Lapsen saaminen omalle siskolle

Hei!

Onko sisaresi naimisissa? Suomessa vain avioparit tai yksineläjät voivat adoptoida, avoparit tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät eivät kelpaa adoptiovanhemmiksi.

Mieti asiaa siltä kannalta, että miltä sinusta tuntuisi nähdä lapsesi kasvan sisaresi lapsena...Silloin sisaresi puolisoineen päättäisi lapsen asioista, eikä sinulla olisi valtaa lapsen asioihin, vaikka olisitkin täysin toista mieltä. Adoptio on aina peruuttamaton. Se, että sisaresi kasvattaisi lapsen, mutta sinä päättäisit asioista, ei ole toimiva vaihtoehto. Siinä menisi sinun ja sisaresi välit ihan varmasti! Mieti, miltä tuntuisi kun lapsesi kutsuisi toista naista äidikseen ja sinun osasi olisi olla ehkä läheinenkin, mutta sivustaseuraaja kuitenkin. Pystyisitkö siihen? Entäpä jos riitaantuisit sisaresi kanssa ja hän katkaisisi välit lapseen kokonaan?

Juu, tänään taas puhuttiinkin, ja sanoin että siinä tapauksessa, että tällaiseen ratkaisuun tultaisiin, niin minulle helpompi ratkaisu olisi se, että se oli täysin pysyvä, eikä sillä tavalla avoin, että minä voisin kantaa vastuuta päätöksistä. Hän sanoi, ettei minulla toki mitään vastuuta olisikaan, mutta koen että itselleni voisi olla vaikeampaa, että siihen olisi tavallaan mahdollisuus.
Kasvatuksesta olemme aika samoilla linjoilla olleet aina, enkä usko, että kokisin heidän tekevän mitään väärin. Toki joskus voisi siltä tuntua. Ennemmin ajattelen niin, että itse en aina osaa toimia lasteni kanssa yhtä "oikein".
Ajattelen, että jos tekisin tämän päätöksen vasta synnytyksen jälkeen, kokisin antavani oman lapseni pois, mutta jos näin tekisin, niin tämä ratkaisu pitäisi tehdä mahdollisimman pian ja orientoitua siihen, että kannan ja synnytän toisten lapsen heidän puolestaan. Myös lasteni takia, että myös heille selitettäisiin alusta asti, että tämä on tädin, ei äidin.
Siskoni on todella läheinen lasteni kanssa vaikka välimatkaa onkin, emmekä näe, etteivätkö lapseni voisi tätä ymmärtää. En koe, että hylkäisin lapseni vaan että olisimme vähän laajempi perhe. Puhuimme siskoni kanssa myös siitä, että mahdollisesti joskus asuisimme samassa kaupungissa, hän haluaisi asua lasteni kanssa samassa kaupungissa jo muutenkin.
Kyllähän tässä on paljon mietittävää, mutta en koe tätä mahdottomana vaihtoehtona. Olen joskus aiemmin sen sanonutkin, että voisin tehdä lapsen siskoni puolesta. Nyt kaikki olisi tässä valmiina.
Vaikka kävin rakenneultrassa ja näin lapsen ja olihan se ihanaa, en silti tunne siihen yhteyttä, että odottaisin sitä tai kuitenkaan näe itseäni kolmen lapsen vanhempana. Myös vaikka mies muuttaisi mielensä, en tiedä haluaisinko enää edes perustaa ns. kokonaista perhettä. Kumpi sotkisi olemassaolevien lastenikin elämää enemmän, uusperhe ja ne sekavat kuviot, vai että lasten kanssa odottaisimme läheisen ja rakkaan tädin puolesta tämän lasta. Sen jälkeen jatkaen meidän kolmen elämää ja tavaten tietysti paljon myös tädin perhettä. Millaista olisi tulevallekin lapselle se, että toiset ovat vuoroviikoin isän luona ja hänellä ei olisi muita kuin minut.

"Kumpi sotkisi olemassaolevien lastenikin elämää enemmän, uusperhe ja ne sekavat kuviot, vai että lasten kanssa odottaisimme läheisen ja rakkaan tädin puolesta tämän lasta."

Tädin lapsen odottaminen, mutta tätä on toki turha sanoa sillä olet päätöksesi näemmä tehnyt ja haet täältä vain sille hyväksyntää muotoilemalla asiat sopivasti ("voooi, kuinka kurjaa elämämme tulisikaan olemaan, mutta kyllä tuo sisko sentään naiskumppaninsa kanssa olisi..."). No, tee mitä haluat, ja jos et pysty huolehtimaan lapsesta niin et pysty - mutta tässä tapauksessa toki ihmetyttää kuinka pystyt huolehtimaan nykyisistä. Omituinen on myös kommentti ettei tulevalla lapsella olisi muita kuin sinut, eikö sisko ja muu suku välitäkään lapsesta jos ei saa tätä itselleen? Kiehtovaa.

Ja tämä nyt koski sinua - miten?

pois antaminen on aina raskas päätös ja prosessi, mutta se, että tietää missä lapsi on ja luottaa hänen vanhempiinsa varmasti helpottaa asiaa. Ainoa tilanne jossa itse voisin kuvitella antavani lapseni pois on se, että joku sukulainen hänet ottaisi. Mutta kannattaa silti noudattaa yleisiä käytäntöjä eli teet lopullisen päätöksen vasta lapsen synnyttyä.

Suomessa muuten on adoptioprosessissa nimenomaan lähisukulaisella mahdollisuus ilmoittautua adoptoijaksi vieraiden "ohi". Ja vanhemmalla on oikeus esittää adoptoijaksi lähisukulaista.