Professori, emeritus Martti Tiuri kirjoittaa tänään näyttävästi HS:n mielipidepalstalla, että maan kaikki kunnat kattava uudistus on välttämätön, koska nykyisen menon jatkuminen johtaa palveluiden heikkenemiseen. Tämä taas puolestaan Tiurin mukaan aiheuttaa suuria kustannuksia sekä jarruttaa talousalueiden ja Suomen kehitystä.
"Suomen tulevaisuuden kannalta ongelmien ratkaisulla on jo kiire", Tiuri jatkaa.
"Kunnat on yhdistettävä riittävän suuriksi seutukunniksi, joilla on edellytyksiä omatoimimiseen kehitykseen". Työpaikkojen lisäämisellä valtion virastoja siirtämällä ei ole olennaista vaikutusta, mutta se heikentää siirtouhan alla olevien laitosten toimintaa koko maan vahingoksi, Tiuri jatkaa.
Mieluista luettavaa.
Joku muukin on samasta aiheesta kirjoittanut, tosin jo vuosia pitempään kuin proff. Tiuri.
"Suomen tulevaisuuden kannalta ongelmien ratkaisulla on jo kiire", Tiuri jatkaa.
"Kunnat on yhdistettävä riittävän suuriksi seutukunniksi, joilla on edellytyksiä omatoimimiseen kehitykseen". Työpaikkojen lisäämisellä valtion virastoja siirtämällä ei ole olennaista vaikutusta, mutta se heikentää siirtouhan alla olevien laitosten toimintaa koko maan vahingoksi, Tiuri jatkaa.
Mieluista luettavaa.
Joku muukin on samasta aiheesta kirjoittanut, tosin jo vuosia pitempään kuin proff. Tiuri.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Kukahan hitto tuo "joku muu" voisi olla... minä kun olen jo sen verran kalkkihattu, että en kuolemaksenikaan muista...;-)))
...sille heti vastannut. Kylläpä silloin konjakkia kului! ;-)
;-D
Minä juon vain kolmannen veroluokan mallasta... Karhua...
Koskaan ei ole hitaudesta moitittu... usein ei kiiteltykään;-)))
http://www.cognac-world.com/
Tietysti... enhän minä sentään mikään tuomokankkunen ole...
...
...
V.S.O.P.
Taas kerran jäävät yksilöimättä mitä ne ovat ne "suuret kustannukset" ?
Vuosi sitten tehtiin taas yksi väitöskirja tutkimus kuntien todellisista kustannuksista.
valtiot.tri Esko Ovaskan tutkimuksessa todettiin, että; "Pienet kunnat eivät ole kuntarakenteen pulmakuntia. Suuri osa Varsinais-Suomen pienkunnista tuottaa kohtuullisen edullisia ja kuntalaisten tarpeet kattavia sosiaali- ja terveyspalveluja, usein jopa suuria kuntia edullisemmin."
Pienkunnat eivät saa pienuudestaan johtuen yhtään lisää valtionosuutta tai muutakaan tukea.
Kuntien on tehostettava toimintojaan ja uudistettava tapoja järjestää kunnalliset palvelut. Myös kuntien välistä yhteistyötä on edelleen kehitettävä.
Kuntaliitoksilla saatavat säästömahdollisuudet arvioidaan suurimmiksi alueilla, joilla yhdyskuntarakenne on yhteensulautunut, eli lähinnä ns. reikäleipäkunta-alueilla. Liitoshyödyt vähenevät selvästi, mitä kauempana kuntien taajamat sijaitsevat toisistaan.
Tässä valossa kuntaministeri Mannisen ehdotus pääkaupunkiseudun järjestelyistä on erittäin viisas.
-------------------------------------------------
"tehtiin taas yksi väitöskirja tutkimus"
Olikohan siinä monta yhdys sanaa...
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/5DA5AC5B91D49217C2256E8C003A4A4F/$file/040430.html
Hupsista heijjaa, söör kirjoitta -taas- asiaa.
Jos niin viisas mies kuin Tiuri tulee söörin linjoille, niin kuinka viisas tämä "joku muukin" mahtaa olla -hupsista heijjaa- !
http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2003/06/23/alueuutiset/juttu1/sivu.html
...
Pääkaupunkiseudun tilanne, jossa jo 1/3 osa valtuutetuista kannattaa kuntien yhdistymistä, on hyvä esimerkki siitä, että pitää ottaa huomioon ne muutokset, mitä ihmisten liikkuminen aiheuttaa, kun olemme siirtyneet hevoskärryajasta nykyaikaan.
Kuntarajat ovat monasti hyvin vanhentuneita palvelutuotannon kannalta, eikä niistä kiinnipitämiselle yleensä löydy muita syitä kuin naapurikateus ja muutosvastarinta, jotka hidastavat järjen käyttöä kuntien palveliutuotannossa ja hallintokustannusten rationalisoimisessa.
Sinä, Tuomo, kun vanhusten hoidosta tiedät, niin pidätkö järkevänä tilannetta, jossa kaksi kotipalvelua tarvitsevaa vanhusta asuu sadan metrin päässä toisistaan ja toiselle tuodaan palvelut 60 kilometrin päästä yhden kunnan palvelukeskuksesta ja toiselle taas 75 kilometrin päästä toisen kunnan palvelukeskuksesta, kun kummassakin kunnassa on asukkaita ehkä yhteensäkin jonkun Kirkkonummen verran, mutta hallintovirkamiehiä ja muita byrokraatteja tuplasti yli tarpeen.
Missähän tämmöistä on tapahtunut ?
Teoriassa tämmöistä voi tapahtuakin, tuskin käytännössä, kunnat voivat tehdä ja myös tekevät yhteistyötä.
Mutta oli hyvä, että otit puheeksi nämä vanhusten palvelut.
Kuntien menoistahan on reilut neljä viidettä osaa lakisääteisiä menoja, joista suurin osa koostuu sosiaali-, terveus- ja opetustoimen menoista.
Ne ovat käsillä ja sydämellä tehtävää, hyvin ihmisläheistä työtä. Ei tämä mainitsemasi kotiavustaja siellä kylillä, kuin hoitaja laitoksessakaan, pysty hoitamaan kuin yhtä ihmistä kerrallaan.
Pienissä kunnissa vanhusten hoito on ihmisläheisempää, siellä tiedetään hyvin tarkkaan milloin, missä ja millaista apua vanhus tarvitsee.
http://spektri.oph.fi/SubPage.asp?path=580,645,24175
Juuri lakisääteisten menojen järkevä käyttö edellyttäisi järkevää toimintaa myös kuntien palvelutuotannossa, mikä ei ole mahdollista, jos palvelutuotanto on pilkottu hallinnollisesti liian pieniin, historiallisiin yksiköihin.
Siinä maksetaan silloin turhasta työstä, jolla ei ole ihmisläheisyyden ja palvelun laadun kanssa mitään tekemistä. Eihän hallinnon ja palvelutuotannon järkeistäminen sitä merkitse, etteivätkö hoitajat edelleen tietäisi, millaista apua vanhus tarvitsee.
Tässä on kyse vain siitä, Tuomo, että tuotetaan edelleen hyvää palvelun laatua, ehkä jopa parempaakin, mutta tuotetaan se tuhlaamatta yhteisiä rahoja siihen järjettömyyteen, mitä hevoskärryajalla syntynyt kuntajako nyky-Suomessa merkitse.
Muutosvastarinta perustuu usein juuri sellaisiin ennakkoluuloihin, kuin Sinulla Tuomo on. Kannattaa siis avata silmät avoimelle ja objektiiviselle tarkastelulle.
Ei tarvitse olla kuin 2000:n ihmisen peräkylä niin alkaa löytymään kaavoitusvirkamiestä ja elinkeinoasiamiestä sun muita viskaaleja.
Sellainen byrokratisoituminen aiheuttaa järjesttömiä kustannuksia.
Kaavoitusinsinöörin, elinkeinoasiamiehen yms. virat voidaan perustaa vaikkapa naapurikuntien kanssa yhteisiksi tai ostaa heidän palvelunsa yksityissektorilta. Tähän suuntaan ollaan myös koko ajan menossa.
Virkamiesten osuus kunnallisista työntekijöistä on kuitenkin varsinkin pienissä kunnissa erittäin pieni. Moninkertainen määrä työntekijöitä on koulutuksessa, päivähoidossa ja vanhustenhoidossa, joissa vaaditaankin tietty henkilöstösuhde työntekijöiden ja palvelunsaajien välille. Tähän ei kuntaliitoksilla, kuntien välisellä yhteistyöllä tai yksityistämisellä löydy ratkaisua.
...luulo vai tieto ?
Jos on tieto, toivoisin esimerkkejä ?
Siis esimerkkejä noiden "peräkylien" "elinkeinomiehistä ja kaavoittajista" ?
...
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;65;348;4827;4892;4869
Kuntien kaavamainen yhdistäminen ei ole mikään lääke kustannuskriisiin, sen ovat tutkimustuloksetkin osoittaneet.
Sen sijaan ylikunnallinen yhteistyö tuottaa myös todellisia säästöjä.
Kuntien yhdistäminen tuo säästöjä yhtä paljon kuin tämä Lipposen hallituksen lääniuudistus.
Mistähän johtuu, ettei mistään löydy laskelmia siitä, että paljonko syntyi säästöä muutaman maaherran ja heidän autonkuljettajiensa virkojen lakkauttamisesta?
Suomi -nimisen tasavallan paikallishallinon ja sen palvelujen turvaamisessa olosuhteissa, kun
ennen vuotta 2010 (huom; elämme jo vuotta 2004)
150 000 kuntien palkollista ja toisaalta vuoteen 2012 menenssä 50 % valtion palkollista jää eläkkeelle eli yhteensä yli 200 000 palkollista.
Kuka tuottaa palveluja? Onko pienenllä (esim.
samalla tavalla eli tulee olemaan tällä menolla kuntia, joiden väestöstä on
eläkeläisiä jopa puolet tai enemmänkin !
Olet oikeilla jäljillä, ei anneta periksi, eikä "väsytä"
Kyse on todellakin muustakin kuin "hallintosäästöistä"
Ongelmana on kuitenkin se, etteivät kuntaliitokset välttämättä vaikutakaan kaavamaisen myönteisesti kuntalaisten palveluihin, eikä liitokset ole vähentäneet opetus- ja terveydenhuollon menoja.
Valtiot.tri Esko Ovaska totesi väitöskirjassaan, että "suuri osa pienkunnista tuottaa kohtuullisen edullisia ja kuntalaisten tarpeet kattavia sosiaali- ja terveyspalveluja, usein jopa suuria kuntia edullisemmin.
VATT:n tutkijat Antti Moisio ja Roope Uusitalo käytännön elämään kohdistuneessa vertailututkimuksessaan tulleet siihen tulokseen, etteivät kuntaliitokset ole vähentäneet opetustoimen- ja terveydenhuollon menoja.
Kunnallinen itsehallinto on ehkä vanhin kansalaisdemokratiamme ilmentymä, sehän sai siitä alkunsa kun itsenäiset talonpojat kokoontuivat kirkonmenojen jälkeen päättämään pitäjän yhteisistä asioista.
Annetaan siis demokratian toimia, todella länsimaisen demokratian.
Kuntien järkevää yhteistyötä tapahtuu ja kuntaliitoksiakin syntyy, kun kuntalaiset itse niin päättävät, nytkin on useita vireillä. Kaavamainen ylhäältä ohjaus kuuluu kokonaan toisenlaiseen systeemiin.
http://spektri.oph.fi/SubPage.asp?path=580,645,24175
Jos pienessä kunnassa on yli puolet eläkeläisiä, ja työssä käyviä joku neljännes ja veronmaksajia vielä vähemmän. Miten yhtälö toimii, kun ei ole niitä palveluntuottajia tällä menolla.
Miten mainitsemasi kuntaa tuottaa tällöin edullisemmin palvelut. Pettää infra monella tasolla paikallishallinnon toimimiselle.
Hyvin yksinkertaista... konkurssissa olevat kepukunnat rosvoavat rahansa niiltä kunnilta, jotka ovat hoitaneet asiansa... meno- ja tulotaloutensa... ja taas porskutetaan...
Roskajoukkio koko Kepu.
Tiuri ei kuitenkaan määrittele asiaa tarkemmin; pitäisikö kunnan olla keskussairaalapiirin, terveyskeskuspiirin vai koulupiirin laajuinen.
On verrattain helppo esittää 444 kuntaa koskien yleisiä väittämiä määrittelemättä minkä kunnallisen palvelun perusteella kuntajako pitäisi toteuttaa.
http://www.intermin.fi:8080/aluejaot/aluejaot
... ei perustu mihinkään tutkimukseen. Se on vain yleinen käsitys kokdem-piireissä, jotka jatkuvasti puhuvat, että maan asiat ratkaistaan kuntaliitoksilla. Kaikki tutkimukset ovat osoittaneet, että pienet kunnat hoitavat tehtävänsä parhaiten. Pienet kunnat hakeutuvat luonnolliseen yhteistyöhön naapureidensa kanssa ja näin alentavat palvelujen tuottamisen kustannuksia. Pieni kunta on myös demokratian kannalta ihanteellinen. Silloin kuntalainen on lähellä päätöksentekoa.
Jos pienessä kunnassa on yli puolet eläkeläisiä, ja työssä käyviä joku neljännes ja veronmaksajia vielä vähemmän. Miten yhtälö toimii, kun ei ole niitä palveluntuottajia tällä menolla siellä napurikunnassakaan.
Miten mainitsemasi kunta tuottaa tällöin edullisemmin palvelut. Taitaa pettää infra monella tasolla paikallishallinnon toimimiselle.
... tuommoista kuntaa, jossa puolet olisi eläkeläisiä. Kuntien taloutta taspainotetaan valtionosuuksien jaon yhteydessä periaatteella, että kullekin kuntalaiselle taataan vähintään 90 % maan keskimääräisestä kunnaalistulosta. Tämä ei ole mitään ylimääräistä tukea köyhille kunnille, vaan tasausta, joka joka tapauksessa jaetaan kunnille vuosittain.
Vastasu: saadaan niistä elinvoimaisemmista yrityskunnista, joiden veronmaksajia kepukin haluaa edelleen raskaasti verottaa. Eilinen hallituksen verouudistus, vaikka siinä on myönteisiä puoliakin, ei ota pienyrittäjiä ja toisaalta paljon työllistäviä yrityksiä huomioon, vaan pakottaa siirtämään työpaikat Suomesta pois.
entäs joskus 2010 -luvulla.
... kuntia, joissa puolet on eläkeläisiä, niin eipä hätää. Tuo kuvaamani tasausautomaatti toimi silloinkin. Ne tasausrahat eivät ole keneltäkään poissa. Joka tapauksessa kaikki maan eläkeläiset tulee hoitaa. Ei se ole sen raskaampi kansallinen tehtävä, vaikka näitä sattuisi asumaan samassa kunnassa yli puolet asukkaista. Vastaavasti vähemmän asuu sitten muissa kunnissa.
... Lipposen hallitusten aikana harjoitettiin maassa niin rankkaa keskittämispolitiikkaa lähinnä Helsingin seudulle, että nuo tasaukseen käytetyt valtion osuudet, mitkä ovat noin kolmannes kuntien tuloista, eivät enää riittäneetkään tuon 90-prosentin säännön toteuttamiseen. Niinpä sen lisäksi, että rikkaimmat kunnat, Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Salo eivät saaneet valtionosuuksia lainkaan, joutuivat luovuttamaan omia kunnallisverotulojaan tuohon tasauskassaan.
Tosi perikepulaista ajattelua. Ne ovat poissa valtion kassasta ja riittääköö veronmaksajia sitten sinne kassaan ja kestääkö valtion talous, on myös tämän asian yksi pointti.
...
...
...