Ystävien saaminen on hankalaa. Kyllähän sitä jutella voi ihmisten kanssa, mutta miten siitä pääsee eteenpäin sellaiselle tasolle, että oikeasti tehdäänkin jotain yhdessä? Entäs kun en välitä juomingeista ja bileistä, sellaiset eivät siis oikeastaan ole vaihtoehto, vaikka niissä kuulemma ihmiset ystävystyvät? Miten voi erottaa joukosta ne ihmiset, jotka eivät myöskään viihdy tuollaisen viihteen parissa, että voisi yrittää hakeutua heidän seuraansa? Pitäisihän muutakin yhteistä toki olla, mutta tuo nyt varmaan on yksi olennainen seikka.
Kuvittelen, että helpointa olisi ystävystyä sellaisen ihmisen kanssa, joka myös kaipaisi ystävää ja tekemistä vapaa-ajalle. Jos toisella on paljon kavereita niin tuntuu jotenkin vaikealta pyytää sellaista seurakseen, vaikka tuskin ketään nyt haittaisikaan jos kysyisi. Haluaisin kuitenkin, että ystävällä olisi sitten aikaa ja halua olla juuri mun kanssani, eikä hänen kalenteristaan tarvitsisi varata tapaamisaikaa aina kuukausi etukäteen. Kunpa löytäisi jonkun jonka kanssa osaisi ja voisi olla silleen rennosti ja että se ystävyys olisi muutakin kuin pelkkää "pinnallista" juttelua, siis että oikeasti viihdyttäisiin yhdessä.
Kuvittelen, että helpointa olisi ystävystyä sellaisen ihmisen kanssa, joka myös kaipaisi ystävää ja tekemistä vapaa-ajalle. Jos toisella on paljon kavereita niin tuntuu jotenkin vaikealta pyytää sellaista seurakseen, vaikka tuskin ketään nyt haittaisikaan jos kysyisi. Haluaisin kuitenkin, että ystävällä olisi sitten aikaa ja halua olla juuri mun kanssani, eikä hänen kalenteristaan tarvitsisi varata tapaamisaikaa aina kuukausi etukäteen. Kunpa löytäisi jonkun jonka kanssa osaisi ja voisi olla silleen rennosti ja että se ystävyys olisi muutakin kuin pelkkää "pinnallista" juttelua, siis että oikeasti viihdyttäisiin yhdessä.
Vastaukset 35
Vanhimmat
No jospa vaikka perustaisimme pk- seudulle "kahvilakerhon" jossa ei-humalahakuiset miehet ja naiset voisivat tavata jonkun muun kun reuhaamisen merkeissä. Ja sitten aikaa myöten ne, joilla on samankaltaisia tai yhteen sovitettavissa olevia harrastuksia ja kiinnostuksia, muodostaisivat kaveripiirin.
Näin nettiaikana luulisi olevan helppoa suorittaa hieman esikarsintaa etteivät virkkaajat ja basehyppääjät joudu keskenään juttupulaan. Mutta eihän sitä tiedä vaikka kummatkin pitäisivät vaikka mangasta ja animesta tms.
Jos joku on kuullut tällaisesta kerhosta pk-seudulla niin kertokoon.
Mikä ettei, olen mukana.
Oletko kuullut EuroSinkut-kerhosta. Se on ollut olemassa jo kauan, se on jonkinverran tunnettu ja se järjestää aktiivisesti tapahtumia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurosinkut
Eihän se nyt ihan tuollainen kahvilakerho ole, mutta kyllä siellä minun käsittääkseni voi tuontyylisiäkin tilaisuuksia järjestää.
GQ:n ehdotus kuulosti hyvältä, mutta jotenkin tuo EuroSinkut ei innosta. Yksi syy on tietenkin se, että niiden ikäjakauma on lähinnä 30 . Muuten en oikein osaa selittää; niiden nettisivuilta ei vaan tullut sellaista fiilistä, että "tonne mä haluun". Vähän sama kuin jos toinen ihminen ei sykähdytä, niin ei sitten.
Ei eurosinkut oikein sytytä. Keksittäisiinkö muuta :)?
olisko mitään nähdä carusellissa tai jossakin vastaavassa kahvilassa ja vaihdeta ajatuksia.
Siellä on joka ikäluokasta paljon porukkaa, itse en sopisi joukkoon. Nyt pitäisi pistää palsta pystyyn jossa hieman ikäjakaumaa käytäisiin listaamassa tältä osastolta, nähdään kuinka iso osa kuuluu alle 25 vuotiaisiin ja ketkä ovat vanhempaan ryhmään kuuluvia. Helpommin ystäviä löytyy kun ikäryhmät ovat suurinpiirteisesti samoilla linjoilla, ehkä ei ole niin paljon näkemyseroja jota ikä ja kokemus tuo mukanaan. Ei nekään esteitä ole, mutta vaikuttavat kyllä jossain määrin. Pitäisi myös listata mitä asioita itse haetaan (ystäviä, keskustelukumppaneita, ym.) ja mistä päin Suomea.
Kannatan
Ei se ikä nyt niin rajaava juttu ole. Voisi itse asiassa olla ihan mielenkiintoista saada kuulla hieman eri ikäisten näkemyksiä eri asioista joita itse pohdiskelee.
Työssäkäyvä köyhä, ja yksinäinen. Meitä on varmaan muitakin??
Joo, se on tosi hankalaa. Varsinkin kun takana on mönkään menneitä ystävyyssuhteita, enkä esim ole opiskellut enää vuosiin...Tuntuu että opiskelijoilla on helppo ystävystyä;on kaiken maailman bileitä, yhdistyksiä, kerhotoimintaa jne...Työttömillekin on omat juttunsa. Entäs sitten tämmönen yksinäinen, työssäkäyvä köyhä? En oikein tunne kuuluvani mihinkään...
Ja sain kommentteja.
"olisko mitään nähdä Carusellissa tai jossakin vastaavassa kahvilassa ja vaihtaa ajatuksia."
No nyt sitten alkaa tapahtua, hyvä! Tehkäämme itse nyt jotain.
Mies VS sanoi:
"Nyt pitäisi pistää palsta pystyyn jossa hieman ikäjakaumaa käytäisiin listaamassa tältä osastolta, nähdään kuinka iso osa kuuluu alle 25 vuotiaisiin ja ketkä ovat vanhempaan ryhmään kuuluvia. Helpommin ystäviä löytyy kun ikäryhmät ovat suurinpiirteisesti samoilla linjoilla, ehkä ei ole niin paljon näkemyseroja jota ikä ja kokemus tuo mukanaan...... Pitäisi myös listata mitä asioita itse haetaan (ystäviä, keskustelukumppaneita, ym.) ja mistä päin Suomea."
A.
On hiukka ikärasistista arvella että kaikki gootit, pissikset, skinit, reggaepössyttelijät, tiedefanit, kulttuurihiiret sun muut alle 25 -vuotiaat niin samoilla linjoilla olisivat. Sama pätee niinkin vanhoihin kuin 29 ja ikäloppuihin eli yli 30. :D Eiköhän jo harrastukset rajaa enemmän. Ja yleinen tyyli. (Funtsatkaa ääri-ikäesimerkkinä Aira Samulinia vaikka.) Itse en pitempään siedä tylsiä ihmisiä, ja niitä on joka ikäisiä. Siis ne ei harrasta, ei kiinnosta mikään syvemmin ja jutut ovat iltapäivälehtien otsikoiden ihmettelyä. Ikää on minulla paljon, pikkuista vajaa Madonna ja Prince, mutta kaikki minut tuntevat pitäisivät röhönaurun arvoisena ideaa minusta jossain "senioriryhmässä". Minusta esim. virkkaaminen/neulominen olisi periaatteessa tylsää. Mutta jos yksi nuori virkkaa aina samanlaisia harmaita villapaitoja, ja toinen luo amigurume -virkkuutöitä niin on siinä huima ero. Jälkimmäisen kanssa löytyisi juttua varmaan.
B.
Eiks olisi niin, että ensin voitaisi olla kaikkien kanssa keskustelukumppaneita, sopivampien kanssa sitten kavereita ja ehkä, ehkä joistain tulee sitten ystäviäkin. Luulisin useimpien meidän yksinäisten olevan tosi iloisia jo yhdestä kahvilatapaamisesta. Ja joka ei ole, ei sitten kuulukaan todellisten yksinäisten joukkoon. Silloin kun yllättää itsensä yksin piknikiltä, niin tajuaa mitä se on. Emme ole epäsosiaalisia koskapa koetamme tavata. Joku voi olla ujo, ja oma ongelmani on että en ikinä tapaa ketään paitsi työn ja rahan tienaamisen merkeissä. Varakkaiden kanssa pitäisi olla huvilat ja veneet, ja köyhät imuroivat viinaa pubeissa. Siis mistä saa kunnon ihmisten seuraa ellei ole millään tavalla missään "piirissä"? Itsetuntoni ei riitä tuppautumiseen, joka on tässä maassa muutenkin erityisen kiellettyä. Jos teillä on samoin niin hyvä, lyödään "päät yhteen". Luuseri on vain se, joka on luopunut toivosta.
C.
Mistä päin Suomea?
Pääkaupunkiseudulla on eniten ihmisiä, ja aloitetaan nyt täältä. Laajennetaan sitten... ja lopulta olemme kuin "Painonvartijat". :D
-------------------------------------------------------
Näytänpä nyt esimerkkiä sitten, noin idean isänä on pakko hypätä ensin. Pelottaa. Mitä ne sanovat....
Tietoja GQ:sta :
Minussa on kaksi puolta: sivistynyt "bisnesmies" silkkisolmiossa (:D) , ja sotilasmainen äijä (ou yeah). Harrastuksista päällimmäinen on edelleen tietokirjojen ahmiminen, ja ulkoilmaextreme, retkeily, kalastus ja piknik vetävät myös. Manga ja lähes kaikki taide kiehtoo. Viihdyn nuorten parissa hyvin, sillä kaikki uusi kiinnostaa. Olen feministi eli tasa-arvon kannalla. Asun pk-seudulla. Alkoholia käytän vain kokkaamiini gourmet-ruokiin, joskus tipan cappuccinooni, jota yritän täydellistää. :D
Huhhuh. Oli vaikeaa. Jos, siis jos nyt joku ihmeen kautta haluaisi tavata kaffilassa minut ilman että sillä voi tienata/hyötyä. Olisi hienoa kokea sellaista kuudennen kerran kolmeenkymmeneen vuoteen.
Jos on siivot tavat ja hyvät jutut, niin piffaan tiukimmilla olijalle leivoskahvit kyllä, sillä minulle tämä olisi iso juttu. Voipa meissä olla joku varakaskin, niin päästään ehkä ilahduttamaan hänen terassiaan joskus.You never know, "jokainen tsäänssi on mahdollisuus."
Vetäkääs omat tietonne julki pähkinänkuoressa. Eihän tämä muutoin etene. Paljastat sen minkä haluat, mutta jotain kuvaavaa. Jokainen ihminen on laulun arvoinen.
Tällainen repla oli toisessa yksinäisyysthreadissa Suomi 24:ssä :
"Oma tuntumani on, että valtaosa tämän palstan lukijoista on aika lailla sosiaalisesti syrjäytyneitä. ...... Mitä olen näitä keskusteluita täällä seurannut, ikinä täällä ei saada järjestettyä mitään tapaamisia, koska ihmiset ovat niin ujoja, saamattomia, ongelmaisia tai muuten vain omituisia. Eli ei ehkä paras foorumi etsiä mitään täyspäistä menoseuraa... "
Jos ei ala tulemaan vastauksia, päättelen itsekin että Suomi 24 on väärä paikka, vessan seinä jossa vain voivotellaan muttei tehdä mitään.
Ja sitten menen leffaan yksin tai ratsastamaan yksin tms.
Pitänee mennä kontaktikarateen yksin niin saa edes jotain ihmiskontakteja.
Joo, kerran kanssa ilmoittauduin johonki tapahtumaan pk-seudulla, mutta se kaatui.
Ite olen 17v. jätkä ja musta tuntuu et oon yksinäinen tosi usein. minulla on 1 hyvä kaveri ja kaikki muut melkeen 200 fb:n kaveria eivät välitä vittuakaa miten mulla menee. en tiedä mikä siinä on etten ystävysty ihmisten kanssa.... ehkä olen tuomittu elämään yksin... yleensä käytän vapaa-aikani vaan himassa koneella pelaan tai kattelen leffoi koska ei ole muutakaan, punttisali kuuluu harrastuksiin kans.
Itelläkin välillä tosi yksinäinen olo, oon parisuhteessa mutta tästä on jotenki menny niin maku ja etitään myös omia asuntoja. Saa aina katella ja lukea ku muut menee ja tekee jossain fb:ssä ja muualla. Aina itekseni istuskelen kotona joka viikonloppu. Mieskään ei tunnu olevan mistään kiinnostunut ja makoilee vaan eikä sen kanssa voi kunnolla jutella. Aina kaikki läheisetki kaverit jossain vaiheessa tulee etäsiks ja "katoaa". Tykkään kyllä bailata ja käyttää välillä alkoholia mut en meinaa sitä et pitäis joka vkl olla hirveessä änkyräkännissä ja haluan todellakin ettei kaikki hauskat asiat jää vaan ainoastaan ryyppyhetkiin.
Olishan sitä kiva ihmisiä nähä mut miten ja toimiiko ees noi nettitapaamiset tai sit en tunne ees kuuluvani joukkoon.
Miksi ihmeessä pitää olla ikinä änkyräkännissä? Jos otat alkoholia, niin otat vain vähän.
Joo, selevä.. :--)
Eli ei mitään tapahtunut täänäänkin asti?
On tähän tehtykin uusi foorumi...
Ikävä kyllä palstalla tuntuu olevan muutama tyyppi joka ilmoittelee "asiatonta viestiä" ainoastaan tästä foorumista...
http://www.yksin.net/Foorumi/
En koe olevani mitenkään epäsosiaalinen. Opiskelen, olen töissä käyvä ja seurustelenkin, mutta silti.. tunnen itseni toisinaan hirveän yksinäiseksi. Lähes kaikki sosiaalinen kanssakäymiseni rajoittuu töihin, kouluun ja kotiin. Haluaisin ystävän, jonka kanssa voisi vaikka käydä kahvilla, elokuvissa tai kävelyllä. Olisi jotain, mitä tehdä myös vapaa-ajalla. Olen kyllästynyt olemaan se, joka yrittää järjestää tapamisia kavereidensa kanssa ja jotka aina kuitenkin peruvat paria tuntia ennen migreenin, kiireen, väsymyksen tai muun ongelman takia.
En aina jaksa ymmärtää miten minusta tuli näin yksinäinen.
Joten... kun tällainen kahvilatapaaminen järjestetään, haluan olla mukana. Ei anneta ideoinnin nyt lopahtaa! Meitä on varmasti monta, jotka hyötyisivät tästä!
Nyt tietysti kun tarkemmin katson niin huomaan ketjun alkaneen jo vuosi sitten. Mutta eihä silti ole liian myöhäistä? Kyllähän me yksinäiset voidaan järjestää jokin tapaaminen tästä huolimatta! :)
Tässä on kyllä ihan ideaa. Nyt meitä on tosin vain kaksi täällä, pitäisikö sitten lähteä kahville kaksistaan. Odotellaan, jos muut innostuvat. Oletko mies vai nainen? Minkä ikäinen? Itse olen viisikymppinen naishenkilö, enkä ole iskumielessä matkassa, vaan todella, ihan hauskaa olisi järjestää tuollainen tapaaminen(en myöskään virkkaa).Mutta käytännön järjestelyistä ei kyllä ole harmainta aavistusta. Jossain täällä pk-seudulla. Pääsiäisenä aion käydä maalla, muuten olen vangittuna koko loppuvuoden ja kesän tähän paikkaan. Boheemi, en ryyppää. Kielitaitoinen mutten luonut uraa. Ei kalliiseen paikkaan, koska en ole kerännyt omaisuutta enkä välitä huippurikkaista.
Perun sanani. Tuli kiire ja muuta tehtävää. En ehdi käydä täällä katsomassa, onko joku kiinnostunut.
Olen hetken lapsi.
So long.
Vaikeeta on ystävystyä ihan kaikkien kanssa. Pitää joitakin samoja juttuja löytyä mutta kyllä sitä monesti voi tutustua myös ns. erilaisempiin ihmisiin.
Itsellä on vaikea tavata ihmisiä kun ajattelen ettei kukaan halua olla seurassani kuitenkaan,kun ei ole tähänkään päivään mennessä halunnut. Ikää kuitenkin jo päälle 30. Pikkuhiljaa olen tullut katkeraksi ja masentuneeksi. Ei huvita paljon kulkea ulkona kun joka paikassa on ihmisiä keillä on seuraa ja pitävät hauskaa. Vaatii paljon rohkeutta lähteä mihinkään, koirien kanssa liikkuessa tulee välillä jutustelua jonkun kanssa, mutta siihen se jää. Olisi kiva joskus vaikka pelata (lauta)pelejä, ihan vaan jutella tai mikä nyt kiinnostaisikin.
Ite voisin ainakin näin lauantai-iltana lähteä jonkun vieraankin luokse. Eipä sillä väliä miten menisi kun vaihtoehtona olisi kuitenkin tämä tylsistyttävä yksinäisyys neljän seinän sisällä. Ei mua yksin huvita lähteä kaupungille tms. Lautapelejä en ole pelannut vuosiin, mutta sellainen voisi kyllä olla oikein kivaa :)
Kyllä sitä masentuu kun ei oo kavereita eikä juttuseuraa tai oikein muutakaan elämää.
eurosinkut.net
Löytyy lautapelejä ja vaikka mitä. Mutta lyön vaikka vetoa, että ei taaskaan kelpaa, koska tämän palstan yksinäiset kuvittelevat olevansa parempia kuin muut ihmiset ja siksi he eivät "voi" osallistua tavisten kanssa samoihin tilaisuuksiin.
Välttäkää tota "eurosinkut" juttua, ihan perseestä koko homma!
Täällä olis yksi kiinnostunut lisää. Jos tämä koko kerho on enää edes kellekään ajankohtainen. Tehtäiskö niin että jokainen joka on oikeasti kiinnostunut tapaamaan, kertoo
- ikänsä
- paikkakuntansa
- mistä lastenohjelmasta ei pitänyt muksuna
- tärkeimmäin piirteen ystävässä
- parhaan luonteenpiirteensä
ja missä paikassa haluaisit tavata ( esim.Cafe Ursula, McDonalds Forumissa vai lähikaupan tuulikaappi)
Tutustutaan vähän paremmin näin aluksi
Tuo kolmas kysymys on aika mielenkiintoinen. Ilmeisesti voit sen perusteella päätellä jotain ihmisestä..? :D
Ajattelin sen lähinnä kevennykseksi, mutta kyllähän siitä voi vaikka minkälaisia filosofisia pohdintoja tehdä :)
Omalta kohdaltani
-26v.
-Helsinki
-Maija Mehiläinen
- rehellisyys
- luotettavuus
- Helsingin kahviloista joku kiva
- 36v
- Helsinki
- En muista enää
- Mukavuus
- Ööö...vaatimattomuus :)
- Jokin kahvila voisi olla hyvä