Me suomenkieliset olemme taistelleet satoja vuosia suomenkielisen koulutuksen puolesta, emmekä vieläkään ole päässeet tasa-arvoiseen asemaan ruotsinkielisten kanssa.
Tärkeäää on että saisi tehdä lopputyönsä äidinkielellään kuten ruotsinkielinen saa tehdä suomenkielisessä koulussa. Suomenkielinen ei voi tehdä suomenkielellä Hankenilla tai Åbo Akademiessa.
Päivi Lipponen on sitä mieltä että suomenkielisen pitäisi käydä koulunsakin ruotsiksi. Hän ehdotti että suomenkieliset lapset valjastetaan ruotsinkielisen kouluverkon tukemiseen. Koska monet ruotsinkieliset koulut kärsivät oppilaspulasta ja sulkemisuhasta, niin suomenkieliset voisivat käydä ruotsinkielstä koulua ja vähitellen luokka kerrallaan siirtyä kokonaan ruotsinkielisiin luokkiin. Mistä tälläisiä poliitikkoja Suomeen oikein tulee??
Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä opinahjoja. Siksi juuri ruotsinkieliselle on turvattu paremmin opiskelu äidinkielellään kuin suomenkieliselle.
Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen kouluun joutumatta suomen kielen kokeeseen, hän voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi, valmistua suomenkielisestä koulusta ruotsin kielellä, tehdä lopputyönsä ruotsiksi MISSÄ TAHANSA koulussa Suomessa.
Abo Akademissa eikä Hankenilla ei voi vaatia tenttikysymyksiä suomeksi, ei voi tehdä gradua suomeksi. Ruotsinkielinen saa tehdä lopputyönsä äidinkielellään kaikissa oppilaitoksissa Suomessa koska kaikki oppilaitokset ovat ruotsinkielisiä tai vähintään kaksikielisiä.
Suomenkielinen joutuu aina kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen koulutukseen. Suomen kieli on myrkkyä ruotsin kielisessä ympäristössä. Kaksikielisyys on valheellinen hokema ruotsin kielisessä Suomessa.
Åbo Akademi eikä Hanken järjestä pääsykokeita ruotsiksi. Niiden ei tarvitse. Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisten omat kiintiöt.
Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa tai korkeakoulua! Sen sijaan ruotsinkielisiä on 3 kpl kiintiöt. Ruotsinkieliset opinaahjot ovat ÅA, Hanken, Svenska kommunal- och socialhögskolan.
Tärkeäää on että saisi tehdä lopputyönsä äidinkielellään kuten ruotsinkielinen saa tehdä suomenkielisessä koulussa. Suomenkielinen ei voi tehdä suomenkielellä Hankenilla tai Åbo Akademiessa.
Päivi Lipponen on sitä mieltä että suomenkielisen pitäisi käydä koulunsakin ruotsiksi. Hän ehdotti että suomenkieliset lapset valjastetaan ruotsinkielisen kouluverkon tukemiseen. Koska monet ruotsinkieliset koulut kärsivät oppilaspulasta ja sulkemisuhasta, niin suomenkieliset voisivat käydä ruotsinkielstä koulua ja vähitellen luokka kerrallaan siirtyä kokonaan ruotsinkielisiin luokkiin. Mistä tälläisiä poliitikkoja Suomeen oikein tulee??
Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä opinahjoja. Siksi juuri ruotsinkieliselle on turvattu paremmin opiskelu äidinkielellään kuin suomenkieliselle.
Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen kouluun joutumatta suomen kielen kokeeseen, hän voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi, valmistua suomenkielisestä koulusta ruotsin kielellä, tehdä lopputyönsä ruotsiksi MISSÄ TAHANSA koulussa Suomessa.
Abo Akademissa eikä Hankenilla ei voi vaatia tenttikysymyksiä suomeksi, ei voi tehdä gradua suomeksi. Ruotsinkielinen saa tehdä lopputyönsä äidinkielellään kaikissa oppilaitoksissa Suomessa koska kaikki oppilaitokset ovat ruotsinkielisiä tai vähintään kaksikielisiä.
Suomenkielinen joutuu aina kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen koulutukseen. Suomen kieli on myrkkyä ruotsin kielisessä ympäristössä. Kaksikielisyys on valheellinen hokema ruotsin kielisessä Suomessa.
Åbo Akademi eikä Hanken järjestä pääsykokeita ruotsiksi. Niiden ei tarvitse. Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisten omat kiintiöt.
Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa tai korkeakoulua! Sen sijaan ruotsinkielisiä on 3 kpl kiintiöt. Ruotsinkieliset opinaahjot ovat ÅA, Hanken, Svenska kommunal- och socialhögskolan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ime munaa
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet.
Enemmän kuin joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista pääsee yliopistoon, suomenkielisistä vain joka neljäs (27 %). Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kielikiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokielikiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset pääsevät jopa 10 pistettä (ja 10 %) huonommalla pääsykoetuloksella yliopistoon esim. lääketieteelliseen tiedekuntaan kuin suomenkieliset. Moni lahjakkaampi suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista:
Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 26-27 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
ime munaa