Olen verolinjani kanssa aika yksin ja vain harvat todella ymmärtävät, mitä mm. ALV korostus todella tarkoittaisi. Syynä on se, että puoluepolitiikan lähtökohta on aina valtion budjetti - ja sen tasapaino. Siksi erityisesti ALV on totta kai houkutteleva veroerä, koska siinä yksikin prosentti tuottaa paljon lisää veroja.
ALV korotus olisi suuri virhe, koska se syö juuri sitä marginaalista kysyntää, joka kohdistuu pk-yrityksiin. Suomessa kauppa ja palvelut ovat keskittyneet voimakkaasti. Suuret hakevat hintajoustonsa tuonnin kautta. Kotimaisen tuotannon varassa olevat yrittäjät eivät pystyä laskemaan hintojaan, joten ALV:n nousun myötä menetetään lisää työpaikkoja Kiinalle ja vastaaville.
Pitäisi ymmärtää, että ostovoima ja kysyntävirrat eivät ole suinkaan kuin tasaisena virtaava joki. Ne voivat olla sitä suurissa artikkelivirroissa mutta eivät pienissä. Esimerkiksi olen yrittänyt omalta osaltani saada suuriin keskusliikkeisiin erikoishyllyjä suomalaisille erikoistuotteille, joiden terveysvaikutukset ovat selvillä. Esteenä on korkea hinta, siis suomalaisen työn hinta, josta seuraa hidas kierto.
ALV merkitsee hinnan nousua ja se rankaisee niitä suomalaisia tuotteita, joiden hinta-asema on lähellä kuluttajan kipurajaa. Asumiskustannusten raju nousu on jo tiedossa ja siksi mm. lapsiperheet ovat ongelmissa budjettinsa kanssa ja saattavat tästä syystä ostaa halvempaa tuontiruokaa.
Pitäisi käydä läpi kansantalouden kiertokulku maassamme, eikä vain puhua yhdestä BKT:n erästä kerrallaan. Ongelma Suomessa on yksityisen kysynnän niukkuus, joka korostuu alhaisissa ja keskitasoisissa tuloluokissa - ja erityisesti lapsiperheissä. Kun Suomi on verraten pieni ja suhteessa muihin Pohjoismaihin logistisesti eristynyt, Suomessa yrittäjyyden ja sitä kautta työpaikkojen kasvu pysähtyy ostovoimaan. Kun lisäksi yrittäjäsektorin kansainvälistymisaste ja sitä kautta vientikaupan osuus on alhainen, tästä seuraa on työllisyyden kasvulla ja kotimaisella kysynnällä on Suomessa kohtalonyhteys eri tavalla kuin muissa Pohjoismaissa.
Pk-yrityssektori loi noin 80 prosenttia yksityisen puolen työpaikoista. Silloin kauppataseen ylijäämä oli jopa tasolla 10 miljardia euroa vuodessa ja vienti ylläpiti kotimaista ostovoimaa. Nyt vienti on romahtanut selvästi vuoden 2008 tasosta. Kriisivuodet ovat tyhjentäneet pk-yritysten kassan. Jos ostovoimaa heikennetään ALV:n nostolla, silloin heikkenee pk-yrityssektorin kassavirta ja sitä kautta edellytykset työllistää. On syytä muistaa, että yritys on se, joka ALV:n tilittää. Yhteisöverokannan marginaalinen alennus ei korjaa tilanne operatiivisesti, koska voitonjako tulee vasta noin 1.5 vuoden viiveellä. Toki siitäkin on apua. Jos siis ALV nostetaan, meillä on melkoisella varmuudella vastassa laihan kasvun hallituskausi.
.
ALV korotus olisi suuri virhe, koska se syö juuri sitä marginaalista kysyntää, joka kohdistuu pk-yrityksiin. Suomessa kauppa ja palvelut ovat keskittyneet voimakkaasti. Suuret hakevat hintajoustonsa tuonnin kautta. Kotimaisen tuotannon varassa olevat yrittäjät eivät pystyä laskemaan hintojaan, joten ALV:n nousun myötä menetetään lisää työpaikkoja Kiinalle ja vastaaville.
Pitäisi ymmärtää, että ostovoima ja kysyntävirrat eivät ole suinkaan kuin tasaisena virtaava joki. Ne voivat olla sitä suurissa artikkelivirroissa mutta eivät pienissä. Esimerkiksi olen yrittänyt omalta osaltani saada suuriin keskusliikkeisiin erikoishyllyjä suomalaisille erikoistuotteille, joiden terveysvaikutukset ovat selvillä. Esteenä on korkea hinta, siis suomalaisen työn hinta, josta seuraa hidas kierto.
ALV merkitsee hinnan nousua ja se rankaisee niitä suomalaisia tuotteita, joiden hinta-asema on lähellä kuluttajan kipurajaa. Asumiskustannusten raju nousu on jo tiedossa ja siksi mm. lapsiperheet ovat ongelmissa budjettinsa kanssa ja saattavat tästä syystä ostaa halvempaa tuontiruokaa.
Pitäisi käydä läpi kansantalouden kiertokulku maassamme, eikä vain puhua yhdestä BKT:n erästä kerrallaan. Ongelma Suomessa on yksityisen kysynnän niukkuus, joka korostuu alhaisissa ja keskitasoisissa tuloluokissa - ja erityisesti lapsiperheissä. Kun Suomi on verraten pieni ja suhteessa muihin Pohjoismaihin logistisesti eristynyt, Suomessa yrittäjyyden ja sitä kautta työpaikkojen kasvu pysähtyy ostovoimaan. Kun lisäksi yrittäjäsektorin kansainvälistymisaste ja sitä kautta vientikaupan osuus on alhainen, tästä seuraa on työllisyyden kasvulla ja kotimaisella kysynnällä on Suomessa kohtalonyhteys eri tavalla kuin muissa Pohjoismaissa.
Pk-yrityssektori loi noin 80 prosenttia yksityisen puolen työpaikoista. Silloin kauppataseen ylijäämä oli jopa tasolla 10 miljardia euroa vuodessa ja vienti ylläpiti kotimaista ostovoimaa. Nyt vienti on romahtanut selvästi vuoden 2008 tasosta. Kriisivuodet ovat tyhjentäneet pk-yritysten kassan. Jos ostovoimaa heikennetään ALV:n nostolla, silloin heikkenee pk-yrityssektorin kassavirta ja sitä kautta edellytykset työllistää. On syytä muistaa, että yritys on se, joka ALV:n tilittää. Yhteisöverokannan marginaalinen alennus ei korjaa tilanne operatiivisesti, koska voitonjako tulee vasta noin 1.5 vuoden viiveellä. Toki siitäkin on apua. Jos siis ALV nostetaan, meillä on melkoisella varmuudella vastassa laihan kasvun hallituskausi.
.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.