ovat eniten huolissaan suomenkielisten kielitaidoista ja varsinkin ruotsin osaamisesta? Onko kysymyksessä suuri taloudellinen hyöty joka uhkaa mennä sivu suun elleivät kaikki suomenkieliset opiskele "ainakin vähäsen ruotsia" kuten opetusministeri Virkkunen asian esitti? Esimerkiksi Kokkolan tapaus osoitti karusti, että suomenkielinen ei kuitenkaan koskaan kykene antamaan yhtä hyvää ruotsinkielistä palvelua kuin syntyjään ruotsinkielinen. Koska ruotsinkieliset elävät suomenkielen ympäröimänä joka hetki niin käytännössä he ovat kaikki kaksikielisiä. Tämä taas tekee sen, että ruotsinkieliselle avautuu perustuslain turvin suuri määrä työpaikkoja joita suomenkielinen hyvinkin ruotsia osaava ei saa. Onko tämä oikein tai väärin pitäisi ottaa tarkempaan harkintaan? - Perustuslaki ja varsinkin kielilaki tarvitsee tarkennuksia, sillä ei voi olla oikein, että toisen oikeudesta tulee toiselle velvollisuus.
Finansiärerna:
Kulturfonden för Sverige och Finland
Svenska staten
Finska staten
Svenska kulturfonden
Svenska litteratursällskapet
Svenska Folkskolans Vänner
Sparbanksstiftelsen
Konstsamfundet
Hanaholmen - kulturcentrum för Sverige och Finland
Privata sponsorer
Finansiärerna:
Kulturfonden för Sverige och Finland
Svenska staten
Finska staten
Svenska kulturfonden
Svenska litteratursällskapet
Svenska Folkskolans Vänner
Sparbanksstiftelsen
Konstsamfundet
Hanaholmen - kulturcentrum för Sverige och Finland
Privata sponsorer
Vastaukset 1
Vanhimmat
Keinotekoinen kaksikielisyys on tyylipuhdas etuilujärjestelmä. Myös siksi sitä niin kiivaasti puolustetaan.
Miten muuten PISA-testeissä selvästi huonommiksi sosittautuneet surunuoret pääsevät suuremmalla joukolla korkeampaan koulutukseen ja parempiin työpaikkoihin?