Konkursseja tehdään Suomessa n. 3000-4000 vuodessa.
Miksi Kokoomus ei koskaan sano tätä yrittäjiksi aikoville ja ryhtyville?
- Jos ja kun perustaa yrityksen, tarvitaan ensiksi HYVÄ IDEA!
- 1/3 uusista yrityksistä kaatuu 3 ensimmäisen vuoden aikana
- 1/2 yrityksistä kaatuu 5 vuoden kuluessa käynnistymisestä
Niklas Herlin:
2000-luvun alussa perehdyin suomalaisen konkurssin juuriin niin hyvin kuin pystyin. Taustamateriaalina olivat 1990-luvun alun kokemukset suomalaisesta konkursseista. Haastattelin mahdollisimman monta tahoa, joilla oli jotakin tietämystä asiasta.
Kun asiaan perehtyi tarkemmin, huomasi muutamia outoja konkurssia edeltäviä toimenpiteitä, jotka saavat esimerkiksi viranomaiset kiinnittämään yksittäiseen pesään enemmän huomiota kuin johonkin toiseen. Tässä pari pointtia:
*Usein kirjanpito katoaa tai se on laiminlyöty ennen konkurssia. Jotkut hävittivät kirjanpidon tietoisesti, toiset laiminlöivät sen kun eivät enää jaksaneet ongelmien kaatuessa niskaan.
* Yrittäjä käyttää yrityksen rahaa tolkuttomasti juuri ennen konkurssia. Otetaan siis firmasta irti se, mikä on otettavissa mieluummin kuin annetaan se velkojille. Täydellinen välinpitämättömyys yhtiöstä, jonka tietää kohta kaatuvan.
*Henkilökohtaisen elämän ja yrityksen ongelmien sotkeutuminen. Alkoholismia ja avioeroja. Moni on käyttänyt viattomia omaisiaan esimerkiksi konkurssiyrityksen hallintoelimissä ”kumileimasimina” tai lainojen takaajina. Itseään viattomana pitänyt talousrikollisen lähipiiri joutuu ymmärtämättömyyttään oikeuskäsittelyyn.
Suomessa ei talousrikoksista turhia tuomioita anneta. Päinvastoin. Suurin osa konkurssipesästä varastaneista ja muista ketkuilijoista kävelee silmiemme edessä, vapaalla jalalla. Vain pieni osa talousrikollisista saa ansionsa mukaisen rangaistuksen.
Miksi Kokoomus ei koskaan sano tätä yrittäjiksi aikoville ja ryhtyville?
- Jos ja kun perustaa yrityksen, tarvitaan ensiksi HYVÄ IDEA!
- 1/3 uusista yrityksistä kaatuu 3 ensimmäisen vuoden aikana
- 1/2 yrityksistä kaatuu 5 vuoden kuluessa käynnistymisestä
Niklas Herlin:
2000-luvun alussa perehdyin suomalaisen konkurssin juuriin niin hyvin kuin pystyin. Taustamateriaalina olivat 1990-luvun alun kokemukset suomalaisesta konkursseista. Haastattelin mahdollisimman monta tahoa, joilla oli jotakin tietämystä asiasta.
Kun asiaan perehtyi tarkemmin, huomasi muutamia outoja konkurssia edeltäviä toimenpiteitä, jotka saavat esimerkiksi viranomaiset kiinnittämään yksittäiseen pesään enemmän huomiota kuin johonkin toiseen. Tässä pari pointtia:
*Usein kirjanpito katoaa tai se on laiminlyöty ennen konkurssia. Jotkut hävittivät kirjanpidon tietoisesti, toiset laiminlöivät sen kun eivät enää jaksaneet ongelmien kaatuessa niskaan.
* Yrittäjä käyttää yrityksen rahaa tolkuttomasti juuri ennen konkurssia. Otetaan siis firmasta irti se, mikä on otettavissa mieluummin kuin annetaan se velkojille. Täydellinen välinpitämättömyys yhtiöstä, jonka tietää kohta kaatuvan.
*Henkilökohtaisen elämän ja yrityksen ongelmien sotkeutuminen. Alkoholismia ja avioeroja. Moni on käyttänyt viattomia omaisiaan esimerkiksi konkurssiyrityksen hallintoelimissä ”kumileimasimina” tai lainojen takaajina. Itseään viattomana pitänyt talousrikollisen lähipiiri joutuu ymmärtämättömyyttään oikeuskäsittelyyn.
Suomessa ei talousrikoksista turhia tuomioita anneta. Päinvastoin. Suurin osa konkurssipesästä varastaneista ja muista ketkuilijoista kävelee silmiemme edessä, vapaalla jalalla. Vain pieni osa talousrikollisista saa ansionsa mukaisen rangaistuksen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mä luulen että tässä maassa ei eroteta toisistaan liiketalousoppeja ja markkinataloutta. Toimitusjohtajien kuvitellaan johtavan yritystä markkinatalousopeilla. Eivät johda markkinatalousopeilla, vaan liiketalousopeilla.
Ei se yrittämisen suosiminen heikennä mm. monopolimaisia ruokamarkkinoita. Yhden ihmisen yritykset eivät tule Suomen monopolimaisia markkinoita parantamaan. Suomen korkea verotus voi olla monopolimaisten markkinoiden syytä: isot hinnat aiheuttavat tarpeen tulonsiirroille ja tulonsiirrot rahoitetaan verotuksella.
Yrittäjällä on huonommat työehdot kuin työntekijöillä. Lisäksi on luulo, että yrittäjäksi ryhdytään 10-20 vuoden jälkeen saatavien miljonääritulojen takia. Eiköhän yrittäjäksi ryhdytä siksi että saadaan samantasoinen toimeentulo kuin palkansaajana, ehkä työolojen takia ja oman itsensä herrana tyydytään jopa pienempään tulotasoon.
Kokoomus on täynnä epäpäteviä uusliberalisteja, jotka eivät erota toisistaan liiketaloutta ja markkinataloutta. On niitä muissakin puolueissa näitä epäpäteviä, mutta Kokoomuksessa eniten.