haluaisin kuulla isovanhemmilta kokemuksia..

Hei! Lapsen kannalta varmaan hyvä ja antoisaa, jos suhde isovanhempiin syntyisi. Omalta kannaltasi voi myös olla hyvä, jos tulette hyvin toimeen. Se ei ole itsestään selvyys, koska ihmiset ovat niin erilaisia. Alussa odotukset eivät saisi olla liian suuria. Kokeilemalla tulee tietoa!
T: Kake

Jos tiesivät, lähetä joskus jonkun juhlapäivän kortti, jossa on osoitteenne, ja jätä sitten yhteydenotto heille.
Isovanhempien pitää itsensä päättää ottavatko lähelleen pojan lapsen, jos poika ei ole lapsesta kiinnostunut.
Ristiriitoja tulee varmasti.
Isovanhemmilla ei ole mitään juriidisia oikeuksia eikä velvollisuuksia lapsenlapseen, ovat vanhemmat sitten naimisissa tai ei.
Saattaa olla, että asia ahdistaa heitä jo tavattomasti. He ovat pahassa välikädessä.

kiitos vastauksista ja pitkään olen miettinytkin asiaa kun se on ikävä asia ettei oikeuksia ole isovanhemmilla näissä tilanteissa jos esim. haluavat olla osa lapsenlapsen elämää(kun luin eilen että aika moni ei annakaan tavata lapsenlasta). Lapselle uskoisin olevan antoisaa etenkin jos isovanhemmat ottaa vastaan ja haluavat pitää yhteyksiä, asuvat tosi kaukana vielä niin ei silleen tule törmättyä.. Isovanhemmilla kun on sitä elämän viisautta jaettavaksi :)
Kirjettä olen tässä miettinyt kirjoittavani, lyhyesti että ovat tervetulleita lapsen elämään jos haluavat, etten vaadi mitään vaan että saavat olla lapsen elämässä jos haluavat/pystyvät. Ero oli hyvin, hyvin hankala joten en tiedä miten minuun nyt suhtautuvat, olemme tavanneet kyllä monesti kun olin heidän pojan kanssa pitkään avoliitossa ja mukavan asialliset välit oli kyllä ainakin silloin, en siis tiedä tosiaan miten suhtautuvat kun on aika pattitilanne vieläkin vaikka erosta jo mennyt aikaa. Omat vanhempani ovat tässä lähellä eli yhdet isovanhemmat on jo onneksi jos isän vanhemmat eivät pysty/halua olemaan yhteydessä, asuvat vielä niiiiiiiiiiiiin kaukana... Täytyy vaan uskaltaa laittaa vaikka se kirje yhteystietoineen ja antaa heille aikaa, pienihän lapsi vielä on. Heillä on ennestään lapsenlapsia kyllä yksi. Kuitenkaan en heitä niin hyvin tunne että tietäisin kaipaako he tätä lasta vai haluavatko unohtaa, onko sellainen mahdollista.. Varmasti ahdistaa heitä kovasti jos minua jo ahdistaa heidän puolesta... Mutta joo, aina voi yrittää ja näkee sitten että murehdinko turhaan. Kiitos vielä teille molemmille vastauksista.

vai niin

Kirje kuulostaa oikeasti hyvältä idealta, voit katsoa mitä käy. Voihan olla, että exäsi puoleiset isovanhemmat ovat hyvinkin otettuja ja iloisia, että haluat pitää yhteyttä. Moni isovanhempi suree erossa sitä, ettei enää näe lapsenlasta yhtä paljon tai ollenkaan. Kysymällä se ainakin selviää.

oletpa viisas nuori nainen, koska osaat ajatella asiaa myös isovanhempien vinkkelistä. Olen isoäiti kahdelle ihanalle lapselle. Jos olisin tuossa tilanteessa , olisin ikionnellinen yhteydenotosta.

Tottakai otat yhteyttä. Jos lasten isä niin urpo,ettei halua kantaa vastuutaan,ei siitä tarvitse vanhempiensakkin ja lapsen itsensä sen enempää kärsiä. Eikai yhteys lapsenlapsiin ole "paha välikäsi" ? Ittepähän poika ittensä ja muut välikäsiin asettanu,kantakoon itte ongelmansa sitten kans. Eikai omien vanhempien yhteys pojan omaan muksuun estä pitämästä yhetyksiä myös siihen omaan poikaankin?Ei siitä tartte tehä yhtään vaikeeta,hyvin yksinkertasta. Poika itte ei haluu lapsiaan tunnustaa eikä olla isä,muttei se kai kosketa sitten enää muita sukulaisia?Ties vaikka tajuais jossain kohtaa typeryytensä ja sen,mitä menettää.

Jos isovanhemmat torjuu yhteydenotot,on se todellinen sääli ja kertoo ainostaan sen,että ovat pojastaan tosiaankin ihan itte tuollaasen k-pään kasvattanu. Voimia sinulle ja lapsellesi!

Olen itse mummi, ja poikani ei halua olla lastenlasteni kanssa missään tekemisissä, vaikka isä onkin. Olen tietenkin pahoillani, mutta olen onnellinen kun lasten äiti antaa minun pitää yhteyttä lapsiin ja toivookin sitä. Olen muodostanut hyvin tiiviin ja lämpimään suhteen sekä lapsiin että lasten äitiin. Jos poikani on niin tyhmä ja ymmärtämätön, ettei ymmärrä kuinka arvokasta lapset ovat hänen elämässään, niin eihän minun tarvi olla samanlainen. Kannan vastuuni mummina, en sekannu, vaan tuen lasten äitiä hänen ratkaisuissaan ja olen tarvittaessa läsnä ja apuna. Olen oikein onnellinen mummi, paitsi että työelämä vie teitenkin niin paljon aikaa, etten ehdi olla lastenlasteni kanssa tarpeeksi.
Olisin hyvin pahoillani, ellen voisi pitää lapsenlapsiini yhteyttä. Rakastan heitä suuresti, vaikka poikani ei heistä välitäkään. On tärkeää, että lasilal on yhteys myön isän puolen sukulaisiin, pitää tietää juurensa.

Varmasti kaikki isovanhemmat haluavat olla mukana lastenlastensa elämässä. Ihmeellinen tilanne kuitenkin, miten avomiehesi ei tunnusta omaa lastaan? Saahan sen isyyden tutkituttaa vaikka lain voimalla, ja pitäisi ehdottomasti tehdäkin, dna-koeella, että lapsi saa kaikki taloudelliset tuet isältään mikä hänelle kuuluu, perintöosuutensa, ja sukunimensäkin, yms.Poliisi hakee miehen lääkäriin, kai, jossa otetaan väkisin verikoe ja asia on sillä selvä, kuvittelisin.

Naapurin poikamme, nyt jo 24-vuotias, (samanikäisen poikamme kaveri pikkulapsesta asti) on kasvanut äitinsä kanssa kahden, koska isä ei ole halunnut pitää lapseen yhteyttä, eikä tunnustaa tätä omakseen.

Aivan pienestä asti tämä poika on kuitenkin ollut yhteydessä isänsä vanhempiin, jotka ovat pitäneet poikaa luonaan pitkiäkin aikoja kesäisin.

Nyt, kun poika on aikuinen mies, hän on ottanut yhteyttä isäänsä, ja isä on luultavasti tunnustanutkin pojan omakseen, koska poika on vaihtanut sukunimensäkin isänsä mukaan (aiemmin hänellä oli äitinsä sukunimi).

Isä ja poika ovat siis viimein löytäneet toisensa.

Mielestäni isovanhemmat ovat tosi tärkeitä lapsille kyllä heidän pitää saada tavata.Voivat ainakin päättää haluavatko tavata.

Hei äiti, sinulla on laillinen oikeus saada lapsesi isän isyysvahvistus. Ota yhteys lastenvalvojaan, niin asia hoituu ihan juridisesti oikein. Se on lapsesi edun kannalta paras mahdollinen ratkaisu. - Suhteet isovanhempiin voi sitten hienovaraisesti hoitaa, mutta hoida isyysasia - sehän on ihan lapsesi tulevaisuudenkin kannalta hänelle itselleen hyvä olla dokumentoitu.

Voi olla että ns. isä on itsekin vielä lapsi. Toivon sinulle että hän kasva vielä mieheks joka ei pakene vastuuta. Kaikki olisi sitten helpompi.

Luulisin isovanhempien myös kärsivän tilanteestä.

Varsinkin kun viranomaiset ovat heiltä riistäneet luonnollisen oikeuden lapsenlapsin
Kummallinnen maa muuten tämä suomi jossa on todella suppea käsitys siitä mikä on perhe.
Kai nyt isovanhemmat ovat perhen perustukipilari siinä missä isä ja äitikin. Miten viranomaiset ovatkin onnistunnut syrjäyttäämän omaiset niin totaalisest ja änkämän paikkaan jonka kuitenkin eivät pysty täyttämän.
Kas kun ei ole enää pieni askel ja valtio otta lapset vielä vanhemiltakin.

Rohkeasti vaan yhteis isovanhemmin ja palautaa heille käytännössä se oikeus lapsenlapsen joka heille luonnosta kuului.