilla ja ilmavirtaa aistein varmistellen (kauimmaisistakin venttiileistä puhaltaa ja vetää hyvin). (runko toteutettu 200mm putkistolla, vasta loppumetreillä käytetty 125mm putkea jos on tarvittu)

        Arvelen että säädöt on jo sinnepäin, mutta ei täydellisen oikein, mitata/mittauttaa pitää aikanaan. IV specialisti tietenkin olisi pätevämpi kuin perusputkimies, mutta kun niitä putkimiehiä on naapurissa...

        spesialisti on tehnyt melkein kaikki virheet,expertti on erehtynyt
        kaikessa monta kertaa.Amatöörit on oma lukunsa..


    • lievästisanottuna

      Anturit ovat halpoja niinkuin sanoit,mutta niiden sijoittaminen ei.
      Koneeseen anturi on vaikea sijoittaa oikein turbulenttisuuden takia,eli vaaditaan ns suojaeteisyys yleensä vähintään min 1x kanavan halkaisija
      (ennen anturia tai sen jälkeen voi olla vaikka millainen putkihässäkkä) jotta anturi kertoo mitään järkevää.Silloinkin yksittäisen anturin
      mittausepätarkkuus joka valvoisi vaikkapa poistopuolen ilmamäärien volyymia on huikea verrattaessa sitä esim 12 poistoventtiilin oikea-
      oppiseen paine-eromittaukseen jossa epätarkkuudet jakautuvat.
      Se että anturi(olkoon periaatteeltaan mikä vain) saadaan sijoitettua
      kanavassa optimaaliseen kohtaan on vaikeaa (iv-koneessahan lähes mahdotonta )ja käyrien ja haaroitusten vuoksi vaatii erikoisosaamista
      ja epäpuhtaudet tukkivat nopeasti mittayhteet joten huolto pitäisi saada säännölliseksi. Iv-olisi automatisoitu venttiilien osalta jo aikoja
      sitten jos pöly ei vaikeuttaisi toimintoja.Toivomme lienee kiinalaisissa
      softamiehissä joita saanee odotella kuin puolalaisia putkimiehiä jo
      toistakymmentä vuotta.

    • KiinnostaaTietää

      Miten tee-se-itse mies saa ilmanvahdon säädöt kohdilleen omatoimisesti? Lähinnä että on sopiva alipaine kämpässä (7-8 % alipaine).

    • tommi_j
      • BauHerr

        Hannele Rämö on sähköasentaja.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työsuhdepyörän veroetu poistuu

      Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan
      Pyöräily
      223
      6809
    2. Pakko tulla tänne

      jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää
      Ikävä
      40
      1221
    3. Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."

      Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1022
    4. Yksi kysymys

      Yksi kysymys, minkä kysyisit kaivatultasi. Mikä se olisi?
      Ikävä
      75
      881
    5. Hävettää muuttaa Haapavedelle.

      Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal
      Haapavesi
      47
      824
    6. Katseestasi näin

      Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a
      Ikävä
      59
      814
    7. Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä

      Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.
      Maailman menoa
      93
      784
    8. Toinen kuva mikä susta on jäänyt on

      tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.
      Ikävä
      38
      771
    9. Tietenkin täällä

      Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.
      Suomussalmi
      14
      726
    10. Jäähalli myynnissä!

      Pitihän se arvata kun tuonne se piti rakentaa väkisin.
      Äänekoski
      43
      723
    Aihe