Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) johtaja Laatunen lobbasi EK:n eläketavoitteita näyttävästi sekä Ykkös-aamussa että YLE:n uutisissa.
Nyt EK vaatii kaikkien muiden eläkejärjestelmien poistamista lukuunottamatta työeläkkeitä ja vanhuuseläkkeitä.
Miksi EK vaatii eläkejärjestelmien romuttamista ja eläkeiän tuntuvaa pidentämistä?
Me kaikki tiedämme, että eläkeiät pitenevät heti, kun yritykset lakkaavat irtisanomista - ihan ensimmäiseksi - iäkkäät työntekijät. Iäkkäitä työntekijöitä ei uudelleenkouluteta kun nuoria koulutettuja on työttömänä pilvin pimein.
Myös ulkomailta otetaan Suomeen halpatyövoimaa - mutta yritysten omia iäkkäitä työntekijöitä ei kouluteta eikä heille järjestetä ikäänsä vastaavaa työtä.
EK:n vaatimukset työrupeaman pidentämisestä työuran loppupäästä on omituinen. EK vaatii, että tulevan hallituksen on ryhdyttävä toimimaan vaalien jälkeen EK:n eläkevaatimusten mukaan. Hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja EK ilmoittaa oman eläkekantansa, jotta tuleva hallitus sen varmasti tietää ja osaa ottaa hallitusohjelmaan. Aika pelottavaa vai mitä, jos eläkepolitiikkaa tehdään tulevaisuudessakin vain EK:n tavoitteiden mukaisesti.
Vasta vuodesta 2001 ihmiset ovat pystyneet jäämään täydelle työeläkkeelle.
Kun nykyinen työeläkesysteemi 1961 luotiin, työeläkemaksu oli nolla posenttia. Siitä maksu on noussut koko ajan, eli myös suuret ikälukat ovat ehtineet eläkkeensä maksaa.
Eläkelaskennassa oletuksena on 1,75 prosentin talouskasvu, ja Suomessa kasvu on ollut viime vuosina keskimäärin yli kolme prosenttia.
Siitä huolimatta eläkkeitä leikataan elinaikakertoimen mukaan.
Syntymävuosi 1950, elinaikakerroin leikkaa -3 %, leikkaus kompensoituu, kun työssä ollaan 4 kuukautta pitempään.
1960 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -8 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 11 kk pitempään
1970 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -13 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 18 kk pitempään
1980 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -17 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 25 kk pitempään.
Työnantajien kela-maksut poistettiin kokonaan ja näin saatiin 1,1 miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.
Yritysten, myös eläkeyhtiöitten, johtajat jäävät eläkkeelle solmimiensa eläkesopimusten perusteella noin 60 vuotiaina ja eläkkeensä ovat jopa kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa.
Eivät yritysjohtajat tingi eläkkeistään "yleisen edun nimissä", elinaikakerroin ei heidän omiin eläkkeisiinsä vaikuta.
Ranskassa virallinen eläkeikä on 60 vuotta,
Suomessa 63 vuotta.
Ranskassa eläkemenot ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen 12,4 % ja Suomessa 8,4 %.
RNSKASSA ELÄKEMENOJEN OSUUS JULKISISTA MENOISTA ON 23 % JA SUOMESSA 16,7 %.
Ranskassa 55-64-vuotiaista käy töissä 38 % ja
Suomessa 56 %.
Onko reilua
- leikata eläkkeitä,
- siirtää työntekijät ennen eläkeikää työttömyyskortistoon (EK vaatii eläkeputken poistoa) tai
- vaatia että suomalaiset rahoittavat itse omat (liian pienet) eläkkeensä esim. myymällä kotinsa.
Työntekijät ovat maksaneet eläkkeitään työeläkejärjestelmän voimassaolo ajan eli lähes viisikymmentä vuotta. Täysi työeläke on vain noin 60 % kymmenen viime vuoden palkasta - noin puolet palkasta ja nyt siitäkin vähästä leikataan elinaikakertoimen mukaan.
Kun Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii heikennyksiä eläkejärjestelmään, huononnukset koskevat vain työntekijöitä. Johtajien ylisuuria, miljoonien eurojen eläke-etuja, ei EK mainitse.
Suomeen on saatava ylisuurille eläkkeille eläkepalkkakatto tai eläkekatto kuten muissa maissa on esim. Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Luxumbergissa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Norjassa, USA:ssa ja Kanadassa jo on. Suomessa ei ole.
Nyt EK vaatii kaikkien muiden eläkejärjestelmien poistamista lukuunottamatta työeläkkeitä ja vanhuuseläkkeitä.
Miksi EK vaatii eläkejärjestelmien romuttamista ja eläkeiän tuntuvaa pidentämistä?
Me kaikki tiedämme, että eläkeiät pitenevät heti, kun yritykset lakkaavat irtisanomista - ihan ensimmäiseksi - iäkkäät työntekijät. Iäkkäitä työntekijöitä ei uudelleenkouluteta kun nuoria koulutettuja on työttömänä pilvin pimein.
Myös ulkomailta otetaan Suomeen halpatyövoimaa - mutta yritysten omia iäkkäitä työntekijöitä ei kouluteta eikä heille järjestetä ikäänsä vastaavaa työtä.
EK:n vaatimukset työrupeaman pidentämisestä työuran loppupäästä on omituinen. EK vaatii, että tulevan hallituksen on ryhdyttävä toimimaan vaalien jälkeen EK:n eläkevaatimusten mukaan. Hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja EK ilmoittaa oman eläkekantansa, jotta tuleva hallitus sen varmasti tietää ja osaa ottaa hallitusohjelmaan. Aika pelottavaa vai mitä, jos eläkepolitiikkaa tehdään tulevaisuudessakin vain EK:n tavoitteiden mukaisesti.
Vasta vuodesta 2001 ihmiset ovat pystyneet jäämään täydelle työeläkkeelle.
Kun nykyinen työeläkesysteemi 1961 luotiin, työeläkemaksu oli nolla posenttia. Siitä maksu on noussut koko ajan, eli myös suuret ikälukat ovat ehtineet eläkkeensä maksaa.
Eläkelaskennassa oletuksena on 1,75 prosentin talouskasvu, ja Suomessa kasvu on ollut viime vuosina keskimäärin yli kolme prosenttia.
Siitä huolimatta eläkkeitä leikataan elinaikakertoimen mukaan.
Syntymävuosi 1950, elinaikakerroin leikkaa -3 %, leikkaus kompensoituu, kun työssä ollaan 4 kuukautta pitempään.
1960 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -8 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 11 kk pitempään
1970 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -13 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 18 kk pitempään
1980 syntyneiden elinaikakerroin leikkaa -17 %, leikkaus kompensoituu,
kun työssä ollaan 25 kk pitempään.
Työnantajien kela-maksut poistettiin kokonaan ja näin saatiin 1,1 miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.
Yritysten, myös eläkeyhtiöitten, johtajat jäävät eläkkeelle solmimiensa eläkesopimusten perusteella noin 60 vuotiaina ja eläkkeensä ovat jopa kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa.
Eivät yritysjohtajat tingi eläkkeistään "yleisen edun nimissä", elinaikakerroin ei heidän omiin eläkkeisiinsä vaikuta.
Ranskassa virallinen eläkeikä on 60 vuotta,
Suomessa 63 vuotta.
Ranskassa eläkemenot ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen 12,4 % ja Suomessa 8,4 %.
RNSKASSA ELÄKEMENOJEN OSUUS JULKISISTA MENOISTA ON 23 % JA SUOMESSA 16,7 %.
Ranskassa 55-64-vuotiaista käy töissä 38 % ja
Suomessa 56 %.
Onko reilua
- leikata eläkkeitä,
- siirtää työntekijät ennen eläkeikää työttömyyskortistoon (EK vaatii eläkeputken poistoa) tai
- vaatia että suomalaiset rahoittavat itse omat (liian pienet) eläkkeensä esim. myymällä kotinsa.
Työntekijät ovat maksaneet eläkkeitään työeläkejärjestelmän voimassaolo ajan eli lähes viisikymmentä vuotta. Täysi työeläke on vain noin 60 % kymmenen viime vuoden palkasta - noin puolet palkasta ja nyt siitäkin vähästä leikataan elinaikakertoimen mukaan.
Kun Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii heikennyksiä eläkejärjestelmään, huononnukset koskevat vain työntekijöitä. Johtajien ylisuuria, miljoonien eurojen eläke-etuja, ei EK mainitse.
Suomeen on saatava ylisuurille eläkkeille eläkepalkkakatto tai eläkekatto kuten muissa maissa on esim. Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Luxumbergissa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Norjassa, USA:ssa ja Kanadassa jo on. Suomessa ei ole.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ne on just nämä johtajat, jotka puhuu ja haluaa, että työntekijäiden eläke ikää nostetaan vaikka kuinka korkealle, mutta ne ite haluaa jäädä eläkkelle 60 vuoden iässä ja aiemminkin ja saavat ylisuurta eläkettä.
Ei puhettakaan, että he itse jäisivät 65 vuotiaana eläkkelle, kuin he olisivat jotain erikoiskohtelun arvoisia yli ihmisiä.
Heidän suhtautuminen tähän eläkeiän pidentämiseen on se, että ei eläkeiän pidentäminen meitä johtajia tulisi koskea, vaan työväestöä.
Eiväthän nämä eläke iän nostoa haluavat ole koskaan tehneet raskasta fyysistä työtä, joten ei heillä ole mitään käsitystä kuinka rasittavaa sellainen työ on.
He ovat tehneet pelkästään kevyttä istumatyötä ja sitäkin varmaan vain 2-4 tuntia päivässä, ei 07.00-16.00 työaikaa koskaan.
Eikä se mitään työtä ole näillä johtajilla, vaan oleskelua kirjoituspöydän takana johtajan lukaalissa ja johtajan avustajathan ne työn tekevät, johtaja on vain läsnä.
Kyllä suomessakin pitää ottaa käyttöön eläkekatto, koska eu:ssa ollaan ja näyttää sellainen olevan useissa eu maissa.
Muissa asioissa suomi on kyllä aina etunenässä mallioppilaan roolissa tottelemassa ja toteuttamassa eu:n säädöksi, miksi ei siis tässäkin.
Syy taitaa olla se, että tämä eläkekatto koskisi näitä suurta eläkettä nauttivia herroja, eikä köyhiä.
Ainahan eu:n säädöksiä suomi on tottelemassa välittömästi, mikäli vaikutukset kohdistuvat huonoimmassa asemassa oleviin ihmisiin eli rahat pois köyhiltä.
Eläkekatto 5000 euroa. Sillä summalla jokainen ihminen kyllä elää herroiksi.
Ei kukaan tarvi yhtään enempää eläkettä, koska ei eläkkeellä enää ole mitään suuria hankintoja.
Eipäs unohdeta esim. Karvisen palkan nostoa. 25% perusliksaan on ihan hyvä, sama ukko messuaa ettei papeiduunareiille voi antaa lisää.. menee kilpailukyky
Ja nyt olen kommunisti??? Vai?