Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) johtaja Laatunen lobbasi EK:n eläketavoitteita näyttävästi sekä Ykkös-aamussa että YLE:n uutisissa.
Nyt EK vaatii kaikkien muiden eläkejärjestelmien poistamista lukuunottamatta työeläkkeitä ja vanhuuseläkkeitä.
Eläkelainsäädännössä mentäisiin jälkeen useita vuosikymmeniä EK:n vaatimusten mukaan. Miksi ihmeessä EK vaatii eläkejärjestelmien romuttamista ja eläkeiän tuntuvaa pidentämistä?
Me kaikki tiedämme, että eläkeiät pitenevät heti, kun yritykset lakkaavat irtisanomista - ihan ensimmäiseksi - iäkkäät työntekijät. Iäkkäitä työntekijöitä ei uudelleenkouluteta kun nuoria koulutettuja on työttömänä pilvin pimein.
Myös ulkomailta otetaan Suomeen halpatyövoimaa - mutta yritysten omia iäkkäitä työntekijöitä ei kouluteta eikä heille järjestetä ikäänsä vastaavaa työtä.
EK:n vaatimukset työrupeaman pidentämisestä työuran loppupäästä on omituinen. EK vaatii, että tulevan hallituksen on ryhdyttävä toimimaan vaalien jälkeen EK:n eläkevaatimusten mukaan. Hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja EK ilmoittaa oman eläkekantansa, jotta tuleva hallitus sen varmasti tietää ja osaa ottaa hallitusohjelmaan. Aika pelottavaa vai mitä, jos eläkepolitiikkaa tehdään tulevaisuudessakin vain EK:n tavoitteiden mukaisesti.
Vasta vuodesta 2001 ihmiset ovat pystyneet jäämään täydelle työeläkkeelle.
Kun nykyinen työeläkesysteemi 1961 luotiin, työeläkemaksu oli nolla posenttia. Siitä maksu on noussut koko ajan, eli myös suuret ikälukat ovat ehtineet eläkkeensä maksaa.
Eläkelaskennassa oletuksena on 1,75 prosentin talouskasvu, ja Suomessa kasvu on ollut viime vuosina keskimäärin yli kolme prosenttia.
Siitä huolimatta eläkkeitä leikataan elinaikakertoimen mukaan.
Syntymävuosi 1950, elinaikakerroin leikkaa -3 %, leikkaus kompensoituu, kun työssä ollaan 4 kuukautta pitempään.
1960 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -8 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 11 kk pitempään
1970 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -13 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 18 kk pitempään
1980 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -17 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 25 kk pitempään.
Työnantajien kela-maksut poistettiin kokonaan ja näin saatiin 1,1 miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.
Yritysten, myös eläkeyhtiöitten, johtajat jäävät eläkkeelle solmimiensa eläkesopimusten perusteella noin 60 vuotiaina ja eläkkeensä ovat jopa kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa.
Eivät yritysjohtajat tingi eläkkeistään "yleisen edun nimissä", elinaikakerroin ei heidän omiin eläkkeisiinsä vaikuta.
Ranskassa virallinen eläkeikä on 60 vuotta,
Suomessa 63 vuotta.
Ranskassa eläkemenot ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen 12,4 % ja Suomessa 8,4 %.
RNSKASSA ELÄKEMENOJEN OSUUS JULKISISTA MENOISTA ON 23 % JA SUOMESSA 16,7 %.
Ranskassa 55-64-vuotiaista käy töissä 38 % ja
Suomessa 56 %.
Onko reilua
- leikata eläkkeitä,
- siirtää työntekijät ennen eläkeikää työttömyyskortistoon (EK vaatii eläkeputken poistoa) tai
- vaatia että suomalaiset rahoittavat itse omat (liian pienet) eläkkeensä esim. myymällä kotinsa.
Työntekijät ovat maksaneet eläkkeitään työeläkejärjestelmän voimassaolo ajan eli lähes viisikymmentä vuotta. Täysi työeläke on vain noin 60 % kymmenen viime vuoden palkasta - noin puolet palkasta ja nyt siitäkin vähästä leikataan elinaikakertoimen mukaan.
Kun Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii heikennyksiä eläkejärjestelmään, huononnukset koskevat vain työntekijöitä. Johtajien ylisuuria, miljoonien eurojen eläke-etuja, ei EK mainitse.
Suomeen on saatava ylisuurille eläkkeille eläkepalkkakatto tai eläkekatto kuten muissa maissa on esim. Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Luxumbergissa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Norjassa, USA:ssa ja Kanadassa jo on. Suomessa ei ole.
Nyt EK vaatii kaikkien muiden eläkejärjestelmien poistamista lukuunottamatta työeläkkeitä ja vanhuuseläkkeitä.
Eläkelainsäädännössä mentäisiin jälkeen useita vuosikymmeniä EK:n vaatimusten mukaan. Miksi ihmeessä EK vaatii eläkejärjestelmien romuttamista ja eläkeiän tuntuvaa pidentämistä?
Me kaikki tiedämme, että eläkeiät pitenevät heti, kun yritykset lakkaavat irtisanomista - ihan ensimmäiseksi - iäkkäät työntekijät. Iäkkäitä työntekijöitä ei uudelleenkouluteta kun nuoria koulutettuja on työttömänä pilvin pimein.
Myös ulkomailta otetaan Suomeen halpatyövoimaa - mutta yritysten omia iäkkäitä työntekijöitä ei kouluteta eikä heille järjestetä ikäänsä vastaavaa työtä.
EK:n vaatimukset työrupeaman pidentämisestä työuran loppupäästä on omituinen. EK vaatii, että tulevan hallituksen on ryhdyttävä toimimaan vaalien jälkeen EK:n eläkevaatimusten mukaan. Hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja EK ilmoittaa oman eläkekantansa, jotta tuleva hallitus sen varmasti tietää ja osaa ottaa hallitusohjelmaan. Aika pelottavaa vai mitä, jos eläkepolitiikkaa tehdään tulevaisuudessakin vain EK:n tavoitteiden mukaisesti.
Vasta vuodesta 2001 ihmiset ovat pystyneet jäämään täydelle työeläkkeelle.
Kun nykyinen työeläkesysteemi 1961 luotiin, työeläkemaksu oli nolla posenttia. Siitä maksu on noussut koko ajan, eli myös suuret ikälukat ovat ehtineet eläkkeensä maksaa.
Eläkelaskennassa oletuksena on 1,75 prosentin talouskasvu, ja Suomessa kasvu on ollut viime vuosina keskimäärin yli kolme prosenttia.
Siitä huolimatta eläkkeitä leikataan elinaikakertoimen mukaan.
Syntymävuosi 1950, elinaikakerroin leikkaa -3 %, leikkaus kompensoituu, kun työssä ollaan 4 kuukautta pitempään.
1960 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -8 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 11 kk pitempään
1970 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -13 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 18 kk pitempään
1980 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -17 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 25 kk pitempään.
Työnantajien kela-maksut poistettiin kokonaan ja näin saatiin 1,1 miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.
Yritysten, myös eläkeyhtiöitten, johtajat jäävät eläkkeelle solmimiensa eläkesopimusten perusteella noin 60 vuotiaina ja eläkkeensä ovat jopa kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa.
Eivät yritysjohtajat tingi eläkkeistään "yleisen edun nimissä", elinaikakerroin ei heidän omiin eläkkeisiinsä vaikuta.
Ranskassa virallinen eläkeikä on 60 vuotta,
Suomessa 63 vuotta.
Ranskassa eläkemenot ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen 12,4 % ja Suomessa 8,4 %.
RNSKASSA ELÄKEMENOJEN OSUUS JULKISISTA MENOISTA ON 23 % JA SUOMESSA 16,7 %.
Ranskassa 55-64-vuotiaista käy töissä 38 % ja
Suomessa 56 %.
Onko reilua
- leikata eläkkeitä,
- siirtää työntekijät ennen eläkeikää työttömyyskortistoon (EK vaatii eläkeputken poistoa) tai
- vaatia että suomalaiset rahoittavat itse omat (liian pienet) eläkkeensä esim. myymällä kotinsa.
Työntekijät ovat maksaneet eläkkeitään työeläkejärjestelmän voimassaolo ajan eli lähes viisikymmentä vuotta. Täysi työeläke on vain noin 60 % kymmenen viime vuoden palkasta - noin puolet palkasta ja nyt siitäkin vähästä leikataan elinaikakertoimen mukaan.
Kun Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii heikennyksiä eläkejärjestelmään, huononnukset koskevat vain työntekijöitä. Johtajien ylisuuria, miljoonien eurojen eläke-etuja, ei EK mainitse.
Suomeen on saatava ylisuurille eläkkeille eläkepalkkakatto tai eläkekatto kuten muissa maissa on esim. Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Luxumbergissa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Norjassa, USA:ssa ja Kanadassa jo on. Suomessa ei ole.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja taas tätä samaaa paskan jauhantaa työntekijöiden eläkkeiden huonnonnuksesta ja elinaika kertoimen vaikutuksesta.Olkaa hyvä te ,päättäjät ,nyt pitää leikata isoja eläkkeitä ja isotuloisille helevetin korkea korotus palkkaveroon. Nyt kansan kannattaa miettiä ,kuka puolue on tofellakin se,se myös ajaa pienituloisen ja eläkeläisen etuja tulevana aikana.Nyysijät pitää saadaloppumaan
Mutta millä helvetillä tämä suomalainen sarvikuonojen maan korruptoituneiden poliitikkojen ja yritysjohtajien mafia saadaan kuriin ?
Suomalaiset ovat liian pitkäpiimäisiä kestämään tätä herrojen kansaan kohdistamaa märällä tiskirätillä pään ympäri mätkimistä.
Jotain radikaalia on saatava aikaan.