Taas on se hetki,kuten n i i i n monen monituiset kerrat aiemminkin- vuosien ajan. Vuodet ovat vaihtuneet ja olemme vanhentuneet mutta entäs viisastuneet?!
Silloin kun olin nuori "tyttö" sattui sellainen pieni episodi,joka ei ikinä ole mennyt mielestäni pois! Ja se oli positiivinen asia,ei mikään sellainen huono,mitä tuntuu tapahtuvan liian paljon nykyisin. Ei ollenkaan sellainen, vaan Sinun ensi eleesi minulle,jonka jälkeen sinä olit ainaisesti pysyvä jossain ajatusteni sopukoissa. Se saattaisi ehkä olla melko arkinen ja "huomaamaton" ele,jollekin ehkä vaan ei minulle! KIITOS yhä...
On sen jälkeen aina välillä ollut jotain "kommenttia" ja ohimennen kohtaamista. Mutta ei enää vuosiin vilaukseltakaan edes nähty. Muistelen näitä usein,ja joulun aikoihin vielä selvemmin se palaa ajatuksiin, kun tunnen Hyasintin tuoksun. Ihmekös että se on tärkeinpiä tuoksuja ja kukka minulle-niin kauan kun sen voin tuntea! Olisin joskus halunnut yrittää kuvailla sen hetkisen olotilani kun toit sen kukan tuoksuineen siihen eteeni silloin... Ihan vaan noin yllättäen...Ja palasit omaan pöytääsi jatkamaan kahvitaukoa ja virnuilemaan...En voinut käsittää moista elettä silloin,enkä kai vieläkään-mutta niin yllättävä ja uskomaton se oli! Minulle....?!
Mutta,kuten sanottu..Vuodet ovat vierineet ja meillä elämämme kulkenut omia polkujamme,en oikein ole voinut siitä kertoa. En yhtään tiedä vaiheistasi,mutta pois olet sinäkin kai muuttanut entiseltä kotikunnaltani,niinkuin minäkin. Toivon vain,että Sinulla (teillä) on kaikki hyvin?! Joskus on pakottava tarve sanoa kuitenkin joskus, ennenkuin on myöhäistä: Olet jollain merkillisellä tavalla ollut rakas kaikki nämä vuodet !
Mahtoikohan se koskaan sen kummemmin mieleesi jäädä... Ja tuskin tätä täältäkään luet-mutta JONNEKINHAN minä sen halusin purkaa. Ja että saan sen K I I T O S ! Sanoa edes ennenkuin.....
Silloin kun olin nuori "tyttö" sattui sellainen pieni episodi,joka ei ikinä ole mennyt mielestäni pois! Ja se oli positiivinen asia,ei mikään sellainen huono,mitä tuntuu tapahtuvan liian paljon nykyisin. Ei ollenkaan sellainen, vaan Sinun ensi eleesi minulle,jonka jälkeen sinä olit ainaisesti pysyvä jossain ajatusteni sopukoissa. Se saattaisi ehkä olla melko arkinen ja "huomaamaton" ele,jollekin ehkä vaan ei minulle! KIITOS yhä...
On sen jälkeen aina välillä ollut jotain "kommenttia" ja ohimennen kohtaamista. Mutta ei enää vuosiin vilaukseltakaan edes nähty. Muistelen näitä usein,ja joulun aikoihin vielä selvemmin se palaa ajatuksiin, kun tunnen Hyasintin tuoksun. Ihmekös että se on tärkeinpiä tuoksuja ja kukka minulle-niin kauan kun sen voin tuntea! Olisin joskus halunnut yrittää kuvailla sen hetkisen olotilani kun toit sen kukan tuoksuineen siihen eteeni silloin... Ihan vaan noin yllättäen...Ja palasit omaan pöytääsi jatkamaan kahvitaukoa ja virnuilemaan...En voinut käsittää moista elettä silloin,enkä kai vieläkään-mutta niin yllättävä ja uskomaton se oli! Minulle....?!
Mutta,kuten sanottu..Vuodet ovat vierineet ja meillä elämämme kulkenut omia polkujamme,en oikein ole voinut siitä kertoa. En yhtään tiedä vaiheistasi,mutta pois olet sinäkin kai muuttanut entiseltä kotikunnaltani,niinkuin minäkin. Toivon vain,että Sinulla (teillä) on kaikki hyvin?! Joskus on pakottava tarve sanoa kuitenkin joskus, ennenkuin on myöhäistä: Olet jollain merkillisellä tavalla ollut rakas kaikki nämä vuodet !
Mahtoikohan se koskaan sen kummemmin mieleesi jäädä... Ja tuskin tätä täältäkään luet-mutta JONNEKINHAN minä sen halusin purkaa. Ja että saan sen K I I T O S ! Sanoa edes ennenkuin.....
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.