Missä on isä, äiti ja lapset? Mummot ja vaarit?
Kun vertaa omaa lapsuuttaan, se oli aivan toisenlainen, kuin nämä nyky yhteiskunnan hajalle repimät yhteisöt!
Perhe käsitys on muuttunut niin rajusti, ettei sitä enää ole.
Nyt vaan ihmisiä asuu keskenään lapsineen ja tehdään uusia lapsia, ja erotaan ja etsitään lisää suhteita...mitä mitä.. on käynyt lämpimälle ja normaalille perheelle?
Itse onneksi sain kasvaan normaalissa ja ihanassa perhe ja suvun sisällä.
Sen halusin omillenikin ja sen olen heille voinut antaa. On kauheeta lukea millaisia olomuotoja täällä on, kun lapsilla ei ole enää perhettä tukenaan.
Kun vertaa omaa lapsuuttaan, se oli aivan toisenlainen, kuin nämä nyky yhteiskunnan hajalle repimät yhteisöt!
Perhe käsitys on muuttunut niin rajusti, ettei sitä enää ole.
Nyt vaan ihmisiä asuu keskenään lapsineen ja tehdään uusia lapsia, ja erotaan ja etsitään lisää suhteita...mitä mitä.. on käynyt lämpimälle ja normaalille perheelle?
Itse onneksi sain kasvaan normaalissa ja ihanassa perhe ja suvun sisällä.
Sen halusin omillenikin ja sen olen heille voinut antaa. On kauheeta lukea millaisia olomuotoja täällä on, kun lapsilla ei ole enää perhettä tukenaan.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Satuin näkemään aamulla päiväkodin pihassa siinä istumassa jonkun pikkutytön, mutta joo ei sillä ollut mitään hätää, yksinään siinä vaan istui lumilapio kädessä ja haalarit tietysti, oli varmaan saanut arestia päiväkodista tai jotain.
Katsoin että onko sillä joku hätä, ei näyttänyt olevan, ja poliisienkin auto meni siitä jo 2x ohi.
- Muutenkaan ei edes uskaltaisi auttaa vaikka olisi itkemässä, kun on jossain päiväkodin pihalla..
Sinä, minä, kaikki me! Me yksin teemme todillisuutemme!
Miksi emme huolehdi sukuyhteisön yhtenäisyydestä? Nykyään me odotamme että joku muu tekee asiat puolestamme... rikas yhteiskunta laiskistaa ihmiset palveluiden varaan!
Jos ne rasittavat vanhukset eivät pärjää niin Vittu hoitakoon kunta niille jonkun luukun!!! Näin se menee... 2010-luku on minä minä... haluan olla yksilö ja ELÄÄ... siihen ei muista huolehtiminen mahdu! Elämä on mun YKSIN MUN!!!!!
No tässä sohvalla on iskä,äiti ja lapsi:)
Ja mummu ja pappa samalla paikkakunnalla.
Ja ihana iso-mamma,81v.
Mutta,mutta...
Mikäs sinä tai minä jolla on ns.ydinperhe (inhoan sanaa!)
on arvostelemaan muita perheitä huonommaksi??
Kyllä perheitä vielä on ja monenlaisia,pitää vähän katsoa
avarammin maailmaa eikä ajatella että on vain yksi ja oikea tapa
olla perhe.
Maailma vaan muuttuu:)
Eihän sitä tiedä mitä meille(kin) vielä voi tapahtua...
puoliso VOI kuolla,voi tulla ero jne...
Ei sitä koskaan tiedä vaikka kuinka ihanasti asiat nyt olisikin!!
Sitten olis kuule meilläkin "lapset irrallaan"! Voi kamala;)
Näin kerran kuolin-ilmoituksen, oli joku 30-40-kymppinen nainen.
Kaipaamaan jäivät:
lapsi ja miesystävä,
äiti ja "kari",
isä ja "Pirjo-Liisa",
mummi ja "Keijo",
pappa ja "Irmeli"
mummo ja "Einari"
jne
En tiedä kumpi oli surullisempaa, nuoren ihmisen kuolema vai "perhe", jossa hän oli elänyt.
Nimet oli toki muutettu, mutta muuten en liioitellut yhtään. Valitettavasti.
Luettuani tämän, nauroin kippurassa, si siksi että oli kuolinilmoitus, vaan että näin se nykyisin on!
Monen lapsen mummolla voi olla poikaystävä, ja vaareilla tyttöystäviä...heh...
Jotkut lapsenlapset saattaa olla naimisissa kun mummi menee naimisiin uudelleen...
Ei ole enää perusperheitä, perusliittoja perusvanhemmuutta.. kaikki on sikinsokin.
Kuin moni voi olla varma, ettei ole siskopuolen tai velipuolen kanssa naimisissa....mistä voi tietää, kun erotaan ja mennään naimisiin joka toinen vuosi???
Aivan järkyttävää!!!!
Kuolinilmoitushan kai usein laaditaan niin että jätetään ydinperheläisten ”xx” myös pois , vaikka olisivat tulleet läheisiksi vainajalle.
Ko. ilmoituksesta saa käsityksen että lähisuku ja heidän parinsa halusivat erityisesti ilmaista kaikkien surun ja osanoton.
ja lisäksi, kuolleen onnellisuudesta ei voida täällä jossitella mitään todellista. r.i.p.
Ei kai tämän alkuperäisen viesti tarkoitus ollut siihen kuolinilmoitukseen itsessään ottaa kantaa, ei siihen pidä juuttua.. Siitä vaan näki hyvin, mikä perhe-käsitys nykyään joissain suvuissa on. Surkuhupaisaa minustakin... sanoisin.
Mistä sen tiesit että kyse oli miesystävästä?
Ja oikein jne...koko suku.
Ja tämän vuoksi olit surullinen koska olit varma ettei lapsella
voinut olla onnellista elämää!
Sanotaan, että päätelin sen, koska oli kirjoitettu lapsen nimi ja sitten miehen nimi. Miesystävä/avomies/aviomies mikä vaan. Ensiksi tulee aina lähimmät, eli oma perhe.
En tiennyt surinko enemmän nuoren ihmisen kuolemaa vai totaalisen rikkinäistä "perhettä", jossa hän oli kasvanut. En vaan usko että noin tasapainoton ja levoton perhekäsitys voisi olla kenellekään lapselle hyväksi.
Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Toinen mikä on kauheaa, on kuulla esim 3-vuotiaan lapsen suusta, että isin tykönä asuu "jessica" ja meillä asuu nyt "Pera". On vaan jotenkin tosi surullista.
No joo,tuskin kukaan tarkoituksella haluaa rikkoa lapseltaan kodin:(
Ja onhan se ero surullista.
PÄÄTTELIT kyseessä olevan miesystävän
Kätevää..;)
Ekaksi tulee ilmotuksessa oma perhe,etkä nimestä voi päätellä
onko hän lapsen rakas isä vai äidin uusi poikaystävä!
(Joka hänkin saattaa olla erittäin rakas lapselle!)
no oli sitten lapsen isä tai ei niin äidin mies kumminkin. Lapsen isä hän varmaan olikin. Missä sanamuodossa se olisi pitänyt kirjoittaa.
Kyllä lapselta tarkoituksella koti rikotaan, kun erotaan heti kun vähän harmittaa, ja otetaan Perat ja Jessicat asumaan toisen vanhemman paikalle. Tässä minun esimerkissäni tämä eroaminen oli ihan arkipäivää jo monen sukupolven takaa, ei siis mitään ehjää ja yhteistä enää vuosikymmeniin. Tämän takia uskon, että eroaminen "periytyy"; jo pieni lapsi oppii, ettei mikään ole turvallista ja pysyvää, ja rakentaa perhekuvansa tämmöiseen epämääräiseen ja levottomaan käsitteeseen.
Ja näitä on muuten paljon enemmänkin, tässä oli vain yksi esimerkki.
Minkä kyseenomainen perhe sille mitään voi jos isovanhemmat olivat eronneet?
Mitä kohtaa et tajunnut kirjoituksessani? Enhän minä tässä ketään syytä, kunhan totesin, että omena ei kauas puusta näemmä putoa. Eivät lapset sille mitään voikaan, jos vanhemmat ovat näin valinneet ja se juuri surullista on.
Koko suvusta kaikki, äiti ja isä, mummot ja papat, mummit ja vaarit olivat eronneet ja hankkineet uudet "tyttö- ja poikaystävät".
Eli jo isovanhempien taholta aloitettu tämä "perinne" ja sitä jatkettu eteenpäin. On mielestäni todella surullista.
Onneksi itse säästynyt tällaiselta suvulta, ja myös itse lapsilleni pystynyt tarjoamaan samaa jatkuvuutta ja turvallisuutta kuin mitä itselläni on ollut.
Kyllä monilla on ihan erilainen kokemus perheistä kuin aloittajan kovin pessimistinen kuvaus. Omassa lähipiirissäni ja sukulaisissa ei ole yhtään lapsiperhettä jossa vanhemman olisivat eronneet. No harvinaista varmaan mutta näin vain on. Yksi ero on ollut läheisissä tuttavissa ja hekin erosivat niin että ei ollut lapsia. Omat vanhempani ovat edelleen naimisissa, samoin vaimon vanhemmat, kaikki hänen tätinsä ja setänsä. Minulla kaksi eronnutta sukulaista, kaikki muut naimisissa. Ehkä olemme jotenkin poikkeavia, mistä minä tiedän. Mitään uskovaisia tai muuten normiväestöstä poikkeavia emme kuitenkaan ole. Lapsien kavereitten perheissä kyllä on ollut eroja ja nyt uusperheitä. Joten kyllä niitäkin on nähty. Mutta ei maailma ole mitenkään mustavalkoinen ja pelkästään hajonneita perheitä täynnä.
ei sinnitellä enää väkivaltaisissa ja rakkaudettomissa suhteissa vain siksi, että niin pitää tehdä. Itse en ihannoisi ollenkaan sellaisia perheitä, jotka ovat yhdessä mistään muusta syystä kuin rakkaudesta. Kyllä onnellisuus ym. on aika paljon tärkeämpiä asioita kuin se, miltä oma perhe muille ihmisille ulospäin näyttää. Onneksi omat vanhempani ovat eronneet enkä ole kasvanut rakkaudettomassa kodissa.
niin, oikeastaanhan ei erota liian helposti vaan perustetaan perhe liian helposti. Sitten erotaan kun huomataan, ettei se ukko lopettanutkaan ryyppäämistä ja hakkaamista lapsien tulon jälkeen, vaan asiat jatkuivat samanlaisena. Kumpa kaikki tajuaisivat etsiä kumppanin, josta on aikuiseksi vanhemmaksi sekä kunnioittavaksi kumppaniksi itselleen. Liian vähään ihmiset tyytyvät ja sitten lopputulos on tämä rikkonainen ja revitty perhe.
No tässä tuli asiaa!:)
Vaikka siltikin mitä vaan voi sattua vaikka kuinka asiat olisi hyvin.
(usko pois että oon iloinen ja positiivinen ja onnellisesti naimisissa vaikkei ehkä lauseesta
uskoisi!;)
Mua vtuttaa aloittajan ja kuolinilmoitusta esimerkkinä käyttäneiden
kirjoituksissa se että ne oikeen huokuu sellaista "HITTO ME OLLAAN
NIIN PALJON PAREMPIA KUN JOTKUT MUUT PERHEET"-meininkiä.
Ja kuinka HE voivat antaa lapsilleen onnellisuuden.
Mitäs sitten jos se mies kuitenkin lähtee jonkun Lissun matkaan??
NIIN VOI KÄYDÄ! No,erohan siinä tulee myös HEILLE täydellisille.
On hyvin naivia ajatella ettei itselle koskaan voisi mitään sattua.
Vaikka se hyvin epätodennäköiseltä vaikuttaisikin:)
Sitä paitsi jossain on varmasti ihan tutkittua tietoa siitä kuinka paljon erilaisia
perheitä on.Pitää varmaan googlettaa:)
Omassa lähipiirissä on kyllä eniten ns.ydinperheitä.
Voihan sitä nähdä ympärillään pitkälti sen mukaisia asioita mitä haluaa.
Minä näen joka päivä onnellisia perheitä.Erilaisia:)
"Kumpa kaikki tajuaisivat etsiä kumppanin, josta on aikuiseksi vanhemmaksi sekä kunnioittavaksi kumppaniksi itselleen."
Eipä sitä voi toisesta ihmisestä koskaan tietää. Ei voi olla varma kuin itsestään. Voi olla vaikka kuinka pitkä ja onnellinen avioliitto takana ja kun tulet kotiin niin puoliso onkin pakannut tavaransa ja lähtenyt. Turha siinä on kenenkään ulkopuolisen katsoa silloin kieroon jätettyä osapuolta..
Ei voikaan toisesta tietää mutta varmasti tarkoittikin että jos jo lähtökohdat (alkoholin liikakäyttö,
turpaan vetely jne.) ovat huonot perheen perustamiselle pitäisi ehkäisyn olla
kunnossa.
Ihana kun olet samaa mieltä että puoliso VOI olla pakannut ja tosiaan
lähtenyt Lissun matkaan,heh!
Jotkut kun oikeasti ilmeisesti ajattelee että niin käy vaan muille.
Mut onhan se lasten oma perhe kaikista paras! Mikään eikä kukaan voi korvata lapselle isää tai äitiä!
Miehen voi vaihtaa mutta et koskaan saa uutta äitiä ja uutta isää.
Kun isä ottaa uuden naisen, siitä se elämä lähtee pirstoutumaan, kuten täällä olemme saaneet jokapäivä useasti lukea. Lapsen elämään ei mahdu uusia naamoja.
On säälittävää että lapset joutuvat maksumiehiksi vanhempien onneen, ja lapset joutuvat muuttamaan paikasta toiseen, vaikke ero syynä he olekkaan. Lapsi laitetaan kärsimään.
Kuka keksi tällöisen systeemin, jossa lapset kiusataan ja painostetaan elämään kahdessa paikassa.
Miehen uudet suhteet rikkovat hyvätkin perheet. Ei tarvi kun yksinäinen ihminen, joka on kateellinen perheellisille, sitten vaan isku päälle.
Monet perheenrikkojat, joita minäkin tiedän, en tunne, toimivat niin, että hajoittavat heti kun tilaisuus tulee. Ei he aattele, onko miehellä lapsia, on vaan kiva nähdä kun lapset kärsii.
suhde kovin hyvällä pohjalla jos se on noin vain rikottavissa. Ja lähtevä osapuoli voi olla ihan yhtä hyvin kumpi tahansa puolisoista.
Sinun mielestäsi siis miehet ovat aivottomia eliöitä, reppanoita, jotka ovat kenen tahansa "iskettävissä" ja ohjailtavissa (vrt. Ridge Forrester)? Mies on siis täysin syytön, vajaa-älyisyytensä takia syyntakeeton?
"Perheenrikkoja" onkin siis se ulkopuolinen paha nainen, joka tämän aivottoman miehen ilkeästi viettelee, eikä siis itse tämä perheensä rikkova osapuoli?
Useimmiten on! Ei heillä ole muuta päämäärää, kuin rikkoa toisten perhietä ja sen jälkeen etsiä uusi perheenisä. Kun itsellä ei ole mitään ei muillakaan saa olla.
Enkä ole yksi, meitä on satoja, tuhansia, joiden perheäelämä on rikottu katkerana.
Kolmannen osapuolen väliin tuloon se perhe yleensä kaatuu. Se on sääli, että mies on niin vietävissä. Eilenkin eräs yksinäinen nainen yritti mun miestä kaupassa, muta mies vain sano, et hei, vapaita löytyy puistosta! Kyllä se nainen katto pitkään, ja vihaisesti mua, kun kuvitteli että voi tosta noin vain viedä mun miehen. Nainen alko itkeen ja haukku mua, vaikkei mulla ollu mitää osaa eikä arpaa tilanteeessa, itse se yritti hajottaa lasten perheen ja saada mut itkeen.
eikö se ole ihan oma vika, jos on miehekseen valinnut säälittävän, epäkelvon vässykän?
Eihän se koskaan ole kolmannen osapuolen vika, ei hänellä ole penniäkään kiinni tuntemattoman pariskunnan suhteessa/perheessä. Vika on ruppanassa ukossa sekä hänet miehekseen valinneessa naisessa.
Missä rupu-lähiössä asutte, jos tuollainen em. tilanne pääsee ihan kaupassa tapahtumaan. Avomielisairaalaassako koko porukka?
Että jos joku vie sun miehen niin vika onkin sussa!!! Just just!
Tietysti vika on sen, joka on säälittävän luuserin, joka lähtee kenen tahansa hupakon matkaan, ítselleen kumppanikseen kelpuuttanut. Vai kuka sen kumppanin sitten on valinnut ellei nainen itse?
tämä ei oikeasti ole sitten provo.
Mutta lakatkaamme naiset etsimästä sitä täydellistä prinssia, mutta vaikka mies olisikin sammako niin lapset tulee silti tehtyä.
En tarkoita että täytyy olla onnettomassa saatika missään nimessä alkoholisti tai väkivaltaisen miehen kanssa, mutta todella moni tuttavani on tehnyt lapsia ja sitten kun se arki tulee vastaa ja se palava rakkaus hukkuu niin jotenkin heti ollaan hukattu toisemme :( asioita pitää ajatella niin monelta kantilta, on eri asia jos itse haluat lapsen pitää vaikka isä on kyseenalainen sitten olet yhden vanhemman perhe, mutta tämä lasten riepottelu isältä äidille säälittää, varsinkin kun molemmille jossain vaiheessa uusi puoliso tulee ja sitä myötä taas uusia lapsia niin saattaa lapsi kokea olonsa hylätyksi ja turhaksi, vaikkei vahemmat sitä tarkoittaisikaan. näitä on omassa piirissä tullut vastaan, mitenkään valtakunnallisesti en tätä yleistä!
jos omaan mieheensä on joskus rakastunut miksei niin voisi käydä uudestaan? kun löydetään vaan ne kunnon työkalut ja molemmin puolinen halu muuttaa asioita. Rehellisyys ennen kaikkea, vaikka tuntuisi ettei millään voi sanoa että kokeen tunteidensa viilentyneet niin millä niitä asioita hoidetaan jos ne on vaan omassa päässä!
Perhe ja yhteisöllisyys pitäisi nostaa, tuntuu että raha/materia on mennyt noiden maailman tärkeimpien arvojen ohi :(
Ei täydellistä olekkaan, paitsi nämä uusioiset OMASTA MIELESTÄÄN VAAN...
Parasta on kun lapset saisivat pitää isän ja äidin, mutta nykyyhteiskunnassa se on mahdottomuus, sillä vapailla naisilla on ainoa harrastu rikkoa perheitä. En ymmärrä mitä he hyötyvät siitä, sillä tervettä se ei ole ainakaan.
Perhettä ei ole enää sen jälkeen kun ydin perhe on hajonnut. Ihan kuin ei ole avioliittokaan kun liitto on hajonnut.