Rakasta minua enemmän kuin rakastan itse itseäni.
Rakasta minua niin paljon, että opin rakastamaan itseäni.
Rakasta minua niin paljon, että jaksat opettaa minua näkemään itsessäni jotain hyvää.
Rakasta minua niin paljon, että vihdoin uskon sinua.
Yritän pitää sut poissa tästä kaikesta. Tunget vain lähemmäs.
Jokaisella askeleellasi saat minut tarvitsemaan sinua enemmän.
Pelkoni on rakastua välittämiseesi. En näe sinua vain sen, että väität rakastavasi.
Et sellaista ansaitse. Miten pitää sinut? Miten ansaita sinut?
Masentunut rakkaus.
Rakasta minua niin paljon, että opin rakastamaan itseäni.
Rakasta minua niin paljon, että jaksat opettaa minua näkemään itsessäni jotain hyvää.
Rakasta minua niin paljon, että vihdoin uskon sinua.
Yritän pitää sut poissa tästä kaikesta. Tunget vain lähemmäs.
Jokaisella askeleellasi saat minut tarvitsemaan sinua enemmän.
Pelkoni on rakastua välittämiseesi. En näe sinua vain sen, että väität rakastavasi.
Et sellaista ansaitse. Miten pitää sinut? Miten ansaita sinut?
Masentunut rakkaus.
Vastaukset 7
Vanhimmat
On ensin opeltava rakastamaan itseäsi
jotta voisit hyväksyä muut
kannattaa ensin hyväksyä itsesi
jotta voisit auttaa muita
on ensin autettava itseäsi
Siispä hyväksy itsesi sellaisena kuin olet äläkä tuomitse toisia
Niin tasapaino löytää luoksesi askel kerrallaan
Olen paljon pohtinut tätä ja tullut siihen tulokseen, että jos nämä usein toistetut "viisaudet" olisivat totta, niin kukaan ei koskaan voisi rakastaa eikä auttaa ketään.
Ensin täytyy saada, jotta voisi antaa, edes itselleen. Ei toisinpäin. Eristyneenä ja omasta voimassaan ihminen ei rakkautta itsestään synnytä. Ei koskaan.
Rakkautenne voisi olla pelastus masennukseesi. Anna sen soljua elämääsi. Älä pelkää vaan purjehdi hänen kanssaan satamaan, yhdessä. Siellä odottaa aurinko ja elämä.
Olen samaa edellisen kirjoittajan kanssa. Usein sanotaan, että ihmisen pitäisi oppia hyväksymään ensin itsensä ennen kuin hän voi rakastua kehenkään toiseen, mutta se on minusta ihan roskaa. Päinvastoin juuri rakastuminen voi olla masentuneelle tie onnellisempaan elämään, mikäli vain saa vastarakkautta toiselta.
Kiitos.
Tuntuu pelottavalta ajatukselta, etteivät nämä tunteet ole rakkautta vain siksi, koska en itseäni rakasta.
Hänen ja hänen hyväksyntänsä tunteminen on niin kaunis tunne. Joskus hetkittäin voin jopa nähdä hänen silmistään sen kauniin ihmisen, josta hän niin paljon välittää. Se saa minut haluamaan olla parempi, pitää itsestäni paremmin huolta. Nukkua, syödä hyvin ja ottaa lääkkeeni. Hän saa minut haluamaan voida paremmin. Hoidolla on tarkoitus, päämäärä saada itsensä kuntoon, jossa voisin antaa takaisin. Hän antaa voimaa yrittää. Minä haluan jonain päivänä olla vielä se, joka jaksaa kantaa oman osansa. Pienen osani, mutta omani. Haluan voida hyvin, jotta voin olla hänelle sama pehmeä paikka, joka hän on minulle.
Pelkoni eivät ole poissa, eivät huoleni ja murheeni ole hänen mukanaan kadonneet. Hän on jopa tuonut uusia mukanaan. Ei se kuitenkaan ole hänen tehtävänsä parantaa minua. Se on minun tehtäväni, minun vastuuni kuntoutua. En osaa käsitellä epävarmuutta kovin hyvin. Kaikki liian epävarmaa, pelottavaa ja uutta. Uskallanko luottaa selviäväni jos kaikki ei sujukaan ja tulee pettymys?
Epävarmuus kuuluu aina elämään, mutta sen kanssa täytyy yrittää elää. Tämä on klisee, mutta sanonpa nyt kuitenkin, että ihminen katuu yleensä enemmän asioita, jotka hän on jättänyt tekemättä kuin niitä, jotka hän uskalsi tehdä. Se, että seuraako rohkeudesta jotain hyvää, huonoa vai eikö siitä seuraa yhtään mitään - se selviää vain kokeilemalla.
Masennus ei tietenkään koskaan ole kiva juttu, mutta ajattele, että sehän antaa sinulle mahdollisuuden tutustua kiinnostuksen kohteeseesi todella syvällisesti. Sellaiset ihmiset, joilla ei ole minkäänlaista kokemusta masennuksesta, saattavat mennä ihan shokkiin sitten jos kumppani yhtäkkiä sairastuukin ja suhde saattaa tuhoutua. Mutta jos sinä olet löytänyt ihmisen, joka välittää sinusta masennuksestasi huolimatta, olet löytänyt todellisen aarteen, josta kannattaa pitää kiinni. Hän luultavasti välittää sinusta hyvin paljon ja mieti sitä, miten onnellisia te olisittekaan yhdessä sitten kun sinä olet parantunut, jos hän jo nytkin onnistuu tekemään elämästäsi merkityksellisempää.
Una Lunalle. Kirjoitat erittäin kauniisti tunteistasi. Kirjoituksestasi voi selkeästi aistia, kuinka paljon hän sinusta välittää. Älä pelkää tunteitasi, vaikka et osaisikaan nähdä onko ne lähtöisin kyvystä rakastaa itseä vai mistä. Ei tuollaisia asioita osaa kukaan muukaan nähdä. Hyppää aallonharjalle ja anna sen kuljettaa sinut satamaan. Pysyt varmasti aallon kyydissä, ja jos meinaat pudota, anna hänen tukea sinua. Yhdessähän te sinne satamaan olette menossa.
Kuten sanoit, vastuu on sinulla, mutta tavoitteet on helpompi saavuttaa yhdessä kun vieressä on tuki, josta tarvittaessa voi ponnistaa. Äläkä myöskään mieti mitä murheita hän on tuonut tullessaan, sillä te pääsette rakkauden voimalla varmasti satamaan. Matkallanne valokin kimaltelee vedestä, sekin taitaa elää ja nauttia rakkaudesta.