Muutettiin toissa kesänä vanhaan kouluun. Siinä on kaksi rakennusta joissa vain toisessa asutaan. Toisessa (vanhemmassa) on peruslämpö 8-10 astetta ja lämminvesikierrätyksen hana kiinni. Huippuimurit pysäytetty.
Rautaputki-kanaali kulkee pihamaan välillä ja pitää sulana pihan vaikka peruslämpö päällä. Uudemmassa rakennuksessa on lämpökeskus ja asuinlämpö 23 astetta ja käyttämättömissä huoneissa 8 astetta.
Öljysäiliö 25 000 litraa. Kävi hyvä tuuri ja ostohetkellä oli lähes täysi. Nyt ehkä mutama tuhat litraa palanut.
Meillä on öljykattila ja puukattila. Molemmat alkuperäisiä. Puulla olemme lämmittäneet, koska emme uskalla lämmittää öljyllä. Ensi kesänä tarkoitus uudistaa lämmitystä. Puuta ja öljyä kuluu mielestämme jeesuksenaikaisissa kattiloissa liikaa.
Muutamasta isommasta putkiliikkeestä ollaan alustavasti kyselty ja kaikki suosittanut että vanha halkokattila poistetaan ja tilalle laitetaan uusi öljykattila teholuokassa 30-50kW. Vanha öljykattila jää tasaamaan huippuja.
En ollut aivan samaa mieltä, koska öljyä varmaan palaisi kauheasti uudesta pannusta huolimatta.
Putkiliikkeiden mielestä vanha öljykattila olisi "joka tapauksessa" jätettävä paikalleen sillä ei kannata ostaa uutta 150-200kW kattilaa "vain muutaman pakkasviikon takia". Halkokattila tyrmättiin kokonaan "sillä isoa ei voi käyttää pienellä pakkasella ja pienessä ei riitä tehot kovalla pakkasella".
Tiedän, että "muutamassa pakkasviikossa" tuo jeesuksenaikainen öljykattila polttaa varmasti öljyä kuutiokaupalla.
Kyselin muutamalta pikkuputkarilta samaa asiaa ja yksi kävikin katsomassa, suositteli Kespes 100kW halkokattilaa vanhan halkokattilan korvaajaksi. Öljykattila jäisi siihen poissaolojen varalta, ja 100kW kattila riittäisi kovimmillakin pakkasilla ilman öljyä. Lisäksi siinä on puhallinsysteemi, jolla kattila toimii myös pienellä pakkasella.
Kävisi vanhan halkokattila tilalle ilman sen suurempia putki ym... töitä. Vanhat putket kuulemma vaan liitettäisiin uuteen kattilaan. Noissa putkiliikkeiden ehdotuksissa on ollut jokaisessa runsaasti muutostöitä putkistoihin, mm. käyttövesivaraajan poisto ym...
Tuohon saisi lisäksi vielä jatkosiilon, jotta puut riittäisi koko yön. Kattilahuoneessa on tilaa usean metrin jatkosiilolle.
Onko tällainen Kespes hyvä kattila?
Rautaputki-kanaali kulkee pihamaan välillä ja pitää sulana pihan vaikka peruslämpö päällä. Uudemmassa rakennuksessa on lämpökeskus ja asuinlämpö 23 astetta ja käyttämättömissä huoneissa 8 astetta.
Öljysäiliö 25 000 litraa. Kävi hyvä tuuri ja ostohetkellä oli lähes täysi. Nyt ehkä mutama tuhat litraa palanut.
Meillä on öljykattila ja puukattila. Molemmat alkuperäisiä. Puulla olemme lämmittäneet, koska emme uskalla lämmittää öljyllä. Ensi kesänä tarkoitus uudistaa lämmitystä. Puuta ja öljyä kuluu mielestämme jeesuksenaikaisissa kattiloissa liikaa.
Muutamasta isommasta putkiliikkeestä ollaan alustavasti kyselty ja kaikki suosittanut että vanha halkokattila poistetaan ja tilalle laitetaan uusi öljykattila teholuokassa 30-50kW. Vanha öljykattila jää tasaamaan huippuja.
En ollut aivan samaa mieltä, koska öljyä varmaan palaisi kauheasti uudesta pannusta huolimatta.
Putkiliikkeiden mielestä vanha öljykattila olisi "joka tapauksessa" jätettävä paikalleen sillä ei kannata ostaa uutta 150-200kW kattilaa "vain muutaman pakkasviikon takia". Halkokattila tyrmättiin kokonaan "sillä isoa ei voi käyttää pienellä pakkasella ja pienessä ei riitä tehot kovalla pakkasella".
Tiedän, että "muutamassa pakkasviikossa" tuo jeesuksenaikainen öljykattila polttaa varmasti öljyä kuutiokaupalla.
Kyselin muutamalta pikkuputkarilta samaa asiaa ja yksi kävikin katsomassa, suositteli Kespes 100kW halkokattilaa vanhan halkokattilan korvaajaksi. Öljykattila jäisi siihen poissaolojen varalta, ja 100kW kattila riittäisi kovimmillakin pakkasilla ilman öljyä. Lisäksi siinä on puhallinsysteemi, jolla kattila toimii myös pienellä pakkasella.
Kävisi vanhan halkokattila tilalle ilman sen suurempia putki ym... töitä. Vanhat putket kuulemma vaan liitettäisiin uuteen kattilaan. Noissa putkiliikkeiden ehdotuksissa on ollut jokaisessa runsaasti muutostöitä putkistoihin, mm. käyttövesivaraajan poisto ym...
Tuohon saisi lisäksi vielä jatkosiilon, jotta puut riittäisi koko yön. Kattilahuoneessa on tilaa usean metrin jatkosiilolle.
Onko tällainen Kespes hyvä kattila?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kattilaa ei välttämättä kannata mitoittaa huippukulutuksen mukaan. Niitä kovia pakkasia ei ole aina kovin pitkiä jaksoja. Kun kattila toimii ilman varaajaa, niin hyötysuhteen ja palamispuhtauden kannalta olisi parempi kun kattila on hiukan alimitoitettu. Tarvittava lisäteho muulla keinoin, kuten sähkö tai öljy.
Lisäksi mitä olen ymmärtänyt noista kespesin ilmoitetusta tehoista, niin hyvällä polttoaineella tehoa lähtee huomattavasti enemmän mitä kilvessä lukee.
Ihan samaa mieltä, ei kannta mitoittaa huipputehon mukaan, vaan jättää vanha öljykattila kiinni ja huippupakksilla ajaa yhtä aikaa puuta ja öljyä. Nyt kun teillä lienee näppituntuma, mikä on rakeenusten vaatima huipputeho, niin sen mukaan mitoitus. Ehkä puupannun teho 50-60% tuosta huipputehosta, silloin muina aikoina vuodesta se käy huomattavasti paremmin, kun lepoajat lyhyitä. Kespesin ongelma on tervaantumnen, kun se pitkiä aikoja paloaikojen välissä kytee. Ennekaikkea kespesin teho kannttaa mitoittaa niin, että paloaika/lepoaika suhde on oikea. Suuritehoinen kattilassa paloaika on lyhyt ja lepoaika pitkä, mikä ei liene oikein hyvä asia. Joka tapaukessa hyvin kanntttaa asia laskea ja noiden LVI-miesten ammattitaitoon ei kannata aina luottaa näissä lämpötarvejutuissa.
On kyllä vaikee paketti. Paljonko teillä sitä energiaa on nyt parina pakkastalvena kulunut?
Se sula piha on kyllä ensimmäinen korjattava kohde. Maksaa varmaan satasen kuukaudessa?!
Öljyä on ehkä kulunut muutama tuhat litraa, en osaa arvioida sitä kun ainoa mittari on pannuhuoneen seinällä josta menee putki öljysäiliöön ja se näyttää kuinka korkealla pinta säiliössä on. Musta vaan tuntuu että jo pieni alenema tuollaisessa jättisäiliössä on muutama tuhat litraa.
Puun polttoa osaan arvioida vielä vähemmän, mutta sitä on mennyt PALJON.
Halkoa saa mättää pannuun melkein koko ajan, öisin lähtee myös öljy päälle, kuten myös päivisin. Varaaja on vain 1500 litrainen, ja se on vain kuumaa vettä varten joten siitä ei ole apua lämmityksessä.
Piha on ollut kyllä sula tuon kanaalin kohdalta, ja varsinkin kaivonkannet.Uuden rakennuksen edessä on kaivo johon tulee putket, ja siinä on mutkat ja putket jatkaa pihan läpi vanhan rakennuksen edessä olevaan kaivoon jossa on sulut ja siitä putket menee maan sisään rakennuksen alle ryömintätilaan, josta nousee pattereille lattian läpi putket.
Eristeenä tuntuu olevan aaltopahvia. Miten tuon pihan sulattajan korjaa kaivamatta sitä auki? Voiko puhallusvillaa käyttää tuohon tarkoitukseen?
Tehontarve on kyllä niin raju, että oisko täysautomaatti hakekeskuksen paikka?
Onko jostain syystä pois suljettu?
Kaikki entiset systeemit mäkeen mukluettuna se pihansulattaja.
Hinta on kyllä älytön, mutta niin on energiantarvekin sekä teidän nykyiset kulut!
Kyllä tuo maanalainen linjakin näyttää olevan melkoinen energiansyöjä. Meillä täällä on koko kirkonkylän käsittävä kaukolämpöjärjestelmä ja ei siellä vielä nytkään tiedä, missä putki kulkee, siis lumi ei linjalta sula. Runkoputkessa kulkee pahimmillaan noin 2 MW:n(siis 2000 kW:n) teho ja lähtevän veden lämpötila on lähes 110 astetta ja putki on alle metrin syvyydessä.
Saattaa olla, että noin suurilla kulutuksilla on tosiaan hake paras vaihtoehto ja varsin helppohoitoinen. Lisäksi polttoainetta saa huomattavasti edullisemmin kuin halkoja ja klapeja.
Vanha lämpökanaali voi olla melkoinen lämmöntuhlaaja. Varsinkin jos kytkennät on tehty niin, että putkissa kiertää jatkuvasti kuuma vesi (meno-paluu)
Voisi olla parempi että kulutuskohteissa olisi omat varaajat joita sitten ladattaisiin tarpeen mukaan. Tällöin kuuman veden kierto kanaalissa ei ole jatkuvaa.
Hakelämpöhän tuollaiseen olisi helppohoitoisin. Vaatii vaan suht hyvät varastotilat hakkeelle ja tietysti laitteisto on huomattavasti kalliinpi. En tiedä tarkalleen mitä tuollainen iso kespes maksaa, mutta luultavasti yli 10000 € kuitenkin ? riippuu tietysti varustelusta.
M istä sitä haketta saa muka ostaa pienkuluttaja.
Ekaksi hommaatte esim. oumannin jossa kummatkin piirit saa erikeseen säädettyä.
Saa maanalusputkissa lämpötilaa tiputetua
Meillä on muuten jonkinlainen "oumanni", TA-merkkinen joka säätää isoa venttiiliä kattiloiden päällä. Se arvuuttelee ilmeisesti ulkolämpötilan perusteella tarpeellista määrää lämpöä putkistoihin.
En ole keksinyt mistä kanaaliputken lämpöjä saisi alas. Rakennuksen patterit on säädetty pienelle. Siellä on yhteensä 5 putkea joista kyllä vain yksi on kuuma (pattereille menevä), muut on kylmiä.
Mutta tuo yksikin putki tuntuu sulattavan pihaa. Lämminvesikierrätyksen sulkuventtilin olen kiertänyt kiinni. Olen käynyt pari kertaa kuukaudessa vetämässä vessoja ja laskemassa vettä niin kauan että kuumaa alkaa tulla.
Halot tulee omalta metsätilalta, joten ne on "ilmaisia". Öljy on hirveän kallista, ja olen ajatellut että voisi kohta tilata sen 2-3000 litraa, ettei sitten joudu tilaamaan jotain 20 kuutiota kerralla. Koulukäytössä on kuulemma mennyt n. 20-30 kuutiota öljyä vuodessa?
Tosin kun ajatellaan että kaikki tilat jossain 23 asteessa, huippuimurit vetää koko päivän ilmaa pihalle, oppilaat käy liikuntatuntien jälkeen suihkussa, joita on tyttöjen sekä poikien puolella molemmissa 6 suihkua, ikkunoita pietään auki monta kertaa päivässä ehkä vartin verran ym... touhua, niin ymmärtäähän tuon.
Tuo nykyinenkin halkokattila kelpaisi minulle muuten, mutta epäilys on ettei hyötysuhde ole hyvä, ja toinen ongelma on rakennuksen kokoon suhteessa mitättömän kokoinen pesä ja alkeellinen säätösysteemi.
Kespessissä on mielestäni hyvää jatkopesä, että puu riittää koko yön ja vähentää öljynvientiä. Lisäksi säätösysteemi on parempi, ettei jatkuvasti tarvitse juosta lämmittämässä.
En halua että kovalla pakkasella uuden puukattilan teho ei riitä, sillä öljyä en halua kuluttaa muulloin kuin poissaollessani. Liian kallista.
Oletko tiedustellut kespesin valmistajalta minkätehoista kattilaa suosittelevat.
Tietävät myös minkälaisia tehoja kattilasta saa lähtemään.
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että mielummin hieman "alimitoitettu" pannu kuin liian tehokas. Ne mahdolliset ongelmat tulee esiin kun lämmöntarve pieni.
Saattaahan toki olla, että isommissa kespeseissä polttosysteemi on hiukan erilainen. 100 kw mallissa on esitteen mukaan 3 puhallinta. Voi olla että pienillä tehoilla ajellessa kaikki ei pyöri yhtäaikaa, mutta valmistaja tietää miten systeemi on tehty.
Mitenkä lie tämä asia edennyt?
Asia ei ole oikein edennyt minnekkään. Kespessin valmistajalle soittelin, ja kuulemma toimisi myös pienemmän energiankulutuksen aikaan.
Halkoa olen polttanut, ja öljyäkin välillä. Mutta tuntuu kuluvan edelleen säiden lämmittyä mielestäni liian paljon, joten ensi talveksi pitäisi jotain keksiä...
20+30 kuutioa vuoteen vanhalla pannulla ehkä 70% hyödyt => 140-210 MWh. Jollain nykyaikaisella puukattilalla voit päästä lähes 90% hyötysuhteeseen eli 120-175 pinomottia halkoja tai noin 180-275 hakekuutioa. Suosittelisin tuohon määrään hakekattilaa, kuitekin talvipäivänä palaa sitten yli pinomottti halkoja tai 2 hakemottia. Mikäli vartastotilaa löytyy niin tee rangat kuivumaan ja pyydä joku haketusyrittäjä käymään kunhan ovat kuivuneet.
Itse en näe mitään mieltä halkorumbassa tuosa määrässä jos yöllä lämmitys menee kuitenin öljylle. Toisaalta jos pitää jossain vaiheessa siirtyä ostoenergiaan niin katso sellaien laitteisto missä voit polttaa turvetta myös.
http://www.puuenergia.fi/koneet.htm
tuolla vaihtoehtoja.
Jos tuollaisen halkosysteemin saa kohtuuhinnalla rakennettua, niin lämmitystyöhön menetetystä ajasta voi saada ihan kohtalaisen "palkan"
Eriasia on, onko aikaa pelata halkojen kanssa.
Kespesiin saa asennettua varastopesän jatkon. Isossa kattilassa sen tilavuus voi helposti olla yli motin. Lämmityskaudella täyttö 1-2 krt/pv.
Tuolla puumäärällä kyllä unohtaisin halot ja stokeria pitäisin oikeana vaihtoehtona. Rukkasenjälkiä (eli työvaiheita) tulee paljon vähemmän.
Jos läytössä on traktoria etukuormaajalla kulkee tavara pannuhuoneeseen paljon helpommin kun halot. Halkojen käsittelyssä on paljon käsityötä joka hakkeen kanssa puuttuu.
Jos on traktori käytössä ja varastot hakkeelle, niin se on huomattavasti helpompi vaihtoehto. Vanhoihin rakennuksiin ei toki aina saa hakesyötintä ja siiloa asennettua helposti.
Itelle rakennan lämpökeskuksen, johon tulee kaksi kattilaa. Toinen alapalo kespes ja toinen mallia yläpalo poltinkäyttöön.
Kattilat voi toimia yhdessä tai erikseen lämmöntarpeen mukaan.