siirsin tänne ajan kuluksi

Eli toisin sanoen, sinulta valahti kusi nilkkaan? Älä sure, kyllä KESÄ KUIVAA SEN MINKÄ KASTELEEKIN! Vaikka sinun nimesi ei taida olla kesä.. harmi sinänsä. Tunsin kerran erään naisen, jonka koiran nimi oli Syystalvi. Hauska pieni elukka, vaikka välistä turhan laiskakin. Kerrankin piti mennä sanomalehti hakemaan ja Syystalvihan haki sen sitten kaupasta ja joutui sitten luonnollisesti maksamaankin siitä. Parempi vaihtoehto olisi vain ollut kysyä naapurilta, voisiko sitä lehteä lainata aamucacan ajaksi. Heh, mutta ei tämä Syystalvi muutenkaan sen välkympi kaveri ollut, taisi se kerran astua oman jätöksensä päällekin, luuli vielä viikko sen jälkeen, että "no suklaatahan se vaan on", omistaja tokaisi siihen jotta: "no maistappa, ei se meinaan siltä tuoksu". Arvatenkin tämä älyn jättiläinen alkoi maiskuttelemaan siinä kaikessa rauhassa ja totesi sen sitä itseään olleen, niin, tofuapa hyvinkin.

Muistan itsekin maistaneeni kerran villissä nuoruudessani tofua, kaikki alkoi kun kaverini Posio Vaikenee, sanoi että talven tullessa rasvakerros täytyy löytyä. Itse näytin siihen aikaan riutuneelta kuin 'witzistä viimeinen selvinnyt juutalainen. Eihän sellaisena voi mitenkään selvitä kylmää Suomen talvea, kun pohjoistuuli vielä puski kylmempää ilmaa sisään. Ovia pidettiin siihen aikaan auki, koska pelättiin, että harakat tulevat kostamaan yöllä. Harakan jäte peltikatolla oli ikävimpiä asioita siihen aikaan. Harakoita pidettiin myös jonkin sortin myyttisinä taruolentoina ja jumalina. Sanonta silloin meni: "Parempi harakka tyytyväisenä ovella, kuin kymmenen katolla cacalla.", voitte arvata kumpi vaihtoehto oli mukavempi loppupeleissä. Siihen aikaan muuten Suomi pääsi ensimmäisiä kertaa loppupeleihin, pelissä pelasivat vastakkain Idän mahti punakone Edmonton ja Aasian kovimmat ankat Montreal. Suomi siis pääsi katsomaan lattiatasolla penkkien alta, tätähän juhlittiin pienessä kotimaassamme kuin joulua ikään. Seuraava maanantai oli vapaapäivä ja postimerkkejä tehtiin joukkueemme lupaavimmista pelaajista. Kultaista aikaa tosiaankin, itsellä oli muutenkin vapaapäivä, koska olin vain pätkätöissä koiravahtina ja Syystalvi oli päässyt isäntien matkaan Espanjaan lomalle.

Espanjassa taidettiin myös pitää ovia auki, mutta sitä tarinaa en ihan niin hyvin tunne. Siellähän on muutenkin aina todella lämmin, harakoita siellä ei taida olla nimeksikään. Espanjassahan se myyttinen taruolento jumala on todennäköisesti tämä Oviedon missile. Missi Le Oviedostahan oli aina kateellinen kun hänen nimityksensä meni tälle raketille. Le oli muutenkin Koreasta joten aivan turhaa aukomista häneltä sinänsä. Tämä ohjus oli myös se puuttuva lenkki, josta aina vain jaaritellaan. "Missing lenk", englanninkielinen nimitys tälle lenkille. Joskus muutenkin HK:n sinisen paketista puuttuu se toinen lenkki, se onkin sitten aivan julmetun kivaa saada vain yksi lenkki kahden hintaan. Ja arvaa mitä vastattiin kun lähetin HK:lle palautetta asiasta: Jos lenkkejä on kaksi ja sinä syöt yhden, paljonko niitä sitten on? Niin, hörhö, niitä on yksi. Lakkaa lähettämästä roskapostiasi tänne, munapää. Rakkaudella HK!", todella surkeaa toimintaa. Sitten nämä kaverit vielä varastavat Typhoonin ja nimeävät sen HK Areenaksi, anteeksi mutta mitä lenkkiä tämä on olevinaan? No sinistä tietenkin, sattumaako sinänsä? Tepsi joutuu karsimaan tällä kaudella ja tilalle tulee, kukas muukaan kuin SININEN TuTo.

Joka tapauksessa toivon, että löydät viestistä sen punaisen kultaisen langan ja niiden mukana useita kirjoitusvirheitä, joita voit pilkkoa unissasi, rakas nimimerkki "Nobo."

Me kaikki uskomme sinun kykyihisi, voit sitten aloittaa taas yhden hassunhauskan ketjun renkaidenkoosta ja ratti nappuloiden sijo itte lus ta. Vielä Keken viiksistä voisit yhden tehdä kanssa. Ja Kimin lippiksestä ja takatukasta. Ja viimeisenä toiveena, me kaikki odotamme ketjua sinulta joka käsittelisi Hamiltonin korvakoruja.

Odotan innolla lisää,
Rakas lukijasi,
Puuttuva Lenkki Tolvakasta