Muutin toiselle paikkakunnalle, mikään ei tunnu enää hyvältä. Vieraat ihmiset ympärillä tekevät surullisiksi ja saavat vain pakenemaan omiin oloihin. Kukaan ei välitä, itse pitäisi mennä iloisena ja itsevarmana juttelemaan, eikä sekään riitä, pitäisi mennä miljoona kertaa iloisena juttelemaan sujuvasti, että edes jotain merkitsisi toiselle. En jaksa jatkuvasti mennä jollekulle juttua vääntämään tietäen ettei se merkitse mitään. Haluaisin vain samantien sellaista porukkaa ympärilleni, joka välittäisi minusta, olin sitten hiljaa tai en, kuten perhe. Mutta eihän se ole mahdollista. Yksinäisyys kai on kohtaloni sitten.
Muutto lamaannutti
adfsasd
4204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
oho, "yksinäisyys" alueelle olisi tämä kai kuulunut.
Hei!
Tilanteesi kuulostaa tosi tutulta. Asuin itsekin neljä vuotta opiskeluaikana kaukana kotipaikkakunnalta ja kovaa oli. Voi jopa sanoa, että sairastuin psyykkisesti mahdollisesti osin yksinäisyyden takia.
Tottakai ihminen kaipaa läheisyyttä ja lämpöä toisten ihmisten kanssa! Muuten ei jaksa.
Itse olen löytänyt toivoa ja lohtua yksinäisyyteeni siitä, että tiedän Jumalan olevan aina minua lähellä. Eihän se tosin aina poista tuskaa kokonaan, mutta auttaa kuitenkin jaksamaan.
Jeesus on se ystävä, joka ei koskaan jätä.
Rukoilen myös, että löytäisit ihan oikeita ihmisystäviäkin! Jokainen tarvitsee "jonkun, jolla on iho", kuten eräs lapsi asian osuvasti ilmaisi.
Tsemppiä ja voimia sinulle! Ja hei... Menepä seuraavan kerran juttelemaan vaikka jollekin vähän vanhemmalle ihmisille, varsinkin monet vanhukset kaipaavat epätoivoisesti juttukaveria. Entä jokin harrastuspiiri? Tai seurakunta?
Tiedän, että varsinkin isoissa kaupungeissa voi olla vaikea tutustua ihmisiin. Mutta ei kannata antaa periksi. Aina löytyy ihmisiä, joilla on sydän paikallaan! Ihan oikeesti. On varmasti monia, jotka kaipaavat ystävää, kuten sinäkin.
Rukoilen, että Jeesus auttaa sinua löytämään itsellesi ystäviä ja ennen kaikkea Itsensä, maailmankaikkeuden suurimman ja arvokkaimman Ystävän!
Siunausta sinulle!
Miksi vitussa kirjoitat Jesuksen nimen Jeesus?
Hän on Jesus, Suomeksi.
Voit muuten olla varma siitä, että yhdelle et ole merkityksetön: Jumalalle. Hän on myös voimallinen vapauttamaan sinut masennuksesta ja antamaan sinulle uusia ystäviä ja taivaallisen tuen, lohdutuksen, ilon ja uskon, silloin kun kukaan muu ei välitä, tai ainakin näyttää siltä. Usein meitä ihmisiä koetellaan juuri tällaisilla vaikeilla ajoilla, jotka tuntuvat tosi pahalle, mutta joilla on kuitenkin joku suurempi ja syvempi merkitys; sellainen, mitä emme voi vielä tässä hetkessä ymmärtää.
Itsekin olen huomannut sen, että kun pääsee yli ja kasvaa vaikeuden vaiheiden kautta, voi elämään yllättäen tulla jotakin aivan uutta ja ihmeellistä sisältöä. Vaikeat vaiheet elämässä myös auttavat ihmistä turvautumaan Jumalaan. Voin sanoa omasta kokemuksesta, että uskoni Jumalaan vahvistui -ja uudistui -kun kävin läpi hyvin vaikeita asioita elämässäni.
En tosiaankaan tahtoisi palata ajassa taaksepäin siihen, mitä kävin läpi. Mutta tiedän myös, että ilman sitä en olisi ehkä tässä, jossa nyt olen.
Se, mitä käyt nyt läpi, ei ole lopullista. Älä siis menetä toivoasi! Siunauksin: Ystäväsi.