Ikävöitkö vai kulutatko vain muuten aikaa?
Itse satunnaisesti kulutan täällä aikaa.
Itse satunnaisesti kulutan täällä aikaa.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
itse en kyllä mitenkään jaksais muuten vaan täällä aikaani kulutella, olis mulla parempaakin tekemistä.
ikävöin ...vuodesta toiseen hän (nainen) on mielessäni ja kun en voi häntä saada enkä ihastustani hänelle ilmaista niin...
Rehellisesti: toivon kohtaavani hänet uudestaan täällä.
Mä oon ainakin kokoajan täällä ollut, välillä kirjoitellut vain vähemmän.
Mä tosin toivoisin kohtaavani hänet enemmin jossakin muualla kuin täällä.
Naisen. Niin mäkin muualla, mutta täällä se on helpompaa -tuo kommunikointi.
.
ole vähän ikävää kun ei koskaan voi olla varma kenen kanssa juttelee, kivempaa musta ois ainaki kommunikoida ihan oikeasti :)
ja muutenkin mun on vaikeampi ilmaista itseäni kirjoittamalla, ennemmin puhuisin.. Tämä voi olla vähän erikoista koska mä oon oikeasti ujo, mutta näin se vain kuiteski on.
Niin kyllä se helpommin kävisi siten joo. Sitten vaan pitäisi tietää et kenen kans sitä kommunikoi ja mitä se toinen haluaa?
ja hyvä sellainen! kai meillä on irl jokin este kertoa tai muuten viestittää kaipuumme kohteelle ikäväämme muuten. ehkä vielä kuvittelemme kaivatun tuntevan samoin ja lukevan meidän kirjoituksiamme...en tiedä sitten, mutta helpottaahan tämä vähän...
purkaa tuntojani, sitten epätoivoisena kuvittelin hänen kirjoittavan joskus tänne, niin kuin kaikki muutkin palstalle eksyvät kuvittelevat. Siinä asiassa olemme kaikki yhtä epätoivoisia ja vainoharhaisia.
Kun kuvittelu alkoi, niin toivoin saavani yhteyden häneen tämän kautta, mutta nyt tiedän, ettei kukaan saa yhteyttä kaivattuunsa jonkun anonyymin nettipalstan kautta. Täällä on täysin mahdotonta edes yrittää saada yhteyttä kaivattuunsa. Täällä vietetty aika on pelkkää turhaa haaveilua ja ajanhukkaa.
Mun täytyy olla ilmeisesti hieman hullu! Mä pyydän anteeksi siltä, jolle laitoin niitä viestejä :).
jolloin haavehouruissani oikeasti kuvittelin hänen (m) kirjoittavan tänne. Huomasin erehtyneeni, ihastuin kirjoittelukaverini sanoihin ja edelleen ajoittain käväisen lukemassa keskusteluja. Siis miksi: todennäköisesti tunne-elämään kaipaan uusia värejä.
Eli sii joku tuttusi kirjoitteli eikä se ollut ihastuksesi?
Täällä näkyy kirjoitustyylit monistuvat, joku sanoo kivasti ja seuraava nappaa sanonnan. Etsiessämme "häntä" helposti käyttää tuttuja sanontoja, jotka sitten tulee takasin toisten kirjoituksissa.
Kun moni on ihastunut salaa, onnettomasti tai ilman vastarakkautta, niin samoja tilanteita läpikäyviä on monia. Emme ole täällä yksin "hänen" kanssaan.
Itse kuvittele hänen lukevan tekstejä. En edes kuvittele hänen haluavan mitään. Taustalla on puoleltani vahva kemia, ja tunne toisesta, sisäinen pakko, jota yrittää käsitellä. Sähkö, vetovoimaa, välittämistä ja kuitenkin tietoisuus siitä ettei toinen osapuoli koe samoin. Se on elämää, jonka kanssa pitää vaan tulla toimeen. Saapahan vähän purkaa sisinpäänsä paremman puutteessa.